Yhteiskunnalliset yritykset ovat arvokkaita kumppaneita kunnille ja hyvinvointialueille

Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena ei ole voiton, vaan yhteiskunnallisen hyödyn maksimointi. Ne muun muassa tuottavat laadukkaita sote-palveluita, tukevat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä sekä edistävät puhdasta ja monimuotoista luontoa.

Kun kunnat ja hyvinvointialueet tekevät hankintoja yhteiskunnallisilta yrityksiltä, ne saavat samalla muitakin hyötyjä. Hankinnat voivat esimerkiksi edistää työllisyyttä ja tuoda mukanaan uusia innovaatioita – ilman, että kustannukset nousevat. Siksi hankintapäätöksissä ei tulisi tarkastella vain hintaa, vaan myös sitä, millaista vaikuttavuutta rahalla saadaan aikaan. Kun hankinnat suunnitellaan huolella, samalla budjetilla voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus ohjata julkisten varojen käyttöä niin, että ne tukevat samalla kestävää kehitystä ja edistävät hyvinvointia. Yhteiskunnallisten yritysten ottaminen mukaan hankintoihin on viisas tapa varmistaa, että jokainen euro tuo mukanaan myös hyvää.

Susanna Kallama
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry

ARVO on koostanut tuleville kunta- ja aluepäättäjille kolme suositusta yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi. Tutustu suosituksiin täällä. 

Lilinkotisäätiö on tehnyt töitä psyykkisesti pitkäaikaissairaiden aseman ja palvelujen parantamiseksi jo vuodesta 2004

Mitä Lilinkotisäätiö tekee?

Lilinkotisäätiö tarjoaa asumispalveluja mielenterveystoipujille ja avointa, toipumista tukevaa toimintaa kaikille pääkaupunkiseudun mielenterveys- ja päihdetoipujille. Vuonna 2004 perustettu yksityinen säätiö on Suomen ensimmäisiä psyykkisesti pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen palveluasumisen tarjoajia.

Meillä on Helsingin alueella yhteensä kuusi palvelukotia, joista kahdessa tarjoamme yhteisöllistä asumista ja neljässä ympärivuorokautista asumista. Kuuden palvelukodin lisäksi säätiöllä on tukiasuntoja eri puolilla Helsinkiä yleisen asuntokannan seassa. Asukkaita meillä on yhteensä noin 335 ja työntekijöitä noin 190.

Lilinkotisäätiö on yhteiskunnallinen, voittoa jakamaton organisaatio. Kaikki toiminnastamme syntyvä rahallinen voitto käytetään palveluidemme kehittämiseen ja henkilöstömme osaamisen kasvattamiseen. Toimintamme perustuu toipumisorientaation periaatteisiin – jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Kaikki toimintamme suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa.

Mikä on päämääränne ja millaiset arvot ohjaavat toimintaanne?

Lilinkotisäätiön pyrkimyksenä on parantaa vaikeista psyykkisistä häiriöistä kärsivien asemaa yhteiskunnassa sekä edistää alan tutkimustyötä sekä alaan liittyvää koulutusta.

Arvot ja toimintamme perustuvat kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen:

