Nuorten työllistymissetelin täytyy olla myös yhteiskunnallisten yritysten käytettävissä

Suomen työllisyystilanne on vaikea. Erityisesti nuorten tilanne työmarkkinoilla on haastava. Maamme hallitus päätti syksyn budjettiriihessä puuttua asiaan ja lanseerata työllistymissetelin, jolla tuetaan nuorten ja nuorten aikuisten palkkaamista yrityksiin. Seteli kattaa puolet työllistettävän nuoren palkkakuluista, enintään 9 000 euroa puolen vuoden tukijaksolla.  

Työministeri Matias Marttinen on tarttunut rivakasti toimeen. Asetusta laaditaan parhaillaan. Se on tarkoitus hyväksyä loppusyksystä ja seteli on käytössä heti alkuvuodesta 2026. Seteleihin on varattu 30 miljoonaa euroa, joka jaetaan työllisyysalueiden käyttöön. 

Kuulostaa loistavalta. Mikä voisi mennä pieleen?  

Työllistymissetelin uutisoinnissa ja valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan, että tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille. Työllistymisseteliä voivat hakea yritykset.  

YLEn 7.10. julkaisemassa uutisessa mainitaan, että seteliä ei voi saada julkisen puolen tai kolmannen sektorin työpaikkoihin, vaan ainoastaan yksityisiin yrityksiin, kaikille aloille. 

Vaaran paikka on juuri tässä. Suomessa on tapana tunnistaa yrityksiksi vain osakeyhtiöt ja toiminimet. Meillä usein unohtuu se tosiasia, että yritystoimintaa voi harjoittaa myös osuuskuntana sekä osana yhdistyksen tai säätiön toimintaa. Yhteiskunnallisia yrityksiä löytyy näistä kaikista.  

Yhtiömuotoon perustuvalle rajaamiselle ei ole mitään muuta syytä kuin lukkiutunut ajattelutapamme. Elinkeinotoimintaa eli yritystoimintaa on markkinoilla tapahtuva tuotteiden ja palveluiden myynti. Verottaja muistaa kyllä verottaa toimintamuodosta riippumatta, mutta tukea jaettaessa yritystoiminnan monimuotoisuus unohdetaan. 

Vahva viestimme nuorten työllistymissetelin asetuksen valmistelijoille on, että mahdollisuutta hyödyntää seteliä ei saa rajata yhtiömuodon perusteella. Myös yhteiskunnallisilla yrityksillä pitää olla mahdollisuus työllistää nuoria. 

Susanna Kallama
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry 

Startup Refugees mukaan ARVOon

Kuvaaja: Julius Töyrylä

Startup Refugeesin toiminnasta kertoo toimitusjohtaja Aicha Manai.

Mitä Startup Refugees tekee?

Startup Refugees on vuonna 2015 perustettu ry-muotoinen yhteiskunnallinen yritys, joka tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttaneita työllistymisessä, yrittäjyydessä ja osaamisen kehittämisessä. Toimintamme perustuu verkostomalliin: lähes 5000 yhteistyökumppania eri sektoreilta; yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja viranomaisia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia asiakkaillemme, joita ovat esimerkiksi ukrainan-, venäjän-, arabian-, farsin-, darin- ja bengalinkieliset maahanmuuttaneet.

Käytännössä toimintamme tarkoittaa työpaikkojen välittämistä, koulutusten järjestämistä, mentorointia ja yrittäjyysvalmennusta. Hyödynnämme kehittämäämme Match Made in Startup Refugees -digialustaa, jonka kautta voimme yhdistää maahanmuuttaneiden osaamisen konkreettisiin mahdollisuuksiin eri puolilla Suomea.

Vuodesta 2016 alkaen olemme välittäneet noin 2000 työpaikkaa, mahdollistaneet yli 14 000 koulutus- ja verkostoitumismahdollisuutta sekä tukeneet yli 130 yrityksen syntyä.

Mikä on päämääränne ja mitkä arvot ohjaavat toimintaanne?

Päämäärämme on, että jokaisella maahanmuuttaneella olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa tulevaisuutta Suomessa osaamistaan hyödyntäen. Haluamme purkaa syrjiviä rakenteita ja edistää konkreettisin keinoin työllistymistä ja yrittäjyyttä – osaamisesta, kielestä tai statuksesta riippumatta.

