ARVOn blogissa otamme kantaa ja valaisemme käytännön esimerkein, miten yhteiskunnallinen yrittäminen tuo Suomeen lisäarvoa. Kirjoittajina on monipuolinen joukko yhteiskunnallisen yritystoiminnan tuntevia tekijöitä.
Jos haluat tarjota tekstiä, ota yhteyttä: info@arvoliitto.fi
Yhteiskunnalliset yritykset työllistämisen edistäjinä
Osatyökykyisten työllisyyden tukeminen on erittäin ajankohtainen ja tärkeä aihe. Monissa maissa on keskitytty työelämään integroivien yhteiskunnallisten yritysten ja sosiaalisten yritysten toimintamallien ja -edellytysten kehittämiseen. Suomessa tätä tehdään parhaillaan Ilona-hankkeessa, jossa etsitään innovatiivisia työllistymisen reittejä niille henkilöille, joiden työllistyminen on erityisen haasteellista.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo – ARVOja parhaimmillaan
Pride-viikolla puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Yritykset ja organisaatiot voivat tällä saralla tehdä paljon: työnantajina, palveluntarjoajina, viestijöinä ja markkinoijina niillä on laaja-alaiset mahdollisuudet vaikuttaa syrjimättömyyden toteutumiseen ja diversiteetin lisääntymiseen. Yhteiskunnallisissa yrityksissä on mainiot valmiudet toimia suunnannäyttäjinä tällä alalla, sillä ihmisten tasavertainen kohtaaminen ja henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien kunnioitus ovat jo niiden työn ytimessä.
Oodi Osallistavalle ja Osaavalle Suomelle
ARVOn ja yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta tuoreessa hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Vaikuttavuuteen ja laatuun panostaminen, julkisen ja yksityisen yhteistyön tiivistäminen ja vastuullisuuden korostaminen ilahduttivat. Toivomme, että jatkossa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota elinkeinorakenteemme monipuolisuuteen ja moniarvoisen palveluntuotannon turvaamiseen.
ARVO-Lupaus kertoo sitoumuksesta vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen
Yhteiskunnallisten yritysten toimintatapa eroaa muista usein siinä, että arvot, eettisyys ja yhteiskunnallisen hyvän tekeminen ovat toiminnan ydin ja tärkein suunnannäyttäjä. Tästä kaikkia ARVOn jäseniä yhdistävästä pohjasta haluamme jäsentemme kanssa kertoa ARVO-päivässä 23.5 julkaistulla jäsenten yhteisellä ARVO-lupauksella.
Haluamme laadukasta palvelua vanhuksille, lapsille ja muille heikommassa asemassa oleville. Miten se tehdään?
Viime päivinä on puhuttu paljon vanhustenhoidon laadusta ja ennen kaikkea sen puutteesta. Kyseessä ei silti pitäisi olla yksityinen vs. julkinen -asettelu, molemmissa voidaan toimia hyvin tai huonosti. Kaikkia yksityisiä toimijoita on turha syyllistää: toiminnan tavoitteita, voitonjakoperiaatteita, arvojen käytännön toteuttamisen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisen tapoja on yhtä monta kuin on yrityksiäkin.
Jos hinta on ensisijainen kriteeri, tulee laatu vasta jälkijunassa
Sosiaalipalveluiden kilpailutuksissa olevat ongelmat pitäisi poistaa, jotta laatuvaatimukset täyttävät toimijat pääsisivät aidosti mukaan lopulliseen kilpailutukseen. Nyt järjestelmä palkitsee niitä, jotka heittävät kilpailutukseen tarjouksen epärealistisen halvoilla hinnoilla. Kärsijöinä ovat asiakkaat, esimerkiksi lastensuojelupalveluissa lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Yhteiskunnalliset innovaatiot syntyvät asiakkaan ymmärtämisestä ja aidosta kuulemista
Elämme Suomessa vaihetta, joka pakottaa yhteiskuntaamme uudistumaan. Tarvitaan uusia toimintatapoja, joilla yhteiskunnallisia haasteita, esimerkiksi ikääntymistä ja nuorten syrjäytymistä, voidaan ratkaista kestävästi. Tarvitaan yhteiskunnallisia innovaatioita.
