Palveluvalikoimaa on vuosien varrella laajennettu vastaamaan alueen yritysten tarpeita niin tuotettavan palvelun kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Pitkä kokemus ja vastuulliset toimintatavat takaavat, että asiakkaat saavat sekä laadukasta palvelua että mahdollisuuden tukea paikallista työelämää.

A-Pestin toiminnasta kertoo toimitusjohtaja Paula Lehtonen.

Mitä A-Pesti tekee?

A-Pesti on Alavuden kaupungin omistama yhteiskunnallinen yritys, joka aloitti toimintansa pesulapalveluista. Rinnalle on rakentunut paljon muitakin palveluita, kuten vuodesta 2019 saakka toiminut Toiminnan kukka. Kukassa perehdytään puutarha- ja vihertyöhön sekä kasvien viljelyyn ja kasvattamiseen. Toiminnan kukan yhteyteen perustettiin vuonna 2023 myös opetusmyymälä.

Pienkonehuolto- ja korjauspalvelutoiminta puolestaan aloitettiin vuonna 2022. Huoltoyksikkö huoltaa yrityksemme koneet ja laitteet sekä tuottaa palvelua kaupungille.

Poistotekstiilien keräykseen ja kierrätykseen keskittyvä Textuuri -hanke käynnistettiin 2023 Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamana kolmivuotisena hankkeena. Textuuri-hankkeessa keräämme ja lajittelemme alueen poistotekstiilejä. Hankkeen tuunauspajassa moni tekstiili saa uuden elämän.

Työttömien työnhakijoiden ohjaus- ja valmennuspalveluita kehittäessämme perustimme tätä tarkoitusta varten oman yksikön 2024. Sen lisäksi, että työllistämme itse, tarjoamme myös ohjaus- ja valmennuspalveluita.

Vuoden 2025 alkaessa etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta siirtyi osaksi A-Pestin palveluita. Tämän yhteydessä toimintansa aloitti yksikkömme Puupesti, jossa valmistetaan ja korjaillaan puusta valmistettuja tuotteita.

Vuoden alusta aloitettiin myös yhteistyön kehittäminen Kympin työllisyysalueen kanssa.

Mikä on päämääränne ja millaiset arvot ohjaavat toimintaanne?

Ensisijaisena päämääränä on osatyökykyisten (täsmätyökykyisten) henkilöiden työllistyminen. Toimintamme lähtökohtana on aina ollut se, että kaikilla on oikeus tehdä työtä ja se, että olemassa oleva työkyky saadaan käyttöön.

Eri palveluiden kautta edistämme myös kiertotaloutta.

Yrityksemme menestyksen avain on jokaisen työntekijämme panos ja työyhteisömme voima syntyy jokaisesta yksilöstä. Teemme työmme huolella, olemme aloitteellisia ja uskallamme kysyä. Hyvin hoidettu työ luo meille kaikilla avoimen ja viihtyisän työilmapiirin, jossa jokainen voi loistaa omana itsenään.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Toiveenamme on yhteiskunnallisten yritysten äänen ja arvostuksen vahvistuminen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvaminen Suomessa. Yhteiskunnallisia yrityksiä tarvitaan enemmän, ja työpaikkoja heille, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on vaikuttamisen paikka erityisesti myös työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja lainsäädännössä. Tiedon leviämistä ja yhteistyötä tarvitaan.

Tutustu A-Pestiin

Yhteiskunnallisessa yrityksessä työskentely tai yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen edellyttää usein laaja-alaista osaamista sekä yhteiskunnalliselta alalta että liiketoiminnan puolelta. Tällaista osaamista voi olla hankala kerryttää, sillä Suomessa on vähän yhteiskunnallisen yrittäjyyden opintotarjontaa.

Yksi ratkaisu voisikin olla vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten välistä yhteistyötä rakentamalla alueellisia tai sektorillisia ekosysteemejä. Tällaista työtä tekee Suomessa esimerkiksi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus.

Myös Open Business for Community Development (OBCD) -hanke vahvisti viiden Euroopan maan voimin yhteiskunnallisten yritysten osaamista ja keskinäistä yhteistyötä soveltaen niin sanottua avointa liiketoimintamallia (open business). Siinä ajatuksena on, että tiivis yhteistyö ekosysteemissä voisi tuoda yhteiskunnallisille yrityksille kilpailuetua, kun ne voivat jakaa osaamista, ideoita ja resursseja keskenään.

Avoimet verkkokurssit johdattavat ekosysteemiajattelun pariin

OBCD-hankkeen selvityksessä kävi ilmi, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on haasteita löytää osaavaa työvoimaa. Koska tuoreen tutkimuksen mukaan jopa yli 90 prosenttia suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä on kasvuhaluisia, osaamisvaje voi muodostua jopa kasvun esteeksi.

OBCD-hanke tarttui tähän yhteiskunnallisilta yrityksiltä nousseeseen tarpeeseen ja kehitti kaksi kymmenen avoimen verkkokurssin eli MOOCin koulutusohjelmaa ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutasolle.

Verkkokurssit yhdistävät tärkeitä liiketoiminnan taitoja, kuten johtamista, taloushallintoa ja markkinointia, yhteiskunnallisiin näkökulmiin vastuullisuusraportoinnista vaikuttavuuden arviointiin. Ne pureutuvat myös ekosysteemiajatteluun ja johdattelevat avoimen liiketoimintamallin pariin.

Verkkokurssit sopivat hyvin esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten sisäiseen käyttöön koulutusmateriaalina. Lisäksi ne voivat tukea alalle uusina tulevien harjoittelijoiden tai työuransa alussa olevien henkilöiden perehdytystä. Kurssit ovat saatavilla suomeksi, englanniksi, espanjaksi, kreikaksi ja italiaksi hankkeen verkkosivuilla  vuoteen 2030 saakka.

Open Business for Community Development

Open Business for Community Development (OBCD) toteutettiin vuosina 2022–2025, ja se sai rahoitusta Euroopan unionin Erasmus+-ohjelmasta. Kansainväliseen OBCD-hankkeeseen osallistui kumppaneita Kreikasta, Espanjasta, Italiasta, Suomesta ja Hollannista.

Tavoitteena oli vahvistaa korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yhteiskunnallisten yritysten välistä yhteistyötä, joten siksi kustakin maasta oli mukana yksi kutakin sorttia. Suomesta hankkeeseen osallistuivat Helsinki Business College, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. ARVO kuului hankkeen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemiin.

Myytävät yksiköt tuottavat hyvinvointialueille perhe- ja päihdekuntoutuksen sekä sijaishuollon ympärivuorokautisia palveluita. Helsingin Ensikoti ry:n tiedotteen mukaan suunnitellun kaupan tavoitteena on varmistaa, että työ hädänalaisten vauva- ja lapsiperheiden hyväksi voi jatkua ja kehittyä. Asiasta päättää Helsingin Ensikoti ry:n jäsenistö 2.6.

Uutinen on herättänyt keskustelua siitä, millainen toimija voi järjestää ensikotitoiminnan kaltaisia palveluita ja osin myös huolta toiminnan arvopohjan säilymisestä.

– Yhteiskunnallista yritystoimintaa ei tunneta Suomessa vielä riittävän hyvin. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä ja luo mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta, toteaa ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

– Yhteiskunnallinen yritys voi olla osakeyhtiö, yhdistys tai osuuskunta. Yhtiömuodosta riippumatta tavoitteena ei ole tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajalle, vaan edistää yhteiskunnallista päämäärää, kannattavuutta unohtamatta. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan takaisin yhteiskunnallisen päämääränsä edistämiseen – tässä tapauksessa laadukkaiden palveluiden tuottamiseen vauva- ja lapsiperheille, Kallama jatkaa.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttä on vahvassa murroksessa. Suomi tarvitsee vaikuttavia, vastuullisia ja ihmislähtöisiä toimijoita julkisen sekä yksityisen sektorin väliin. Yhteiskunnalliset yritykset tuovat palvelurakenteeseen kaivatun lisän yhdistämällä liiketoimintaosaamisen vahvaan eettiseen arvopohjaan.

– On rohkaisevaa, että yhteiskunnalliset yritykset vahvistuvat ja etsivät yhteistyön kautta uusia tapoja vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Tarvitsemme uusia, kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka pitävät ihmiset keskiössä ja takaavat sekä asiakkaille että työntekijöille vakaan ja arvostavan ympäristön, sanoo Kallama.

Lisätiedot:

Susanna Kallama
toimitusjohtaja, ARVO ry
puh. 040 587 2445 tai susanna.kallama.arvoliitto.fi

Lue lisää: Mikä on yhteiskunnallinen yritys?