Uskomme tekemisen voimaan: emme keskity ongelmien toistamiseen, vaan etsimme ratkaisuja ja luomme uusia malleja, jotka todella toimivat käytännössä. Työyhteisömme monimuotoisuus ja suorat yhteydet maahanmuuttajayhteisöihin ovat vahvuuksiamme, joiden ansiosta tavoitamme kohderyhmämme tehokkaasti ja luottamuksellisesti.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Startup Refugees päätti liittyä ARVOon, koska jaamme yhteisen tavoitteen: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamisen. Näemme ARVOssa tärkeän verkoston, jossa voidaan jakaa osaamista, rakentaa yhteisiä vaikuttamiskanavia ja oppia muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta.

Toivomme jäsenyydeltä vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä mahdollisuuksia kehittää vaikuttavuuden mittaamista, rahoitusosaamista ja uusia yhteistyömuotoja muiden ARVOn jäsenten kanssa. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että yhteiskunnallisten toimijoiden työ saa sen ansaitseman näkyvyyden ja tunnustuksen!

Tutustu Startup Refugeesin toimintaan

Liizi.fi – rakentamassa kestävämpää kuluttamisen infrastruktuuria

Yrityksen perustaja, pitkän linjan yrittäjä Jari Tapani, näkee Liizin uransa tärkeimpänä yrityksenä – sekä liiketoiminnallisesti että yhteiskunnallisesti.

Mitä Liizi.fi tekee?

Liizi.fi on digitaalinen vuokrausalusta, jonka avulla kuluttajat ja organisaatiot voivat vuokrata tarvitsemiaan tavaroita. Palvelu tarjoaa asiakkailleen satojen laatutuotteiden valikoiman urheiluvälineistä työkaluihin ja kodinelektroniikasta retkeilytarvikkeisiin nopeasti, edullisesti ja vastuullisesti. Liizilla on vuokraamo Helsingissä, kauppakeskus Hertsissa ja se toimittaa tuotteitaan kaikkialle Suomeen.

Liizin visio ulottuu yksittäisiä vuokraustapahtumia pidemmälle: tavoitteena on rakentaa omistamisen sijaan kestävä vaihtoehto, jota voidaan hyödyntää myös yhteiskunnallisella tasolla. Yritys tekee yhteistyötä muun muassa Kierrätyskeskuksen kanssa ja on saanut toiminnastaan tunnustuksena Yhteiskunnallinen yritys -merkin.

Mikä on päämääränne ja mitkä arvot ohjaavat toimintaanne?

Liizin päämääränä on mahdollistaa resurssien järkevämpi käyttö rakentamalla toimivaa, arkeen integroitunutta jakamistalouden
infrastruktuuria. Haluamme tarjota palvelun, joka vähentää turhaa kuluttamista sekä tuo säästöä ja sujuvuutta asiakkaidemme arkeen samalla kun se vähentää ympäristökuormaa.

Yrittäjä Jari Tapani kiteyttää Liizin mission seuraavasti:

”Vuokraustoiminta voi olla yhtä aikaa kannattavaa ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Haluan jättää tämän ajatuksen perinnöksi omasta yritystoiminnastani – mallin, jolla on käyttöä ei vain Suomessa, vaan kaikkialla maailmassa. Liizissa on ajatusta, joka kannattaa jalostaa.”

Kolme arvoa ohjaa kaikkea toimintaamme:

  • Kestävyys – vastuullinen kulutus, vähäisempi hukka.
  • Hyöty – taloudellinen ja ekologinen järki kuluttajalle ja yhteiskunnalle.
  • Luottamus – selkeä, turvallinen ja käyttäjälähtöinen palvelukokemus.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Liittyminen ARVOon on meille strateginen valinta. Uskomme, että arvolähtöisellä liiketoiminnalla on kasvava rooli tulevaisuuden taloudessa ja haluamme olla mukana kehittämässä sen suuntaa. ARVOn kautta toivomme pääsevämme osaksi keskustelua, jossa muotoillaan uudenlaisia ratkaisuja kestävään kuluttamiseen ja jossa jaetaan sekä osaamista että vaikuttavuutta.

Etsimme verkostosta kumppaneita, ideoita ja mahdollisuuksia vaikuttaa – erityisesti julkisen sektorin suuntaan, jotta tämän tyyppisen toiminnan arvo tunnustettaisiin tulevaisuudessa entistä laajemmin.

Liizi.fi pähkinänkuoressa:

  • Perustettu: 2020
  • Toimiala: Vuokrauspalvelu, jakamistalous
  • Palvelu: Digitaalinen alusta kuluttajille ja organisaatioille – vuokrattavissa mm. urheiluvälineet, työkalut, kodin ja vapaa-ajan tarvikkeet
  • Missio: Tehdä vuokraamisesta varteenotettava, arkeen sopiva vaihtoehto omistamiselle
  • Arvot: Kestävyys, hyöty, luottamus
  • Yhteistyötahot: Kierrätyskeskus, vastuullisen kuluttamisen ja kiertotalouden toimijat
  • Sijainti: Pääkaupunkiseutu – skaalautuva malli valtakunnalliseen käyttöön

Tutustu Liizi.fi:n toimintaan täällä 

ARVO etsii vuoden 2025 vaikuttavinta yritystä – hae mukaan!