Matkalla itsenäiseen elämään
Yksi yhteiskunnallisten yritysten vahvuus on tutkimuksen mukaan ihmisläheisyys, eli tapa, jolla asiakasta kuullaan. Meillä Aspassakin kysymme uudelta asiakkaaltamme ensin hänen vahvuuksistaan ja toiveistaan, emme diagnoosista. Lue Matiaksen tarina.
Arvovallankumous on ajankohtainen
Julkisen keskustelun perusteella Suomen sosiaali- ja terveyspalveluissa on hurjasti korjattavaa. Ihminen uhkaa hukkua tehokkuus- ja säästöpuheiden taakse. Mutta asiat voi hoitaa myös toisin, kuten EETTI & INNO -hanke osoittaa.
Yhteiskunnallisella yrityksellä on 7 erityisvahvuutta
Yhteiskunnalliset yritykset innovoivat uutta ratkoessaan yhteiskunnan ongelmia ja onnistuvat parantamaan vaativienkin asiakkaidensa hyvinvointia. Muun muassa nämä seikat kävivät ilmi EETTI & INNO -tutkimushankkeessa, jossa otimme yhteiskunnalliset yritykset suurennuslasin alle.
Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys?
ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen pohtii blogauksessaan tunnusmerkkejä, jotka auttavat tunnistamaan yhteiskunnallisten yritysten erilaisia päämääriä ja toimintatapoja.
Vaikuttavuuden todentamisen edellytykset kuntoon laajalla yhteistyöllä
Kahdeksan yhteistyökumppania, neljä pilottihanketta. Kokeilemista, kehittämistä ja yhdessä tekemistä. Hyvän Mitan toisessa vaiheessa edetään laajalla rintamalla kohti vaikuttavampaa toimintaa.
Vaikuttavuus innovaatiotoimintaa ohjaamaan
Innovaatio on yhtä kuin sen vaikutukset. Tämä on kova väite innovaation tuottajan kannalta, mutta yhteiskunnan kannalta innovaatioita punnitaan nimenomaan niiden yhteiskunnallisten vaikutusten perusteella.
Yritys kantaa vastuuta – ja toisin päin
Yritysvastuu seisoo perinteisesti kolmella tukijalalla, jotka ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Yhteiskunnalliset yritykset ovat sosiaalisen vastuun erityisosaajia. Onko teidän organisaatiossanne mietitty, mikä merkitys ympäristövastuulla on toiminnallenne? Painaako vastuu ympäristöstä, vai voisiko se nostaa toimintaanne?
Johdatko sinä eettisesti?
Eettisen johtajan organisaatiossa kukoistavat sekä työhyvinvointi että tuottavuus. Testaa, kuinka eettinen johtaja sinä olet.
Vaikuttavuus palvelutuotannon keskiöön
Suomi on yksi maailman parhaista maista asua ja elää. Silti meillä on syrjäytymisvaarassa jopa 120 000 lasta ja nuorta. Kun syrjäytymisuhan alle oleva lapsi tai nuori saa oikeanlaista apua, oikeaan aikaan, yhä useampi pärjää elämässään ja yhteiskuntakin säästää merkittävästi. Mutta se vaatii, että palvelut ovat vaikuttavia – eikä vaikuttavuuteen ole oikotietä.
Johtaja, ethän juutu etiikkavankilaan
Mitä on hyvä johtajuus? Kuulin joskus muutamista käytännön testeistä, joita voi johtajuudessa (kuten elämässä yleensä) kokeilla. Yksi niistä on peilitesti: pidänkö kasvoista, jotka katsovat minua peilistä?
