Karkeasti arvioiden kehysriihen päätösten myötä eri alojen järjestöjen avustuksista leikataan ainakin 150 miljoonaa euroa. Samalla ovi jätettiin raolleen myös uusille leikkauksille.
Näin suuri ja nopeassa aikataulussa tehtävä leikkaus vaikeuttaa merkittävästi yleishyödyllisten toimijoiden arvokasta työtä. Sitä, mikä on leikkausten lopullinen vaikutus suomalaisten elämään ja hyvinvointiin, voidaan tässä vaiheessa vain arvailla.
On kuitenkin olemassa keinoja, joilla leikkausten vaikutusta voidaan lieventää ja ne ovat vieläpä käytännössä ilmaisia.
Kasvua yhteiskunnallisista yrityksistä
Moni järjestö ja yleishyödyllinen toimija on myös yhteiskunnallinen yritys tai omistaa sellaisen. Järjestöjen palvelujen kehittäminen yhteiskunnalliseksi yritystoiminnaksi voi olla mahdollisuus toiminnan vakiinnuttamiselle.
Mallia voi ottaa esimerkiksi Skotlannista, jossa yhteiskunnallinen yritystoiminta nähdään olennaisena osana yleishyödyllisten toimijoiden varainhankintaa ja sitä edistetään pitkäjänteisesti. Näin pitäisi tehdä myös Suomessa.
Tällä hetkellä moni tavanomaisille yrityksille kohdennettu rahoitus tai palvelu sisältää muun muassa oikeudelliseen muotoon tai tavoitteisiin liittyviä muodollisia kriteereitä, jotka sulkevat pois yhteiskunnalliset yritykset. Esimerkiksi Finnveran rahoitustuotteet eivät ole kaikkien yhteiskunnallisten yritysten käytettävissä. Nämä esteet pitää poistaa ja saattaa yhteiskunnalliset yritykset samaan asemaan muiden yritysten kanssa.
Julkisissa hankinnoissa ei ole varaa tuijottaa sokeasti säästöihin. Hankintojen raha on maltettava käyttää fiksummin. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien hankintojen ottaminen strategiseksi tavoitteeksi vaatii vain vaivannäköä ja osaamista. Esimerkiksi varatut hankinnat ovat tehokas keino osatyökyisten työllistämiseen, ja tähän hallitus kehysriihipäätöksensä mukaisesti lupaa etsiä uusia keinoja.
Pitkällä tähtäimellä on oleellista, että yhteiskunnalliset yritykset tunnistetaan ja tunnustetaan vaikuttavaksi osaksi taloutta. Yhteiskunnalliset yritykset sekä niiden näkökulma on otettava mukaan yrittäjyys- ja TKI-politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon.
Tutkimusten mukaan (esim. Tykkyläinen, 2019) yhteiskunnalliset yritykset pystyvät lamassa kasvamaan muita pk-yrityksiä nopeammin. Ne uivat vastavirtaan ja löytävät mahdollisuuksia sieltä, missä muut eivät niitä näe. Vahvistamalla yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä hallitus tukisi samalla myös tavoittelemaansa kasvua.
Susanna Kallama
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry