ARVO-webinaari: Monimuotoisuus ja inklusiivisuus työelämässä

Aika: ti 22.10.2024 klo 9–10
Alusta: Teams (linkki toimitetaan ilmoittautumisvahvistuksessa)

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat keskeisiä tekijöitä organisaation tulevaisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa. Inklusiivinen työyhteisö houkuttelee osaajia eri taustoista, edistää innovaatioita ja työhyvinvointia sekä auttaa organisaatiota vastaamaan muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Organisaatiot, jotka panostavat monimuotoisuuteen, kykenevät sopeutumaan paremmin globaaleihin markkinoihin ja asiakkaiden moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

Sosiaalisesta vastuusta on tullut keskeinen osa yritysten ja organisaatioiden toimintaa, ja se nähdään yhä vahvemmin maineen rakentajana. Yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä on olennainen osa tätä vastuullisuutta, sillä se heijastaa organisaation sitoutumista tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen.

ARVO-webinaarissa Live-säätiön asiakkuuspäällikkö Annika Lipponen ja business manager Harri Poikolainen kertovat, kuinka organisaatiot voivat edistää monimuotoisempaa työelämää. He jakavat konkreettisia vinkkejä, joiden avulla yritykset voivat tukea erilaisia taustoja ja osaamista omaavia työntekijöitä sekä hyödyntää monimuotoisuutta kilpailuetuna.

Live-säätiö on yksi Suomen merkittävimmistä monimuotoisen työelämän edistäjistä. Live keskittyy ammatilliseen koulutukseen, työllistymisen edistämiseen sekä kuntoutuspalveluihin, auttaen yksilöitä löytämään paikkansa yhteiskunnassamme. Live toimii tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus vahvistuvat työelämässä, tuoden mukanaan sekä sosiaalisia että taloudellisia hyötyjä koko yhteiskunnalle. 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Yhteiskunnalliset yritykset ensi kertaa mukana yrittäjyyden periaatepäätöksessä

Lisäksi periaatepäätöksessä on huomioitu, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on omat erityistarpeensa. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan ensisijaisena tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tavoitteeseen voi sisältyä sosiaalisesti, ympäristöllisesti, taloudellisesti ja/tai kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. 

– Hienoa, että yrityskentän moninaisuus nähdään hallituksessa. Uskomme, että arvolähtöiset, vaikuttavuutta tavoittelevat yritykset ovat tulevaisuuden menestyviä kasvuyrityksiä, sanoo ARVOn toimitusjohtaja Susanna Kallama. 

Periaatepäätös oli lausuntokierroksella heinäkuussa, eikä luonnoksessa mainittu yhteiskunnallisia yrityksiä. ARVO huomautti lausunnossaan, että myös yhteiskunnalliset yritykset on sisällytettävä osaksi periaatepäätöstä.  

– Olemme tyytyväisiä, että lausuntopalautteemme kuultiin ja yhteiskunnalliset yritykset huomioitiin periaatepäätöksessä. Suomessa on noin 3 000 yhteiskunnallista yritystä, jotka tuottavat merkittäviä myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja jotka ansaitsevat tulla nähdyiksi tärkeänä osana elinkeinoelämää, Kallama toteaa.  

Periaatepäätöksen toimenpiteillä halutaan edistää muun muassa Suomen houkuttelevuutta puhtaan siirtymän investointikohteena, kehittää julkista yritysrahoitusta sekä vauhdittaa start-up -yrittäjyyttä.  

– Toimenpiteiden suunnittelussa on edelleen tärkeää muistaa yhteiskunnallisten yritysten näkökulma esimerkiksi julkista yritysrahoitusta ja julkisia hankintoja kehitettäessä. Olemme ARVOssa mielellämme käytettävissä myös toimenpiteiden jatkosuunnittelussa, Kallama sanoo.  

Lisätiedot: Susanna Kallama, puh. 040 587 2445 tai susanna.kallama@arvoliitto.fi.  

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

ARVO etsii vuoden 2024 vaikuttavinta yritystä – hae mukaan!

Vaikuttavan yrityksen ensisijainen päämäärä on muutos parempaan jossakin sosiaalisessa tai ekologisessa haasteessa. Se tekee liiketoimintaa tämän tavoitteen toteuttamiseksi ja on onnistunut yhdistämään vaikuttavuuden liiketoimintamalliinsa taloudellisesti kannattavalla tavalla.   

Vaikuttava yritys toimii vastuullisesti huomioiden toimintansa sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Se pyrkii vähentämään aiheuttamiaan haittoja ympäristölle ja pitää huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista.  

Kuka voi osallistua?

Mukaan voivat hakea organisaatiot  

  • joilla on yhteiskunnallinen päämäärä 
  • jotka tekevät liiketoimintaa yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseksi ja rahoittamiseksi 
  • jotka ovat laatineet vastuullisuus-/vaikuttavuusraportin 

Miten yrityksiä arvioidaan?

Arvioinnissa huomioidaan ydinliiketoiminnan ja sen tuottamisen sekä voitonjaon vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemmin. Yrityksen vaikuttavuus pyritään suhteuttamaan ongelman kokoon ja liikevaihtoon. Pienikin toimija voi olla vaikuttava! 

Arviointikriteerit:   

  1. Yritys pystyy kuvaamaan tavoittelemansa vaikutuksen sekä vähintään vaikutuksen laajuuden. 
  2. Vaikutuksia mitataan / seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.  
  3. Loppuhyötyjä (ihminen tai ryhmä) on heikossa asemassa tai yrityksen toiminta kohdistuu ympäristöongelmien ratkaisuun. 
  4. Yritys arvioi ja kehittää vaikuttavuuttaan ja vastuullisuuttaan vuosittain. 
  5. Yritys toimii kannattavasti ja vaikuttavuuden lisääminen on onnistuttu integroimaan liiketoimintamalliin.  

Lisäksi kunniamaininnan voi saada sosiaalisesta innovoinnista, vaikka yritys itse ei toteuttaisi toimintaa. Riittää, että yrityksen kehittämä toimintamalli on otettu laajasti käyttöön muiden toimijoiden toimesta.  

Miten arviointi toteutetaan? 

Arviointi toteutetaan kyselyn perusteella. ARVO ry:n asiantuntijat valitsevat kyselyn perusteella yritykset, jotka asiantuntijaraati arvioi tarkemmin. Pyydämme tarvittaessa lisätietoja. 

Vaikuttavin yritys -tunnustuksen saaja julkaistaan 21.11.2024 Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO:n seminaarissa.  

Miten voi osallistua?

Hae mukaan täyttämällä alla oleva lomake ja vastaamalla arviointikyselyyn viimeistään 30.9.2024. Täytettyäsi lomakkeen saat sähköpostiisi automaattivastauksena viestin, jossa on linkki arviointikyselyyn. 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Ia Poikulainen ARVOn kehityspäälliköksi

“Odotan innolla tutustumista ARVOn jäseniin, sekä työskentelyä itselleni tärkeiden teemojen parissa. Haluan kehittää ARVOn toimintaa yhdessä jäsentemme kanssa, jäsenten toiveista ja lähtökohdista käsin. Yhteiskunnallisissa yrityksissä tehdään tärkeää työtä, joka ansaitsee tulla yhteiskunnassamme paremmin näkyväksi. Uskon, että aikaisempi kokemukseni, laajat verkostoni sekä korkea motivaatio auttavat minua tämän tehtävän hoitamisessa”, Ia kertoo.  

Ian ydinosaamista ovat muun muassa verkostojen johtaminen, strategiset kumppanuudet ja sekä projektinhallinta. Koulutukseltaan Ia on yhteisöpedagogi (YAMK). Yritysmaailma sekä yrittäjien arki ovat tulleet hänelle tutuiksi aiemmassa tehtävässä Perheyritysten liitossa.  

ARVOn kehityspäällikön paikkaa haki yli 100 henkilöä. Hakemuksissa korostui yhteiskunnallisten yritysten työn vaikuttavuus sekä halu olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa ja ratkaisemassa aikamme isoja haasteita. 

“On hienoa huomata, että ARVO kiinnostaa työnantajana niin monia. Uskon, että kiinnostus kertoo myös siitä, että työn merkityksellisyys koetaan yhä tärkeämmäksi. Olen iloinen, että löysimme Ian täydentämään ja vahvistamaan tiimiämme”, ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama sanoo. 

Ian tavoittaa numerosta 050 336 0916 tai sähköpostitse ia.poikulainen@arvoliitto.fi.  

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry on yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten aktiivinen verkosto, jonka missiona on auttaa jäseniään menestymään. Tavoitteena on arvolähtöisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuuden ja painoarvon lisääminen yhteiskunnassa. 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Polarisoituvat arvot uhkaavat työelämän monimuotoisuutta – yhteiskunnalliset yritykset voivat luoda oikeudenmukaista yhteiskuntaa

Wall Street Journal uutisoi huhtikuussa, että monimuotoisuustavoitteet ovat alkaneet kadota monen yrityksen vuosikertomuksista. Microsoft puolestaan kertoi heinäkuussa lomauttaneensa monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistävän DEI-tiimin. Keskustelu on rantautunut myös kotimaiseen sosiaaliseen mediaan, jossa konservatiivisimmat tahot kritisoivat monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, ja kokevat ne tarpeettomina tai jopa haitallisina yhteiskunnallisen kehityksen kannalta.

Monimuotoisuustavoitteiden hälventäminen vuosikertomuksista ja DEI-tiimien supistaminen heijastavat yleistä polarisoitumista ja arvojen muutosta, jossa monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden arvoa kyseenalaistetaan. On tärkeää muistaa, että DEIB-aloitteiden merkitys ei rajoitu vain julkilausumiin – ne ovat strategisia työkaluja, jotka edistävät yrityksen kulttuuria, luovat oikeudenmukaisemman työympäristön ja tukevat innovatiivisuutta. Monimuotoiset tiimit ovat tutkitusti innovatiivisempia, tuottavampia ja kykenevämpiä ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia kuin homogeeniset ryhmät.

Kovenevien arvojen ajassa käydään kiivasta keskustelua siitä, keille niukkenevat julkiset resurssit jaetaan. Kun julkisen sektorin kantokyky heikkenee, näemme, että yksityisen ja kolmannen sektorin on otettava entistä suurempi rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen turvaamisessa. Tässä tilanteessa yksityiset yritykset voivat astua esiin ja ottaa vastuuta niistä haasteista, joihin julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan. Samaan aikaan on tiedostettava, että julkisten varojen väheneminen vaikuttaa erityisesti kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksiin.

Uskomme, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on haasteista huolimatta merkittävä rooli kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Nämä yritykset edistävät liiketoimintamalliensa avulla ratkaisuja, jotka ovat sekä taloudellisesti kestäviä että sosiaalisesti vaikuttavia. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla suunnannäyttäjiä, murtaa ennakkoluuloja ja osoittaa, että yrityksen taloudellinen menestys ja sosiaalinen vastuu voivat kulkea käsi kädessä.

Monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistäminen on avainasemassa siinä, että jokainen ihminen saa tasavertaiset mahdollisuudet osallistua ja edetä työurallaan. Esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset kamppailevat löytääkseen paikkansa yhteiskunnassa ja tarvitsevat erityistä tukea. Juuri tällaisia haasteita yhteiskunnalliset yritykset voivat olla ratkaisemassa.  Lopulta kyse on siitä, millaisen maailman haluamme rakentaa – sellaisen, jossa kaikki ihmiset tuntevat itsensä arvostetuiksi ja hyväksytyiksi riippumatta taustastaan, vai sellaisen, jossa vain tietyt äänet ja näkökulmat saavat kuulua.

Marja Pajulahti
toimitusjohtaja
Live-säätiö

Live-säätiö työskentelee sen hyväksi, että mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Live tarjoaa yksilöasiakkailleen ammatillista erityisopetusta, neurologista kuntoutusta, ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen sekä työllistymisen valmennus- ja asiantuntijapalveluita. www.livesaatio.fi

Kirjoitus on osa Vieraskynä-sarjaa, jossa ARVOn jäsenet jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista teemoista. 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Yhteiskunnalliset yritykset on huomioitava Suomen yrittäjyysstrategiassa

Yrittäjyysstrategiassa lähdetään siitä, että kaikenlainen yritystoiminta on arvokasta, mutta ymmärrys yritystoiminnan moninaisuudesta ei ulotu luonnoksessa alkua pidemmälle. Sekä EU että OECD näkevät yhteiskunnallisten yritysten roolin uusien innovaatioiden synnyttämisessä, kestävän kehityksen edistämisessä sekä digi- ja vihreän siirtymän toteuttamisessa merkittävänä. Suomessa yhteiskunnallisten yritysten merkitystä ei kuitenkaan tunnisteta riittävän laajasti. Strategialuonnoksen suurin puute on juuttuminen perinteiseen yrittäjyyden malliin. 

ARVO esittää lausunnossaan, että yhteiskunnallinen ja arvolähtöinen yritystoiminta huomioidaan osana elinkeinoelämää. Samalla tulee huolehtia siitä, että yrittäjyysstrategia, tuore kansalaisjärjestöstrategia sekä päivitettävä yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden strategia muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Niiden tehtävä on tukea Suomen talouden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaavan elinkeinorakenteen uudistamista sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. 

Lisäksi nostimme lausunnossamme esille muun muassa sen, että julkisen yritysrahoituksen ja muiden kehittämistyökalujen on oltava kaikenlaisen yritystoiminnan käytössä. Tällä hetkellä yhtiömuoto on monesti poisrajaava kriteeri ja tämä epäkohta on korjattava. 

Yrittäjyysstrategialuonnoksessa linjataan, että on tärkeää mahdollistaa nykyistä paremmin erityisesti pk-yritysten pääsy hankintoihin. Hyötynä nähdään kilpailun lisääminen ja kustannussäästöt. ARVOn mielestä yrittäjyyspolitiikan ja yritystoiminnan edistämisen näkökulmasta oleellisempaa on ymmärtää hankintojen elinkeinopoliittinen voima niin tehokkuuden, innovaatioiden kuin sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa. 

Oleellista ei ole vain kilpailun lisääminen, vaan kattavien hankintastrategioiden ja -ohjeiden laatiminen. Esitimme lausunnossamme, että periaatepäätöksessä korostetaan hankintojen strategista suunnittelua ja tavoitetta edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa sekä innovaatioita. 

Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä. ARVOn Uudenmaan liiton tuella toteuttaman esiselvityksen ennakkotiedot kertovat, että yhteiskunnallisten ja missiolähtöisten yritysten kasvutavoitteet ovat selvästi tavanomaisia yrityksiä korkeammat. Lisäksi  tutkimuksessa (Tykkyläinen, 2019) on todettu, että yhteiskunnalliset yritykset kasvoivat lamavuosina 2010–2015 yli nelinkertaisesti muihin yrityksiin verrattuna. 

Suomella ei ole varaa jättää tätä potentiaalia käyttämättä – yhteiskunnalliset yritykset on huomioitava yrittäjyyden periaatepäätöksessä vahvana osana yrittäjyyttä. 

Susanna Kallama 
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry 

Tutustu ARVOn lausuntoon yrittäjyyden periaatepäätöksestä (pdf)
Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi yrittäjyydestä 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

ARVO rekrytoi: Tule tiimiimme kehityspäälliköksi

ARVO ry on yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten elinkeinoelämän järjestö. Tuemme jäsenyrityksiämme saavuttamaan kestävän kehityksen ja vastuullisen yritystoiminnan tavoitteet. Projektit ja verkostoituminen ovat työmme keskiössä. Toimimme avoimesti ja ratkaisukeskeisesti nojaten tietoon. Myönteisyys ja kunnioittava asenne ovat toimintamme peruspilareita. 

Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa ja vahvistamassa yritysten roolia yhteiskunnassa? Meillä on sinulle mielenkiintoinen mahdollisuus liittyä mukaan nopeasti kehittyvään yhteiskunnallisen yrittäjyyden kenttään.  

Haemme kehityspäällikköä, joka haluaa tehdä merkityksellistä työtä yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten parissa. 

Kehityspäällikkönä: 

  • Pidät aktiivisesti yhteyttä jäsenyrityksiimme ja hankit uusia jäseniä 
  • Kehität ja tuotat jäsenpalveluja 
  • Tuet jäsenyritysten verkostoitumista 
  • Valmennat jäsenyrityksiä kestävän kehityksen, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden tavoitteissa 
  • Tuotat tietoa ja selvityksiä vaikuttamistyöhömme 
  • Osallistut projekteihimme ja niiden hakemuksiin 

Tällä hetkellä puolet työajastasi koostuu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus -projektista, joka on ESR+-rahoitteinen hanke. 

Tarjoamme sinulle:  

  • Monipuolisen tehtävän pienessä tiimissä osana vaikuttavaa verkostoa 
  • Mahdollisuuden vaikuttaa omaan toimenkuvaasi ja sen kehittämiseen 
  • Mielenkiintoiset kehittymismahdollisuudet kasvavalla alalla 
  • Joustavan työskentely-ympäristön 

Odotamme sinulta:  

  • Kiinnostusta yhteiskunnalliseen ja arvolähtöiseen liiketoimintaan 
  • Yrittäjämäistä, tavoitteellista ja oma-aloitteista työotetta 
  • Kykyä johtaa vastuullasi olevia tehtäviä itsenäisesti 
  • Hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä sujuvaa englannin kielen taitoa 
  • Soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja kokemusta hanketyöskentelystä 

Työskentelet kotitoimistosta ja hallitset Teams-ympäristön. Meillä ei tällä hetkellä ole omaa toimistoa, mutta tapaamme säännöllisesti kasvotusten Helsingissä. Tehtävän palkkaus on noin 4 500–5 000 € koulutuksestasi ja kokemuksestasi riippuen. 

Lisätietoja tehtävästä saat toimitusjohtaja Susanna Kallamalta, puh. 040 587 2445. 

Lähetä hakemuksesi ja CV palkkatoiveineen viimeistään 30.6.2024 osoitteeseen susanna.kallama@arvoliitto.fi. 

Tule mukaan rakentamaan kestävää ja vastuullista tulevaisuutta ARVO ry:n tiimissä! 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Kansalaisjärjestö- ja yhteiskunnallisten yritysten strategia kuuluvat yhteen

Toiveet eivät ehkä täyttyneet, mutta ituja tulevaisuuden rakentamiseen strategiasta voi syntyä. Tämä edellyttää kunnianhimoista otetta jatkotyöhön sekä yhteisötalouden kokonaisuuden ymmärtämistä. 

Kansalaisjärjestöt ovat osa yhteisötaloutta 

EU hyväksyi jäsenvaltioita koskevat suositukset yhteisötalouden toimintaedellytysten parantamiseksi loppuvuodesta 2023. EU:n määritelmän mukaan yhteisötalouteen kuuluvat kansalaisjärjestöjen hyväntekeväisyys eli yleishyödyllinen toiminta, keskinäiset yhtiöt ja osuuskunnat sekä yhteiskunnalliset yritykset. Suositukset koskevat siis myös toimijoita, joiden toimintaedellytyksistä kansalaisjärjestöstrategia linjaa. Avoimeksi jää, hyödynsikö tai huomioiko hallitus suosituksia kansalaisjärjestöstrategiassaan. 

Suomessa on voimassa myös vuonna 2021 hyväksytty yhteiskunnallisten yritysten strategia, jota ARVO osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta on mukana toteuttamassa. Tuoreet EU:n suositukset vaativat, että jäsenvaltiot laativat tai päivittävät yhteisötalouden strategiansa vuoden 2025 loppuun mennessä. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategian päivitys on Suomessakin alkamassa.  

Yhteinen suunta vahvistaa 

Jotta yhteisötalouden koko potentiaali saadaan käyttöön ja sekä kansalaisjärjestöjen että yhteiskunnallisten yritysten ja osuuskuntien toimintaedellytyksiä vahvistettua, pitää strategiatyössä nähdä kokonaisuus ja ylittää hallinnolliset siilot. Moni kansalaisjärjestö on myös yhteiskunnallinen yritys. 

On välttämätöntä, että nyt erilliset strategiat yhteensovitetaan yhteisötalouden strategiaksi niin, että ne kulkevat samaan suuntaan ja tukevat yhteisötalouden toimijoiden tulevaisuuden rakentamista. Jo nyt on nähtävissä, että kansalaisjärjestöstrategiassa tehdyt linjaukset vaativat parikseen yhteiskunnallisen yritystoiminnan toimintaedellytysten voimakasta kehittämistä. Yhteisiä asioita ovat rahoituksen monipuolistaminen, parempi tieto toimijoista ja niiden vaikuttavuudesta sekä valtionavustusten uudistaminen. Näistä tarvitsemme linjauksia myös yhteiskunnallisten yritysten strategiassa. 

Susanna Kallama 
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Valtion sijoitusten on edistettävä myös sosiaalista kestävyyttä

Uudelle toimijalle annetaan lakiesityksen mukaan vahva talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä, joka näyttäytyy ARVO ry:n mielestä lakiesityksessä hyvin yksipuolisena. 

Teollisuussijoitus Oy:n tehtäväksi määritellään uusien teknologioiden ja vähemmän ympäristöä kuorimittavien sekä kestävään elinkeinotoimintaan liittyvien investointien edistäminen. Esityksessä korostetaan myös sitä, että toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa. 

Esitys siis huomioi taloudellisen ja ekologisen kestävyyden, mutta unohtaa kokonaan sosiaalisen näkökulman. 

Sosiaalinen kestävyys on keskeinen osa kestävää kehitystä ja näin ollen myös välttämätön osa suomalaisten yritysten kasvun edistämistä sekä elinkeinorakenteemme uudistamista. Sosiaalista kestävyyttä voidaan edistää esimerkiksi osaamisen kehittämisellä ja koulutuksella sekä yhteiskunnan rakenteilla ja toimintatavoilla, jotka edistävät tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Suomella on näissä olemassa olevaa osaamista ja pääomaa, joista voi syntyä myös merkittävää liiketoimintaa. 

Esitys näkee innovaatiot puhtaasti teknologioina. Tämä on varsin suppea ja vanhahtava näkökulma. Innovaatiot voivat olla myös sosiaalisia ja yhteiskunnallisia innovaatioita. Pelkkä uusi teknologia ei riitä. Se voi tuottaa arvoa vain, jos se otetaan käyttöön ja se muuttaa prosesseja ja ihmisten käyttäytymistä. Toisaalta innovaatio ei aina vaadi uutta teknologiaa, kyse voi myös olla uudenlaisesta tavasta toimia. 

Lisätiedot: Susanna Kallama, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja, susanna.kallama@arvoliitto.fi tai puh. 040 587 2445

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Yhteiskunnalliset yritykset luovat uudistavaa kasvua – ja sitä tarvitaan nyt kipeästi

Uutisia seuraavalle maailmantilanne näyttäytyy tällä hetkellä synkkänä. Kiihtyvä ilmastonmuutos, kuihtuva luonto ja sään ääri-ilmiöt aiheuttavat huolta. Ihmiset voivat huonosti ja kohtaavat lisääntyvää eriarvoisuutta ja toivottomuutta. Vastakkainasettelu kytee ja mielipiteet polarisoituvat. Turvallisuus heikkenee kotona ja kaduilla. Sotia syttyy ja käydään – rauha näyttää monella suunnalla mahdottomalta.  

Olemme päättäneet kehittää taloutta ja yhteiskuntaa rahan ehdoilla. Kaiken toiminnan tärkeimpänä oikeutuksena nähdään vaurauden hankkiminen omistajalle. Ja jos omistaja on yhteiskunta itse, määräävinä tekijöinä ovat tehokkuus sekä kyky luoda yhä parempia tilaisuuksia vaurastumiselle. 

Talouskasvu on kiistatta tuottanut paljon hyvääkin, mutta nyt on aika tunnustaa realiteetit ja myöntää, että rahasta on tullut rengin sijaan hallitsematon isäntä. Olemme menneet ahneuksissamme liian pitkälle ja siitä kärsivät niin ympäristö kuin ihmisetkin. Nyt on aika ottaa komento takaisin omiin käsiimme.  

Vastauksen ja vaihtoehdon tarjoaa uudistava kasvu, joka yhdistää taloudellisen menestyksen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin. Uudistavan kasvun tavoitteena on antaa luonnolle ja ihmisille enemmän kuin ottaa, jolloin kasvua ei tehdä ympäristön ja yhteiskunnan kustannuksella.  

Yhteiskunnalliset yritykset ovat uudistavan kasvun ytimessä ja etujoukoissa.

Niiden toiminnan ytimessä on kestävämmän yhteiskunnan rakentaminen jotakin sosiaalista tai ekologista haastetta ratkaisemalla. Yhteiskunnallinen yritys luo taloudellista arvoa, mutta ei maksimoi voittoa, vaan vaikuttavuutta. 

Yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden toimintaa ei valitettavasti tunneta riittävän hyvin. Lähes päivittäin joku kysyy, mikä on yhteiskunnallinen yritys. Vastauksen kuultuaan kysyjä yleensä on sitä mieltä, että ajatus on hyvä. Silti joskus tuntuu, että yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten edistäminen junnaa paikallaan.   

Jokainen yritys voisi olla yhteiskunnallinen yritys. Tietoisuutta yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta on pitkäjänteisesti lisättävä ja luotava uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Se vaatii vain ajattelutavan vaihtoa: rahan on oltava enemmän työkalu kuin tavoite.  

Susanna Kallama
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Vaikuttamistyötä ja verkostojen luomista – katsaus ARVOn vuoteen 2023

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen keskeisenä tavoitteena oli yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuuden ja yhteiskunnallisten yritysten määrän lisääminen. Tavoitetta toteutettiin laajasti vaikuttamisen, viestinnän ja sidosryhmätyön keinoin. ARVO osallistui muun muassa osaamiskeskuksen kolmen politiikkasuosituksen laatimiseen ja tuotti tietopaketin kansanedustajille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille.

Osana YYO:n toimintaa ARVO oli mukana myös esimerkiksi SuomiAreenassa, jossa järjestettiin keskustelu yhteiskunnallisista innovaatioista sekä sidosryhmätilaisuus. Lisäksi osaamiskeskuksella oli Kansalaistorilla piste, jonka tavoitteena oli lisätä kävijöiden tietämystä yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja jolla tavattiin noin 3 500 aiheesta kiinnostunutta.

Kansainvälisenä yhteiskunnallisen yritystoiminnan päivänä järjestettiin koko päivän seminaari, johon osallistui 150 ihmistä. Seminarissa jaettiin ensimmäistä kertaa ARVOn Vaikuttavin yritys -tunnustus, jonka sai autismikirjon IT-konsultteja työllistävä Unicus Oy. Kunniamaininnat saivat NAL Asunnot Oy ja NAL Palvelut Oy sekä Origin by Ocean Oy.

ARVO vastasi osaamiskeskuksen toiminnan koordinoinnista vuoden 2023 loppuun saakka. Toiminta jatkuu ESR+ -rahoitteisessa Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa, jossa ARVO on mukana osatoteuttajana.

Koulutusta ja verkostojen vahvistamista

Osana erityisesti yrittäjyyskasvatustoimijoille suunnattua Vaikuttavuusvastaus-projektia toteutettiin viiden webinaarin sarja vaikuttavuuden perusteista Yksityisyrittäjäin säätiön tuella. Lisäksi toteutettiin viisi Vaikuttavuudesta liiketoimintaa -aluetilaisuutta Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Lahdessa ja Lappeenrannassa. 

Jäsenyritysten johdolle suunnatuissa ARVOjohtajat -verkostotapaamisissa käsiteltiin vastuullisuutta ja merkityksellisyyden johtamista. Kaikille jäsenyritysten edustajille suunnattuja ARVO-webinaareja järjestettiin kymmenen, ja niissä aiheina olivat muun muassa hankehakemusten sudenkuopat, yrityspalvelut yhteiskunnallisille yrityksille, innovatiiviset hankinnat, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus, motivoiva johtaminen, vaikuttava viestintä ja digipalvelujen saavutettavuus. 

Jäsenille tarjottiin myös sparrauksia sekä lähetettiin kuukausittainen jäsenkirje.

Päivitetystä strategiasta suuntaviivat jatkoon

ARVOn päivitetty strategia (2023–2027) hyväksyttin syyskokouksessa joulukuussa 2023. ARVOn missiona on edelleen auttaa yhteiskunnallisia ja arvolähtöisiä yrityksiä menestymään. Visiona on Suomi, jossa yhteiskunnalliset yritykset ovat vaikuttavia elinkeinoelämän toimijoita ja rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa. 

Strategisia tavoitteita ovat yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten äänenä toimiminen, vahvojen verkostojen rakentaminen, tiedon tuottaminen sekä riittävät resurssit.

ARVOn vuosikertomus 2023 hyväksyttiin ja tilinpäätös vahvistettiin kevätkokouksessa 19.4.2024. Lisäksi valittiin vaalivaliokuntaan vuodelle 2024 seuraavat henkilöt: Marianne Heikkilä / Marttaliitto, Olli Holmström / Diakonissalaitos, Pentti Lemmetyinen / Suomen Setlementtiliitto, Satu Mehtälä sekä Satu Niemelä / Tradeka. 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje

Yhteiskunnallinen yritystoiminta voi olla järjestöjen pelastusrengas

Karkeasti arvioiden kehysriihen päätösten myötä eri alojen järjestöjen avustuksista leikataan ainakin 150 miljoonaa euroa. Samalla ovi jätettiin raolleen myös uusille leikkauksille.  

Näin suuri ja nopeassa aikataulussa tehtävä leikkaus vaikeuttaa merkittävästi yleishyödyllisten toimijoiden arvokasta työtä. Sitä, mikä on leikkausten lopullinen vaikutus suomalaisten elämään ja hyvinvointiin, voidaan tässä vaiheessa vain arvailla. 

On kuitenkin olemassa keinoja, joilla leikkausten vaikutusta voidaan lieventää ja ne ovat vieläpä käytännössä ilmaisia.   

Kasvua yhteiskunnallisista yrityksistä 

Moni järjestö ja yleishyödyllinen toimija on myös yhteiskunnallinen yritys tai omistaa sellaisen. Järjestöjen palvelujen kehittäminen yhteiskunnalliseksi yritystoiminnaksi voi olla mahdollisuus toiminnan vakiinnuttamiselle. 

Mallia voi ottaa esimerkiksi Skotlannista, jossa yhteiskunnallinen yritystoiminta nähdään olennaisena osana yleishyödyllisten toimijoiden varainhankintaa ja sitä edistetään pitkäjänteisesti. Näin pitäisi tehdä myös Suomessa. 

Tällä hetkellä moni tavanomaisille yrityksille kohdennettu rahoitus tai palvelu sisältää muun muassa oikeudelliseen muotoon tai tavoitteisiin liittyviä muodollisia kriteereitä, jotka sulkevat pois yhteiskunnalliset yritykset. Esimerkiksi Finnveran rahoitustuotteet eivät ole kaikkien yhteiskunnallisten yritysten käytettävissä. Nämä esteet pitää poistaa ja saattaa yhteiskunnalliset yritykset samaan asemaan muiden yritysten kanssa.  

Julkisissa hankinnoissa ei ole varaa tuijottaa sokeasti säästöihin. Hankintojen raha on maltettava käyttää fiksummin. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien hankintojen ottaminen strategiseksi tavoitteeksi vaatii vain vaivannäköä ja osaamista. Esimerkiksi varatut hankinnat ovat tehokas keino osatyökyisten työllistämiseen, ja tähän hallitus kehysriihipäätöksensä mukaisesti lupaa etsiä uusia keinoja. 

Pitkällä tähtäimellä on oleellista, että yhteiskunnalliset yritykset tunnistetaan ja tunnustetaan vaikuttavaksi osaksi taloutta. Yhteiskunnalliset yritykset sekä niiden näkökulma on otettava mukaan yrittäjyys- ja TKI-politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon. 

Tutkimusten mukaan (esim. Tykkyläinen, 2019) yhteiskunnalliset yritykset pystyvät lamassa kasvamaan muita pk-yrityksiä nopeammin. Ne uivat vastavirtaan ja löytävät mahdollisuuksia sieltä, missä muut eivät niitä näe. Vahvistamalla yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä hallitus tukisi samalla myös tavoittelemaansa kasvua. 

Susanna Kallama
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry 

Ajankohtaista Blogi Tapahtumat Uutiset Uutiskirje