  • Uskallus seurata unelmia: Meillä on valmius ajatella uudella tavalla ja suhtaudumme uteliaasti meitä ympäröivään maailmaan. Lisäksi uskallamme tehdä rohkeita päätöksiä.
  • Elämänvalintojen kunnioittaminen: Tuemme jokaisen oman tarinan toteutumista sellaisena kuin hän haluaa itse sen kertoa. Asiakkaiden tarpeet ja työntekijöiden toiveet ohjaavat arjen työtämme.
  • Yhteistyöstä voimaa: Luotamme toistemme hyvään tahtoon ja luomme yhdessä turvallista arkea. Kuuntelemme ja kuulemme.
  • Kaikilla on tulevaisuus: Luotamme siihen, että jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan. Vaihtoehdot mahdollistavat onnistumisia ja onnistumiset lisäävät toivoa.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Uskomme omaan visioomme ja kykyymme vaikuttaa psyykkisesti pitkäaikaissairaiden yhteiskunnalliseen asemaan ja elämänlaatuun positiivisesti, minkä vuoksi haluamme aktiivisesti kehittää ja kasvattaa toimintaamme ja olla avoinna uusille yhteistyömahdollisuuksille. Olemme myös valmiita tekemään rohkeita päätöksiä ja etsimään uudenlaisia tapoja ja toimintamalleja omien tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Uskomme yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksiin saada aikaan positiivista muutosta, kun yhdistämme voimamme ja verkostoidumme. ARVOn jäsenyyden myötä meillä on mahdollista löytää uudenlaisia verkostoyhteistyömahdollisuuksia, saada sparrausta mm. uudenlaisten rahoitusmallien etsimiseen ja lisätä yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollisuuksia vaikuttaa positiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lue lisää Lilinkotisäätiöstä

ARVO-webinaari: Vaikuttava vastuullisuusviestintä osaksi arkea

Aika: ti 8.4.2025 klo 9–9.45 (Teams)

Hyvin suunniteltu vastuullisuusviestintä vahvistaa yrityksen brändiä ja auttaa erottautumaan kilpailijoista. Webinaarissa saat käytännönläheisiä vinkkejä ja esimerkkejä siitä, miten vastuullisuus ja vaikuttavuus tuodaan resurssitehokkaasti osaksi yrityksen päivittäistä viestintää.

Webinaarin asiantuntijana toimii Kumppania Oy:n vastuullisuusviestinnän kouluttaja Tytti Wallenius.

Webinaari on avoin ja maksuton kaikille ARVOn jäsenorganisaatioiden edustajille. Ilmoittaudu itse ja vinkkaa myös kollegalle!

Icehearts on tehnyt ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä pian 30 vuotta: ”Toiminnan arvo ja tarve yhteiskunnassa eivät ole vähentyneet”

Uuden jäsenen haastattelussa Iceheartsista kertoo toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki.

Mitä Icehearts tekee?

Icehearts tekee ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja perheiden tueksi. Vuonna 2018 perustettu yhteiskunnallinen yritys IH Finland Oy on kokonaisuudessaan kattojärjestö Suomen Icehearts ry:n omistama.

Meillä on yhteensä 68 joukkuetta eli ryhmää, joista 66 toimii avustusperustaisesti. Joukkueet kootaan ikävuosien 6–12 välillä ja ne harrastavat monipuolisesti liikuntaa, kulttuuria ja muita lasten toivomia harrastuksia.

Palvelutuotantona hyvinvointialueille tuotettava toiminta on perustaltaan samanlaista Icehearts-toimintaa, mutta hieman laajennettuna. Ydin kaikessa toiminnassa on pitkäkestoinen tuki: joukkueen kasvattaja kulkee tukea tarvitsevan lapsen rinnalla esikoulusta täysi-ikäisyyteen saakka. Ryhmä ja yhteisö muodostavat turvaverkon, josta on paljon hyviä ja rohkaisevia kokemuksia.

Mikä on päämääränne ja millaiset arvot ohjaavat toimintaanne?

Iceheartsin punainen lanka on pysynyt koko ajan lähes samana, vaikka toimintamalli on tietysti kehittynyt erityisesti toiminnan kohdentamisen ja painopisteiden suhteen. Toiminnan arvo ja tarve yhteiskunnassa ei valitettavasti ole lainkaan vähentynyt, päinvastoin korostunut.

Johtavat arvot meillä ovat lapsilähtöisyys ja kohtaaminen, johon kaikki perustuu.

Miksi päätitte liittyä ARVOn jäseneksi ja mitä odotatte jäsenyydeltä?