Hanaholmenin, Alfred Kordelinin säätiön, Brita Maria Renlundin muistosäätiön ja ARVOn yhteistyössä järjestämä seminaari kokosi yhteen runsaasti yhteiskunnallisia yrittäjiä, sijoittajia, säätiökenttää ja muita asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista etsimään uusia tapoja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Tilaisuuden suosio ja vilkas keskustelu osoittivat, että teema kiinnostaa kasvavassa määrin.

Keskeinen viesti kuultiin ruotsalaista Utfallsfondenia edustavan Jenny Carencon keynote-puheenvuorossa:  julkinen rahoitus ei enää riitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Vaikuttavuussijoittaminen on olennainen osa kestävää tulevaisuutta, tarjoamalla keinon yhdistää taloudelliset tuotot mitattaviin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Todellinen vaikuttavuus syntyy nimenomaan mitattavuudesta, vaikka erityisesti sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata.

Seminaarissa kuultiin myös konkreettisia esimerkkejä onnistuneista vaikuttavuusmalleista. Mikrofonden Ruotsissa on rahoittanut yli 160 yhteiskunnallista yritystä. Suomessa S-pankki  tarjoaa erilaisia vaikuttavuussijoittamisen tuotteita, kuten SIB-hankkeita, joissa on tuloksellisesti tuettu muun muassa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Icehearts kertoi omasta vaikuttavuusajattelustaan, joka vaatii jatkuvaa suunnittelua, kehittämistä ja resursseja.

Päivän päättäneessä paneelikeskustelussa todettiin, että monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu vaatii monitahoisen ekosysteemin, jonka luomiseen tarvitaan toisiaan täydentävästi julkista rahoitusta, vaikuttavuussijoittamista ja säätiöiden rahoitusta. Esiin nousi myös tarve uusille rahoitusinstrumenteille, jotka sijoittuvat vaikuttavuussijoittamisen ja hyväntekeväisyyden välimaastoon.

Uudistetun strategian mukaisesti ARVOn missiona on auttaa yhteiskunnallisia ja arvolähtöisiä yrityksiä menestymään. Visiona on Suomi, jossa yhteiskunnalliset ja arvolähtöiset yritykset ovat vaikuttavia elinkeinoelämän toimijoita ja rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa.

Vuoden 2024 toimintasuunnitelma rakentui strategisten tavoitteiden kautta. ARVOn vuosikertomus 2024 hyväksyttiin ja tilinpäätös vahvistettiin kevätkokouksessa 15.5.2025.

Tunnettu ja arvostettu ARVO

Merkittävä onnistuminen ARVOn vaikuttamistyössä vuonna 2024 oli yhteiskunnallisten yritysten saaminen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hyväksymään yrittäjyyden periaatepäätökseen. Päätöksessä mainitaan nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnalliset yritykset ja niiden erityispiirteet.

Valmistelimme kunta- ja aluevaaliehdokkaille suositukset yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi ja järjestimme syyskokouksen yhteydessä vaalipaneelin.

Uudistimme vuoden aikana ARVOn visuaalisen ilmeen ja verkkosivut. Tavoitimme omien jäsentemme lisäksi muita yhteiskunnallisia ja arvolähtöisiä yrityksiä erityisesti hankkeiden kautta. Vaikuttavia yrityksiä ja innovaatioita -esiselvityshankkeessa kontaktoitiin eri tavoin Uudenmaan alueen yhteiskunnallisia yrityksiä. Toista kertaa järjestämämme Vaikuttavin yritys -kilpailun parhaimpana palkittiin RiverRecycle Oy.

Yhteistyötä rakentava ARVO

Osallistumme osatoteutuksena ESR+-rahoitteisen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toimintaan vuosina 2024–2027. ARVO vastaa osaamiskeskuksen tiedonkeruusta ja tiedon tuottamisesta, yhteistyörakenteen kehittämisestä kuntien sekä elinkeino- ja kehitysyhtiöiden kanssa, yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvien palveluiden juurruttamisesta alueellisiin yrityspalvelujärjestelmiin sekä viestinnästä elinkeinoelämän toimijoille, päättäjille ja medialle.

Vuonna 2024 käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Suomen yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategian päivitystyö, jonka valmistelussa ARVO vastasi rahoituksen teemaryhmästä.

Asiantunteva ja eteenpäin katsova ARVO

Osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toimintaa olimme tiiviisti mukana toteuttamassa European Social Enterprise Monitor -tutkimusta, johon Suomi osallistui ensimmäistä kertaa.

Vuoden 2024 aikana valmistui myös Uudenmaan maakuntaliiton AKKE-rahoituksella toteutettu Vaikuttavia yrityksiä ja innovaatoita -esiselvitys, jonka pohjalta laadittiin tiekartta yhteiskunnallisten yritysten kasvun esteiden poistamiseksi.

Laadimme ARVOn jäsenille työkaluiksi yhteiskunnallisille yrityksille suunnatut Vaikuttavuuden ja vastuullisuuden raportointi ja viestintä sekä Hyvä hallintotapa -ohjeistukset.

Tutustu vuosikertomukseen tästä

ARVOn tuoreimman kannatusjäsenen, Alfred Kordelinin säätiön, toiminnasta kertoo toimitusjohtaja Erik Båsk.

Mitä Kordelinin säätiö tekee?

Alfred Kordelinin säätiö on tukenut suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta apurahoin ja palkinnoin yhtäjaksoisesti aina vuodesta 1920 lähtien. Vuonna 1918 perustettu säätiö onkin yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä säätiöistä.

Säätiön taustalla on liikemies ja maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentti, jossa valtaosa omaisuudesta osoitettiin suomalaisen kulttuurin tukemiseen. Tarkoituksen toteuttamiseen käytetään nykyisin noin kuusi miljoonaa euroa.

Henkilökohtaisten ja työryhmille myönnettävien apurahojen sekä pienempien kaupunki- ja kohderahastojemme lisäksi säätiöllä on vuosittainen haku Suurille kulttuurihankkeille. Kaksivuotiset kulttuurihankkeet tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin taiteen, tieteen ja kansanvalistuksen saralla tai näiden yhdistelminä – hankkeilla tähdätään vaikuttavuuteen ja pitkän aikavälin jatkuvuuteen. Tavoitteenamme on löytää ja tukea hankkeita, joilla on suuri yhteiskunnallinen tilaus ja jotka löytävät rahoituksemme turvin oman paikkansa ja jatkoa toiminnalleen.

Mikä on päämääränne ja mitkä arvot ohjaavat toimintaanne?

Uskomme toiminnassamme pitkän aikavälin vaikuttavuuteen: pistemäisen rahoittamisen sijaan haluamme tukea suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta pitkäjänteisesti. Erilaiset rahoitusmuotomme mahdollistavat hankkeen kasvamisen kaupunkirahastoista kaksivuotiseksi työskentelyksi ja lopulta Suureksi kulttuurihankkeeksi. Tavoitteenamme on elinvoimainen ja itseään kannatteleva kulttuurikenttä, joka rikastuttaa yhteiskuntaa kestävällä tavalla.

Visiomme moniääninen, osaava ja kansainvälinen Suomi tähtää yhteiskuntaan, jossa tieteellisellä osaamisella, elinikäisellä oppimisella sekä moniäänisellä taiteella ja kulttuurilla on vahva jalansija. Kansainvälinen Suomi on avoin vuorovaikutukselle, luo uusia yhteyksiä ja vie omaa ainutlaatuista osaamistamme rohkeasti maailmalle.

Keskeisiä arvoja kaikessa toiminnassamme ovat kestävyys, vapaus ja luovuus. Toimintamme on vakaalla pohjalla ja katseemme on suunnattu pidemmälle tulevaisuuteen. Puolustamme tieteen ja taiteen vapautta ja kannustamme hakijoitamme lähestymään ilmiöitä, teemoja ja tutkimusongelmia uusista näkökulmista.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Yhteiskuntamme muuttuu tällä hetkellä vauhdilla, ja julkisen rahoituksen pienentyessä säätiöiden rooli tieteen ja taiteen rahoittajina kasvaa vääjäämättä. Haluamme nykyisen apurahatoimintamme ohella löytää ja luoda myös uudenlaisia tapoja rahoittaa ja tukea toimintakenttäämme. Esimerkiksi vaikuttavuussijoittaminen on kiinnostava mahdollisuus, josta kulttuurikentällä ei Suomessa ole vielä juurikaan kokemusta. Uskomme, että jäsenyys ARVOssa tarjoaa kiinnostavia näkökulmia arvolähtöiseen ja vaikuttavaan toimintaan.

Lue lisää Kordelinin säätiöstä