Hankkeen vetäjä Soilikki Viljanen: ”Vielä on paljon tekemistä, että vahvuudet ja yritysten hyvä työ tunnettaisiin yhteiskunnassa laajemminkin.”
Talvella 2016 alkanut EETTI & INNO -tutkimushanke on tullut vaiheeseen, jossa tutkijat voivat julkaista ensimmäisiä johtopäätöksiä tutkimuksen löydöksistä – ja ne ovat yhteiskunnallisille yrityksille varsin mieluisia.
Soilikki Viljasen vetämässä tutkimushankkeessa löydettiin 7 erityispiirrettä, jotka korostuvat yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa. Niitä ovat: ihmisläheisyys, korkea asiakastyytyväisyys, työn merkityksellisyys, innovaatiot, eettisyys, asiakkaan osallistaminen ja osallistuminen sekä eettinen johtaminen.
”Kutsumme näitä piirteitä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksiksi”, Soilikki Viljanen kertoo. ”Emme väitä, etteivätkö nämä piirteet voisi näkyä muidenkin kuin yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa. Mutta tutkimissamme yhteiskunnallisissa yrityksissä kaikki nämä piirteet toteutuvat ja kietoutuvat toisiinsa, ja se on mielestämme erityistä.”
Eettisen toiminnan pohjana on asiakkaan aito kohtaaminen
Tutkimuksen mukaan kaikki lähtee yhteiskunnallisissa yrityksissä liikkeelle siitä, että yrityksissä pidetään äärimmäisen tärkeänä asiakkaan kohtaamista. Asiakasta ja hänen toiveitaan kuunnellaan, ja hänen annetaan itse tehdä omaan elämäänsä kuuluvat päätökset.
”Asiakasta ei ajatella potilaana, kuten perinteisesti terveys- ja hoivapalveluissa. Yhteiskunnallisissa yrityksissä ei päätetä asioita asiakkaan puolesta, vaan pidetään häntä yhdenvertaisena ja itsenäisenä ihmisenä, jolla on itsemääräämisoikeus omista asioistaan”, Soilikki Viljanen kertoo.
”Monissa yhteiskunnallisissa yrityksissä asiakkaina ovat haavoittuvaisessa asemassa yhteiskunnassa olevat ihmiset, kuten nuoret, vammaiset, kuntoutettavat ja vanhukset. Eettisyys velvoittaa yritystä ja sen henkilöstöä puolustamaan hyvää ja oikeudenmukaista elämää ja edistämään jokaiselle ihmiselle itsearvoisesti kuuluvaa ihmisarvoa.”
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet yllättivät tutkijankin
Yksi tutkimuksen löydöksistä, ja yhteiskunnallisten yritysten ehdottomista vahvuuksista, on se, että asiakkailla on yritysten toiminnassa erittäin tärkeä rooli. He osallistuvat paitsi omien palveluidensa ja ryhmätoiminnan suunnitteluun, myös itse yrityksen toiminnan kehittämiseen. Heillä on kokemusasiantuntijan tehtävä esimerkiksi silloin, kun yrityksen strategiaa uudistetaan tai kun yrityksessä pohditaan kuinka sen palveluita kannattaisi kilpailuttaa. Asiakkaat pääsevät siis kertomaan, mitä he palveluilta haluavat.
”Vaikka tunsinkin yhteiskunnallisten yritysten työtä jo entuudestaan, minut yllätti erityisesti tämä asia. Se, miten keskeinen rooli asiakkaalla on siinä, millaiseksi yrityksen palvelut muokkaantuvat”, Soilikki Viljanen tunnustaa.
Kohtaaminen ja vaikutusmahdollisuudet poikivat korkeaa asiakastyytyväisyyttä
Se, että asiakkaat kokevat tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi, sekä pääsevät vaikuttamaan oman elämänsä asioihin, näkyy yhteiskunnallisissa yrityksissä myös korkeana asiakastyytyväisyytenä.
”Monelle on ollut iso asia se, että häneen luotetaan, hän saa vastuuta ja pääsee näin toteuttamaan itseään. Asiakkaan elämä on saanut aivan erilaisen suunnan ja esimerkiksi terveyden koetaan kohentuneen. Asiakkaat kokevat, että palvelu lisää omia toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa elämässä eteenpäin pääsyn – parhaimmillaan niin, että asiakas on löytänyt opiskelu- tai työpaikan”, Viljanen kertoo.
Asiakkaiden mukaan heille on yhteiskunnallisessa yrityksessä saadun palvelun myötä mahdollistunut täysarvoinen elämä. He ovat oppineet erilaisia taitoja, kuten ajanhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Itsetunto on kohentunut, ja he ovat löytäneet kavereita.
”Nämä ovat asioita, joilla on valtava positiivinen vaikutus yksittäisen ihmisen ja hänen lähipiirinsä elämään. Se, että yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat tuottamaan näin laadukkaita palveluita aikana, jolloin julkisessa keskustelussa korostuvat lähinnä negatiiviset asiakaskokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista, on valtavan iso asia ja hyvä työ ansaitsisi tulla paremmin tunnetuiksi”, Viljanen toteaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Yhteiskunnallisia innovaatioita syntyy kolmella eri tasolla
Yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat työssään luomaan myös innovaatioita: sekä arjen innovaatioita (esimerkiksi yövuorossa oleva koira, joka kiertää muistisairaiden vanhusten luona ja tuo heille turvaa), kumppanuusinnovaatioita (esim. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos) että strategisia innovaatioita (esim. Asunto ensin -malli).
”Innovaatiot ovat seurausta siitä, että yritysten henkilökunta on niin sitoutunut edistämään asiakkaidensa hyvinvointia. Yrityksissä etsitään jatkuvasti keinoja siihen, että palveluista saataisiin luotua kullekin asiakkaalle entistä sopivampia ja vaikuttavampia.”
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 55 henkilöä, jotka kuuluvat yhteiskunnallisten yritysten johtoon, niiden henkilökuntaan ja asiakkaisiin.
Tutkimukseen osallistui 8 yhteiskunnallista yritystä: Aspa Palvelut Oy, Autismisäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallinen konserni, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kierrätysverkko Oy, Setlementtiasunnot, Suomen Olympiakomitea ja Y-Säätiö.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on tutkittu isoja yhteiskunnallisia yrityksiä, niiden toiminnan keskeisiä periaatteita ja innovatiivisuutta.
Lue lisää tiivistelmästä, johon tutkimuksessa löydetyt yhteiskunnallisten yritysten vahvuudet on koottu.
Lue Soilikki Viljasen blogaus: Yhteiskunnallisella yrityksellä on 7 erityisvahvuutta
Lue lisää EETTI & INNO -hankkeesta
EETTI & INNO -hanketta ovat tukeneet Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) säätiö sr., Tradeka ja Työsuojelurahasto.
Tutkimus on tehty tiiviissä yhteistyössä työelämän tasa-arva edistävän WeAll-hankkeen kanssa.