Vaikuttavan yrityksen ensisijainen päämäärä on muutos parempaan jossakin sosiaalisessa tai ekologisessa haasteessa. Se tekee liiketoimintaa tämän tavoitteen toteuttamiseksi ja on onnistunut yhdistämään vaikuttavuuden liiketoimintamalliinsa taloudellisesti kannattavalla tavalla.   

Vaikuttava yritys toimii vastuullisesti huomioiden toimintansa sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Se pyrkii vähentämään aiheuttamiaan haittoja ympäristölle ja pitää huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista.  

Kuka voi osallistua?

Mukaan voivat hakea organisaatiot  

  • joilla on yhteiskunnallinen päämäärä 
  • jotka tekevät liiketoimintaa yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseksi ja rahoittamiseksi 
  • jotka ovat laatineet vastuullisuus-/vaikuttavuusraportin 

Miten yrityksiä arvioidaan?

Arvioinnissa huomioidaan ydinliiketoiminnan ja sen tuottamisen sekä voitonjaon vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemmin. Yrityksen vaikuttavuus pyritään suhteuttamaan ongelman kokoon ja liikevaihtoon. Pienikin toimija voi olla vaikuttava! 

Arviointikriteerit:  

  1. Yritys pystyy kuvaamaan tavoittelemansa vaikutuksen sekä vähintään vaikutuksen laajuuden. 
  2. Vaikutuksia mitataan / seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.  
  3. Loppuhyötyjä (ihminen tai ryhmä) on heikossa asemassa tai yrityksen toiminta kohdistuu ympäristöongelmien ratkaisuun. 
  4. Yritys arvioi ja kehittää vaikuttavuuttaan ja vastuullisuuttaan vuosittain. 
  5. Yritys toimii kannattavasti ja vaikuttavuuden lisääminen on onnistuttu integroimaan liiketoimintamalliin.  

Lisäksi kunniamaininnan voi saada sosiaalisesta innovoinnista, vaikka yritys itse ei toteuttaisi toimintaa. Riittää, että yrityksen kehittämä toimintamalli on otettu laajasti käyttöön muiden toimijoiden toimesta.  

Miten arviointi toteutetaan? 

Arviointi toteutetaan kyselyn perusteella. ARVO ry:n asiantuntijat valitsevat kyselyn perusteella yritykset, jotka asiantuntijaraati arvioi tarkemmin. Pyydämme tarvittaessa lisätietoja. 

Vaikuttavin yritys -tunnustuksen saaja julkaistaan 20.11.2025 Suomalainen työ ry:n ja ARVOn yhteisessä seminaarissa. 

Miten voi osallistua?

Hae mukaan täyttämällä alla oleva lomake. Lomakkeen täyttämisen jälkeen saat vahvistusviestissä linkin arviointikyselyyn. Jos linkkiä ei kuulu, tarkistathan myös roskapostisi, viesti saattaa ohjautua sinne.

Arviointikysely on avoinna 30.9. saakka. Tämän jälkeen pyydämme tarvittaessa lisätietoja.

Olemme yhteydessä kaikkiin osallistuneisiin organisaatioihin marraskuun alussa.

Webinaari: Vaikuttavuuden ja vastuullisuuden raportointi yhteiskunnallisessa yrityksessä

Aika: pe 26.9.2025 klo 9–10 (Teams)

EU:n vastuullisuussääntely muuttuu uusien kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiivien myötä ja koskettaa vaiheittain yhä suurempaa joukkoa yrityksiä. Sääntely koskettaa myös yhä useampaa isojen yritysten arvoketjussa toimivaa pk-yritystä.

ARVO on julkaissut jäsentensä käyttöön suosituksen helpottamaan yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta raportointia sekä viestintää. Suositus soveltuu erityisesti sellaisille yhteiskunnallisille yrityksille, jotka ovat alkutaipaleella raportoinnissaan.

Tervetuloa ARVO-webinaariin kuulemaan vaikuttavuuden ja vastuullisuuden raportointiprosessista sekä raportoinnin osa-alueista! Saat webinaarissa vinkkejä myös vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta viestintään.

Webinaari on avoin ja maksuton kaikille ARVOn jäsenorganisaatioiden edustajille.

Esittelyssä uusi jäsen: A-Pesti

Palveluvalikoimaa on vuosien varrella laajennettu vastaamaan alueen yritysten tarpeita niin tuotettavan palvelun kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Pitkä kokemus ja vastuulliset toimintatavat takaavat, että asiakkaat saavat sekä laadukasta palvelua että mahdollisuuden tukea paikallista työelämää.

A-Pestin toiminnasta kertoo toimitusjohtaja Paula Lehtonen.

Mitä A-Pesti tekee?

A-Pesti on Alavuden kaupungin omistama yhteiskunnallinen yritys, joka aloitti toimintansa pesulapalveluista. Rinnalle on rakentunut paljon muitakin palveluita, kuten vuodesta 2019 saakka toiminut Toiminnan kukka. Kukassa perehdytään puutarha- ja vihertyöhön sekä kasvien viljelyyn ja kasvattamiseen. Toiminnan kukan yhteyteen perustettiin vuonna 2023 myös opetusmyymälä.

Pienkonehuolto- ja korjauspalvelutoiminta puolestaan aloitettiin vuonna 2022. Huoltoyksikkö huoltaa yrityksemme koneet ja laitteet sekä tuottaa palvelua kaupungille.

Poistotekstiilien keräykseen ja kierrätykseen keskittyvä Textuuri -hanke käynnistettiin 2023 Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamana kolmivuotisena hankkeena. Textuuri-hankkeessa keräämme ja lajittelemme alueen poistotekstiilejä. Hankkeen tuunauspajassa moni tekstiili saa uuden elämän.

Työttömien työnhakijoiden ohjaus- ja valmennuspalveluita kehittäessämme perustimme tätä tarkoitusta varten oman yksikön 2024. Sen lisäksi, että työllistämme itse, tarjoamme myös ohjaus- ja valmennuspalveluita.

Vuoden 2025 alkaessa etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta siirtyi osaksi A-Pestin palveluita. Tämän yhteydessä toimintansa aloitti yksikkömme Puupesti, jossa valmistetaan ja korjaillaan puusta valmistettuja tuotteita.

Vuoden alusta aloitettiin myös yhteistyön kehittäminen Kympin työllisyysalueen kanssa.

Mikä on päämääränne ja millaiset arvot ohjaavat toimintaanne?

Ensisijaisena päämääränä on osatyökykyisten (täsmätyökykyisten) henkilöiden työllistyminen. Toimintamme lähtökohtana on aina ollut se, että kaikilla on oikeus tehdä työtä ja se, että olemassa oleva työkyky saadaan käyttöön.

Eri palveluiden kautta edistämme myös kiertotaloutta.

Yrityksemme menestyksen avain on jokaisen työntekijämme panos ja työyhteisömme voima syntyy jokaisesta yksilöstä. Teemme työmme huolella, olemme aloitteellisia ja uskallamme kysyä. Hyvin hoidettu työ luo meille kaikilla avoimen ja viihtyisän työilmapiirin, jossa jokainen voi loistaa omana itsenään.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Toiveenamme on yhteiskunnallisten yritysten äänen ja arvostuksen vahvistuminen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden kasvaminen Suomessa. Yhteiskunnallisia yrityksiä tarvitaan enemmän, ja työpaikkoja heille, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on vaikuttamisen paikka erityisesti myös työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja lainsäädännössä. Tiedon leviämistä ja yhteistyötä tarvitaan.

Tutustu A-Pestiin

 

Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemillä lisää vaikuttavuutta?

Yhteiskunnallisessa yrityksessä työskentely tai yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen edellyttää usein laaja-alaista osaamista sekä yhteiskunnalliselta alalta että liiketoiminnan puolelta. Tällaista osaamista voi olla hankala kerryttää, sillä Suomessa on vähän yhteiskunnallisen yrittäjyyden opintotarjontaa.

Yksi ratkaisu voisikin olla vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten välistä yhteistyötä rakentamalla alueellisia tai sektorillisia ekosysteemejä. Tällaista työtä tekee Suomessa esimerkiksi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus.

Myös Open Business for Community Development (OBCD) -hanke vahvisti viiden Euroopan maan voimin yhteiskunnallisten yritysten osaamista ja keskinäistä yhteistyötä soveltaen niin sanottua avointa liiketoimintamallia (open business). Siinä ajatuksena on, että tiivis yhteistyö ekosysteemissä voisi tuoda yhteiskunnallisille yrityksille kilpailuetua, kun ne voivat jakaa osaamista, ideoita ja resursseja keskenään.

Avoimet verkkokurssit johdattavat ekosysteemiajattelun pariin

OBCD-hankkeen selvityksessä kävi ilmi, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on haasteita löytää osaavaa työvoimaa. Koska tuoreen tutkimuksen mukaan jopa yli 90 prosenttia suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä on kasvuhaluisia, osaamisvaje voi muodostua jopa kasvun esteeksi.

OBCD-hanke tarttui tähän yhteiskunnallisilta yrityksiltä nousseeseen tarpeeseen ja kehitti kaksi kymmenen avoimen verkkokurssin eli MOOCin koulutusohjelmaa ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutasolle.

Verkkokurssit yhdistävät tärkeitä liiketoiminnan taitoja, kuten johtamista, taloushallintoa ja markkinointia, yhteiskunnallisiin näkökulmiin vastuullisuusraportoinnista vaikuttavuuden arviointiin. Ne pureutuvat myös ekosysteemiajatteluun ja johdattelevat avoimen liiketoimintamallin pariin.

Verkkokurssit sopivat hyvin esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten sisäiseen käyttöön koulutusmateriaalina. Lisäksi ne voivat tukea alalle uusina tulevien harjoittelijoiden tai työuransa alussa olevien henkilöiden perehdytystä. Kurssit ovat saatavilla suomeksi, englanniksi, espanjaksi, kreikaksi ja italiaksi hankkeen verkkosivuilla  vuoteen 2030 saakka.

Open Business for Community Development

Open Business for Community Development (OBCD) toteutettiin vuosina 2022–2025, ja se sai rahoitusta Euroopan unionin Erasmus+-ohjelmasta. Kansainväliseen OBCD-hankkeeseen osallistui kumppaneita Kreikasta, Espanjasta, Italiasta, Suomesta ja Hollannista.

Tavoitteena oli vahvistaa korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yhteiskunnallisten yritysten välistä yhteistyötä, joten siksi kustakin maasta oli mukana yksi kutakin sorttia. Suomesta hankkeeseen osallistuivat Helsinki Business College, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. ARVO kuului hankkeen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemiin.

Helsingin ensikoti ry:n yksiköitä siirtymässä Hoivatie Oy:lle – tavoitteena yhteiskunnallisesti kestävän palvelutuotannon vahvistaminen

Myytävät yksiköt tuottavat hyvinvointialueille perhe- ja päihdekuntoutuksen sekä sijaishuollon ympärivuorokautisia palveluita. Helsingin Ensikoti ry:n tiedotteen mukaan suunnitellun kaupan tavoitteena on varmistaa, että työ hädänalaisten vauva- ja lapsiperheiden hyväksi voi jatkua ja kehittyä. Asiasta päättää Helsingin Ensikoti ry:n jäsenistö 2.6.

Uutinen on herättänyt keskustelua siitä, millainen toimija voi järjestää ensikotitoiminnan kaltaisia palveluita ja osin myös huolta toiminnan arvopohjan säilymisestä.

– Yhteiskunnallista yritystoimintaa ei tunneta Suomessa vielä riittävän hyvin. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä ja luo mielikuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta, toteaa ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama.

– Yhteiskunnallinen yritys voi olla osakeyhtiö, yhdistys tai osuuskunta. Yhtiömuodosta riippumatta tavoitteena ei ole tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajalle, vaan edistää yhteiskunnallista päämäärää, kannattavuutta unohtamatta. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät yli puolet voitostaan takaisin yhteiskunnallisen päämääränsä edistämiseen – tässä tapauksessa laadukkaiden palveluiden tuottamiseen vauva- ja lapsiperheille, Kallama jatkaa.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttä on vahvassa murroksessa. Suomi tarvitsee vaikuttavia, vastuullisia ja ihmislähtöisiä toimijoita julkisen sekä yksityisen sektorin väliin. Yhteiskunnalliset yritykset tuovat palvelurakenteeseen kaivatun lisän yhdistämällä liiketoimintaosaamisen vahvaan eettiseen arvopohjaan.

– On rohkaisevaa, että yhteiskunnalliset yritykset vahvistuvat ja etsivät yhteistyön kautta uusia tapoja vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Tarvitsemme uusia, kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka pitävät ihmiset keskiössä ja takaavat sekä asiakkaille että työntekijöille vakaan ja arvostavan ympäristön, sanoo Kallama.

Lisätiedot:

Susanna Kallama
toimitusjohtaja, ARVO ry
puh. 040 587 2445 tai susanna.kallama.arvoliitto.fi

Lue lisää: Mikä on yhteiskunnallinen yritys?

Onko vaikuttavuussijoittaminen ratkaisu hyvinvointivaltion murrokseen?

Hanaholmenin, Alfred Kordelinin säätiön, Brita Maria Renlundin muistosäätiön ja ARVOn yhteistyössä järjestämä seminaari kokosi yhteen runsaasti yhteiskunnallisia yrittäjiä, sijoittajia, säätiökenttää ja muita asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista etsimään uusia tapoja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Tilaisuuden suosio ja vilkas keskustelu osoittivat, että teema kiinnostaa kasvavassa määrin.

ARVOn Susanna Kallama avasi seminaarin.

Keskeinen viesti kuultiin ruotsalaista Utfallsfondenia edustavan Jenny Carencon keynote-puheenvuorossa:  julkinen rahoitus ei enää riitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Vaikuttavuussijoittaminen on olennainen osa kestävää tulevaisuutta, tarjoamalla keinon yhdistää taloudelliset tuotot mitattaviin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Todellinen vaikuttavuus syntyy nimenomaan mitattavuudesta, vaikka erityisesti sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata.

Seminaarissa kuultiin myös konkreettisia esimerkkejä onnistuneista vaikuttavuusmalleista. Mikrofonden Ruotsissa on rahoittanut yli 160 yhteiskunnallista yritystä. Suomessa S-pankki  tarjoaa erilaisia vaikuttavuussijoittamisen tuotteita, kuten SIB-hankkeita, joissa on tuloksellisesti tuettu muun muassa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Icehearts kertoi omasta vaikuttavuusajattelustaan, joka vaatii jatkuvaa suunnittelua, kehittämistä ja resursseja.

Kaius Niemen moderoimaan paneelikeskusteluun osallistuivat Mikko Kosonen Alfred Kordelinin säätiöstä, Ruth Brännvall Impact Investistä ja Vesa Sarmia Diakonissalaitokselta.

Päivän päättäneessä paneelikeskustelussa todettiin, että monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu vaatii monitahoisen ekosysteemin, jonka luomiseen tarvitaan toisiaan täydentävästi julkista rahoitusta, vaikuttavuussijoittamista ja säätiöiden rahoitusta. Esiin nousi myös tarve uusille rahoitusinstrumenteille, jotka sijoittuvat vaikuttavuussijoittamisen ja hyväntekeväisyyden välimaastoon.

ARVOn vuosi 2024 yksissä kansissa – vuosikertomus julkaistu

Uudistetun strategian mukaisesti ARVOn missiona on auttaa yhteiskunnallisia ja arvolähtöisiä yrityksiä menestymään. Visiona on Suomi, jossa yhteiskunnalliset ja arvolähtöiset yritykset ovat vaikuttavia elinkeinoelämän toimijoita ja rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa.

Vuoden 2024 toimintasuunnitelma rakentui strategisten tavoitteiden kautta. ARVOn vuosikertomus 2024 hyväksyttiin ja tilinpäätös vahvistettiin kevätkokouksessa 15.5.2025.

Tunnettu ja arvostettu ARVO

Merkittävä onnistuminen ARVOn vaikuttamistyössä vuonna 2024 oli yhteiskunnallisten yritysten saaminen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hyväksymään yrittäjyyden periaatepäätökseen. Päätöksessä mainitaan nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnalliset yritykset ja niiden erityispiirteet.

Valmistelimme kunta- ja aluevaaliehdokkaille suositukset yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi ja järjestimme syyskokouksen yhteydessä vaalipaneelin.

Uudistimme vuoden aikana ARVOn visuaalisen ilmeen ja verkkosivut. Tavoitimme omien jäsentemme lisäksi muita yhteiskunnallisia ja arvolähtöisiä yrityksiä erityisesti hankkeiden kautta. Vaikuttavia yrityksiä ja innovaatioita -esiselvityshankkeessa kontaktoitiin eri tavoin Uudenmaan alueen yhteiskunnallisia yrityksiä. Toista kertaa järjestämämme Vaikuttavin yritys -kilpailun parhaimpana palkittiin RiverRecycle Oy.

Yhteistyötä rakentava ARVO

Osallistumme osatoteutuksena ESR+-rahoitteisen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toimintaan vuosina 2024–2027. ARVO vastaa osaamiskeskuksen tiedonkeruusta ja tiedon tuottamisesta, yhteistyörakenteen kehittämisestä kuntien sekä elinkeino- ja kehitysyhtiöiden kanssa, yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvien palveluiden juurruttamisesta alueellisiin yrityspalvelujärjestelmiin sekä viestinnästä elinkeinoelämän toimijoille, päättäjille ja medialle.

Vuonna 2024 käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Suomen yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategian päivitystyö, jonka valmistelussa ARVO vastasi rahoituksen teemaryhmästä.

Asiantunteva ja eteenpäin katsova ARVO

Osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toimintaa olimme tiiviisti mukana toteuttamassa European Social Enterprise Monitor -tutkimusta, johon Suomi osallistui ensimmäistä kertaa.

Vuoden 2024 aikana valmistui myös Uudenmaan maakuntaliiton AKKE-rahoituksella toteutettu Vaikuttavia yrityksiä ja innovaatoita -esiselvitys, jonka pohjalta laadittiin tiekartta yhteiskunnallisten yritysten kasvun esteiden poistamiseksi.

Laadimme ARVOn jäsenille työkaluiksi yhteiskunnallisille yrityksille suunnatut Vaikuttavuuden ja vastuullisuuden raportointi ja viestintä sekä Hyvä hallintotapa -ohjeistukset.

Tutustu vuosikertomukseen tästä

Itsenäistyminen voi olla nuorelle kriisi

Pidämme Asumisen ajokortti -toiminnassa asumistaitovalmennuksia kouluissa, lastensuojelulaitoksissa, vankiloissa sekä tuetun asumisen yksiköissä. Kohtaamme näissä kaikissa paikoissa itsenäistymässä olevia nuoria. Osalla näistä nuorista itsenäisen elämän kokeilu on mennyt jo ”karille” ja päätynyt tuettuun asumiseen tai jopa asunnottomuuteen.

Kun aikuistuminen ahdistaa

Usein kuulemme valmennuksessa, että 16–20-vuotias nuori kertoo kokevansa ahdistusta ja pelkoa aikuiseksi kasvamisesta. Myös yksinäisyys pelottaa. Samaa viestiä kuulee myös nuorille mielenterveyspalveluita ja psykoterapiaa tarjoavien tahojen suunnalta. Hoitoon hakeutumisen syynä saattavat olla mielenterveyshaasteet, mutta vastaanotolla käydäänkin läpi pelkoa itsenäistymisestä, aikuistumisesta ja omasta identiteetistä. Esimerkiksi ”Kuinka minä osaan nyt kaiken? Veroasiat ja asuminen pelottavat.”

Tottahan se on, että vastuuta tulee roppakaupalla, kun muuttaa omilleen. Emme saisi koskaan pitää itsenäistymistä itsestäänselvyytenä emmekä voi olettaa, että kaikilla nuorilla on samanlaiset lähtökohdat itsenäistyä ja oppia asumisen taitoja.

Itsenäistyminen on nuoren elämässä muutosvaihe, jolloin on sopeuduttava uuteen. Ympäristö odottaa nuorilta itsenäisyyttä, mutta nuoret saattavat kokea sen ahdistavaksi. ”Eniten pelottaa, kun olen henkilö, joka kyllästyy helposti ja tylsistyy. Jos vaan kyllästyn siihen perushommaan. Siihen, että käyn töissä, menen kotia, nukun. Aika ahdistavaa kuvitella itteni silleen että peruskoulu, teet sen, suoritat.” (Käyhkö & Armila 2022)

Ei menetettyjä tapauksia

Yhteiskunta toivoo työkykyisiä ja itsestään huolta pitäviä nuoria aikuisia. Lähtökohdat tämän saavuttamiseen eivät kuitenkaan valitettavasti ole yhdenvertaiset. Taustalla ja elämäntilanteella on paljon vaikutusta.

Jos nuori on vaikka tyrinyt asumisensa tai raha-asiansa tulevaisuuden näköalattomuuden tai tietämättömyyden takia, ei voida automaattisesti ajatella, että nuori on menetetty tapaus. Hän tarvitsee apua ja tukea.

Toiminnassamme yritämme saada nuoret välttämään itsenäistymisen ja asumisen sudenkuopat. Kokemustoimijat ovat valmennuksissa mukana ja tuovat tärkeää samaistumispintaa ja vertaistukea. Pitämiemme lähivalmennusten lisäksi yhtenä hyvänä keinona tukea itsenäistymistä on verkkoalustallamme oleva asumistaitovalmennus, jonka suorittamalla saa tiedot ja taidot asumisen alkumetreille. Valmennuksen voi suorittaa itsenäisesti tai tuetusti.

Valmennuksemme myös toimii: palautteiden mukaan 96 % lastensuojelutaustaista nuorista koki asumisvalmiuksiensa lisääntyneen Asumisen ajokortti -valmennuksen jälkeen.