On aika antaa kunniaa yhteiskunnallisille innovaatioille
Kun puhutaan innovaatioista, tarkoitetaan usein teknillisiä ja kaupallisia innovaatioita. Vasta viime vuosina keskusteluun ovat nousseet myös sosiaaliset eli yhteiskunnalliset innovaatiot.
Viisi toivetta Joulupukille ja itse kullekin säädylle
Olipahan vuosi, toteaa Kimmo J. Lipponen katsoessaan taaksepäin vuotta 2016. Samalla hän esittää ensi vuodelle viisi toivetta: vaikuttavuutta tekijöiltä, viisautta päättäjiltä, avointa keskustelua, johtajuutta ja pieniä voittoja.
EU-komissio sai suositukset yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten edistämiseksi
Eurooppalaisessa keskustelussa ollaan astumassa uuteen vaiheeseen, jossa pyritään konkreettisesti edistämään yhteisötaloutta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä. EU:n komission mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat olleet taantumassa (ainoa) selvästi kasvava sektori.
Onko Trump eettinen johtaja?
On mahdollista, että Donald Trump saattaa nousta maailman mahtavimmaksi johtajaksi. Vaalien lähestyessä mieltäni on johtamisen tutkijana yhä enemmän alkanut askarruttaa kysymys, onko Trump eettinen johtaja? Entäpä mikäli hän ei sitä ole, mitä maailmalle tapahtuu, jos hänet valitaan?
Yhteiskunnallinen viestijä, nosta rima korkeammalle
Syyskuussa Y-säätiö oli näyttävästi esillä brittimediassa asiantuntijana jutuissa, joissa kerrottiin Suomessa asunnottomuuden vähentämiseksi tehtävästä työstä. Y-säätiön viestintäpäällikkö Laura Penttilä kertoo nyt, kuinka suomalainen yhteiskunnallinen yritys – ja ARVOn jäsen – pääsi kansainväliseen julkisuuteen.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä tehdään jatkuvasti innovaatioita
Lähes kaksi kolmesta kuntapäättäjästä kaipaisi kuntien hankintoihin lisää innovatiivisuutta. Kuntien kannattaisi laittaa hynttyyt yhteen yhteiskunnallisten yritysten kanssa.
Hintakilpailu uhkaa tappaa yhteiskunnalliset yritykset
Kirjoitimme mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 18. kesäkuuta. Voit lukea kirjoituksemme myös täältä blogistamme. Kirjoituksessa esitimme huolemme siitä, että kunnat kilpailuttavat sosiaali- ja terveyspalveluitaan pääasiassa hintaa tuijottaen.
Onko ongelma tärkeä, toimiiko ratkaisu?
Ikäihmisten yksinäisyys ja sen aiheuttamat lieveilmiöt nousevat säännöllisesti lehtien palstoille ja ministeriöiden kehittämisohjelmiin. Arvioin marraskuussa Setlementtiasunnot Oy:n kehittämää yhteisöllistä asumismallia, jonka ytimessä yhteisökoordinaattorit tukevat asukkaita, tuuppaavat heitä yhteiseen tekemiseen ja lisäävät asumisen turvallisuutta.
Asunnottomuuden ennaltaehkäisy edellyttää yhteistyötä
Suomi on EU-maista ainoa, jossa asunnottomuus on laskenut. Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä asunnottomuuden vähentämiseksi, mutta maassamme on edelleen 7 000 asunnotonta. Räjähdysmäisesti kasvanut maahanmuuttajien määrä on antanut oman lisämausteensa Suomen asuntopolitiikkaan. Enää ei riitä satsaukset asunnottomuuden poistamiseen, vaan painopiste on siirrettävä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn.