Teija Hietikko
Vastaava erityisasiantuntija, Asumisen ajokortti -toiminta
Aspa-säätiö

LÄHTEET: Käyhkö, M. & Armila, P. (2022). “Tasasen paskaa kuuluu”. Elämänongelmien kirjoa kehkeytyvässä aikuisuudessa. Aikuiskasvatus, 42(4), 270–285. https://doi.org/10.33336/aik.122114

Kirjoitus on osa Vieraskynä-sarjaa, jossa ARVOn jäsenet jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista teemoista. 

Esittelyssä uusi jäsen: Kordelinin säätiö

ARVOn tuoreimman kannatusjäsenen, Alfred Kordelinin säätiön, toiminnasta kertoo toimitusjohtaja Erik Båsk.

Mitä Kordelinin säätiö tekee?

Alfred Kordelinin säätiö on tukenut suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta apurahoin ja palkinnoin yhtäjaksoisesti aina vuodesta 1920 lähtien. Vuonna 1918 perustettu säätiö onkin yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä säätiöistä.

Säätiön taustalla on liikemies ja maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentti, jossa valtaosa omaisuudesta osoitettiin suomalaisen kulttuurin tukemiseen. Tarkoituksen toteuttamiseen käytetään nykyisin noin kuusi miljoonaa euroa.

Henkilökohtaisten ja työryhmille myönnettävien apurahojen sekä pienempien kaupunki- ja kohderahastojemme lisäksi säätiöllä on vuosittainen haku Suurille kulttuurihankkeille. Kaksivuotiset kulttuurihankkeet tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin taiteen, tieteen ja kansanvalistuksen saralla tai näiden yhdistelminä – hankkeilla tähdätään vaikuttavuuteen ja pitkän aikavälin jatkuvuuteen. Tavoitteenamme on löytää ja tukea hankkeita, joilla on suuri yhteiskunnallinen tilaus ja jotka löytävät rahoituksemme turvin oman paikkansa ja jatkoa toiminnalleen.

Sekasin Kollektiivin edustajia. Osa istuu, osa seisoo ikkunan edustalla huoneessa.
Kordelinin säätiö palkitsee vuosittain sivistyksen edelläkävijöitä, palkintoja myönnetään vuosittain kahdesta kolmeen. Sekasin Kollektiivi oli yksi vuoden 2024 palkituista. Kollektiivi palkittiin nuoret laajasti tavoittavasta matalan kynnyksen mielenterveystyöstä. Valokuva: Vilja Pursiainen.

Mikä on päämääränne ja mitkä arvot ohjaavat toimintaanne?

Uskomme toiminnassamme pitkän aikavälin vaikuttavuuteen: pistemäisen rahoittamisen sijaan haluamme tukea suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta pitkäjänteisesti. Erilaiset rahoitusmuotomme mahdollistavat hankkeen kasvamisen kaupunkirahastoista kaksivuotiseksi työskentelyksi ja lopulta Suureksi kulttuurihankkeeksi. Tavoitteenamme on elinvoimainen ja itseään kannatteleva kulttuurikenttä, joka rikastuttaa yhteiskuntaa kestävällä tavalla.

Visiomme moniääninen, osaava ja kansainvälinen Suomi tähtää yhteiskuntaan, jossa tieteellisellä osaamisella, elinikäisellä oppimisella sekä moniäänisellä taiteella ja kulttuurilla on vahva jalansija. Kansainvälinen Suomi on avoin vuorovaikutukselle, luo uusia yhteyksiä ja vie omaa ainutlaatuista osaamistamme rohkeasti maailmalle.

Keskeisiä arvoja kaikessa toiminnassamme ovat kestävyys, vapaus ja luovuus. Toimintamme on vakaalla pohjalla ja katseemme on suunnattu pidemmälle tulevaisuuteen. Puolustamme tieteen ja taiteen vapautta ja kannustamme hakijoitamme lähestymään ilmiöitä, teemoja ja tutkimusongelmia uusista näkökulmista.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Yhteiskuntamme muuttuu tällä hetkellä vauhdilla, ja julkisen rahoituksen pienentyessä säätiöiden rooli tieteen ja taiteen rahoittajina kasvaa vääjäämättä. Haluamme nykyisen apurahatoimintamme ohella löytää ja luoda myös uudenlaisia tapoja rahoittaa ja tukea toimintakenttäämme. Esimerkiksi vaikuttavuussijoittaminen on kiinnostava mahdollisuus, josta kulttuurikentällä ei Suomessa ole vielä juurikaan kokemusta. Uskomme, että jäsenyys ARVOssa tarjoaa kiinnostavia näkökulmia arvolähtöiseen ja vaikuttavaan toimintaan.

Lue lisää Kordelinin säätiöstä