Yksinkertaiset asiat ratkaisevat Sote-pelin
Vaikka emme vielä ole varmoja uuden Sote-ratkaisun toteutumisen aikataulusta ja toteutumisen tavasta, pohdimme jo kilvan sitä, miten homma lopulta oikein hoidetaan. Miten ratkaisemme mahdollisimman fiksusti sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimin. Ratkaisun pitäisi ottaa huomioon kaikki toimijat ja on aivan ilmeistä, että tarjottuihin vaihtoehtoihin vaikuttaa se, miltä tontilta asiaa arvioidaan.
Millä ehdoilla kilpailuttaisit oman lapsesi kodin?
Kolmen kehitysvammaisen henkilön perheet ovat tänään lähettäneet vetoomuksen Euroopan parlamenttiin oikeuksiensa huomioimisesta heille elintärkeiden palveluiden kilpailutuksissa. Asia on vakava ja nostaa osuvasti esiin myös laajempia kysymyksiä sote-alalla tapahtuvista mullistuksista, palveluiden laadusta ja monitahoisuudesta, niiden tuottamisen taloudellisesta logiikasta, asiakkaiden äänen kuulumisesta jne.
Sote-uudistus on vain osaratkaisu
Jo vuosia jatkunut poliittinen keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän (sote) uudistuksesta on rakentanut mielikuvaa siitä, että sote ratkaisee kerta heitolla maamme terveys- ja hyvinvointihaasteet. Näin ei valitettavasti ole, sillä uudistuksessa on pitkälti kyse siitä, miten jo syntyneet terveys- ja hyvinvointiongelmat korjataan.
Talouden piilotettu voimavara
Tuore ETLAn raportti osoittaa, että Suomessa on paljon enemmän yhteiskunnallisia yrityksiä kuin tähän mennessä on arvioitu. Ne työllistävät ainakin 125 000 ja jopa 210 000 ihmistä. Se, että yhteiskunnalliset yritykset ovat merkittävä työllistäjä, ei valitettavasti näy uuden hankintalain luonnoksessa. Miksi yhteiskunta ei ota huomioon kokonaisvaikuttavuutta vaan painottaa hinnalla kilpailemista?
Tietääkö asiakkaasi muuttavansa maailmaa?
Suomalaiset tunnetaan insinöörikansana. Uskomme tilastoihin ja kustannus-hyötylaskelmiin. Tuloksellisuus on numeroita ja kaavoja, ja yrityksiä pistetään paremmuusjärjestykseen taloustietoja vertailemalla. Toisaalta meitä huolestuttaa vanhusten elämänlaatu, synkät esimerkit lastensuojelusta, raaka työelämä sekä horisonttia tummentavat ympäristöuhat.
Lamassa tarvitaan yrityksiä, joiden kokonaisvaikuttavuus on suuri
Tämän kevään vaaleissa puhuttiin kestävyysvajeesta ja siitä, miten julkisen sektorin rahat riittävät ylläpitämään hyvinvointivaltion palvelut. Haaste onkin iso, sillä monissa palveluissa rahapula on ammottava.
Viime kuukausina on puhuttu ahkerasti myös sote-uudistuksesta ja palveluiden yksityistämisestä. Monet pelkäävät, että yksityistäminen nostaa hintoja ja johtaa epätasa-arvoon palveluiden saannissa. Huolestuneissa äänenpainoissa unohtuu, että palveluita tuottavia yrityksiä on monenlaisia.
Yhteiskunnallinen yritys – idea, jonka aika on tullut
Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet ovat moninaisempia kuin kenties koskaan elinaikanamme; lastensuojelu huutaa lisää resursseja, suuri osa nuorista on vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle suoraan koulun penkiltä, moni keski-ikäinen on ajanut itsensä henkisesti ja fyysisesti loppuun, aikuisiän diabetes uhkaa kasvaa kansantaudiksi, vanhukset elävät yhä useammin yksin, omaishoitajat ovat uupumassa työtaakkansa alla – vaikeavammaisten perusoikeuksista tai mielenterveyspotilaiden ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttamisesta puhumattakaan.