Olemme viimeisten 5–10 vuoden aikana laajentuneet ja huomanneet, että pelkästään avustusperusteisen toiminnan on hankalaa skaalautua. Iceheartsin vaikuttavuutta on tutkittu paljon ja kohderyhmän osalta tämän tyyppinen työote tukee todistetusti kehitystä ja mahdollistaa riittävän tiheän tuen tarjoamisen. Koemme tavallaan myönteistä velvollisuudentuntoa skaalata vaikuttavaksi havaittua toimintaa ja tähän haemme ARVOn jäsenyydeltä uudenlaista ajattelua.

Lisäksi nykyinen yhteiskunnallinen tilanne, jossa ennaltaehkäisevistä palveluista ja järjestötoiminnasta leikataan, vaikuttaa myös taustalla. Toivomme löytävämme laajempia verkostoja ja sparrausapua erityisesti uudenlaisten kumppanuuksien ja rahoitusmallien etsimiseen.

Lue lisää Iceheartsin toiminnasta

Välitila Studio haluaa kehittää suomalaista tekstiili- ja muotialaa kestävästi

Mitä Välitila Studio tekee?

Välitila Studio on Helsingissä toimiva tekstiilialan avoin työtila, joka tarjoaa ammattitason laitteet ja asiantuntemuksen tekstiili- ja muotialan käyttöön. Studio palvelee laajasti erilaisia tekstiilin kanssa työskenteleviä toimijoita. Pienyrittäjien ja taiteilijoiden ei tarvitse investoida kalliisiin laitteisiin, ja isommat yritykset voivat hyödyntää tilaa ketterään tuotekehitykseen. Yhteiskäyttöinen laitekanta mahdollistaa prototypoinnin, pienimuotoisen tuotannon, eri tekniikoiden yhdistämisen ja taiteellisen työskentelyn.

Joskus yrityksen nimi herättää kysymyksiä. Jotkut mieltävät välitilan eräänlaisena väliinputoamisena tai epämääräisenä tilana asioiden välissä. Tämä näkemys sivuuttaa välitilan todellisen voiman: se on aktiivinen luomisen tila, täynnä mahdollisuuksia ja potentiaalia. Välitila ei ole koskaan valmis tai staattinen, vaan dynaaminen tila, joka elää ja muuttuu jatkuvasti, aivan kuten maailma ympärillämme. Tietoinen astuminen välitilaan vahvistaa luovuuttamme herättämällä uteliaisuuden ja herkistämällä havainnointikykymme. Pelkkä potentiaali ei kuitenkaan riitä – ideoiden toteutumiseen tarvitaan konkreettisia työkaluja.

Mikä on päämääränne ja mitkä arvot ohjaavat toimintanne?

Välitilan päämäärä on vahvistaa suomalaista tekstiili- ja muotialaa tekemällä ammattitason resurssit aidosti saavutettaviksi.

Toimintaa ohjaa kuusi keskeistä arvoa:

  1. Ammattimaisuus näkyy korkeatasoisessa laitekannassa, asiantuntevassa tuessa, laadukkaissa palveluissa sekä vahvassa ammattiverkostossa.
  2. Avoimuus konkretisoituu saavutettavuudessa; kaikilla on pääsy ammattitason laitteisiin ja osaamiseen. Avoimuus tarkoittaa myös tiedon ja osaamisen jakamista, vertaisoppimisen tukemista ja läpinäkyvää toimintaa.
  3. Innovatiivisuus merkitsee uteliasta asennetta, kokeilukulttuuria ja ratkaisukeskeisyyttä.
  4. Yhteisöllisyys rakentuu päivittäisessä työskentelyssä, tiedon jakamisessa ja yhteisprojekteissa. Välitilassa eri taustoista tulevat tekijät kohtaavat.
  5. Vastuullisuus korostuu yhteiskäyttöisessä kalustossa, joka on luonnon ja talouden kannalta resurssiviisas toimintamalli. Paikallisen tuotekehityksen mahdollistaminen tukee kestävää tekstiiliteollisuutta. Välitilassa tehdään taiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai kestävästi merkittävää tuotekehitystä.
  6. Arvovetoisuus ohjaa toimintaa. Välitilan tavoitteena ei ole maksimoida voittoa vaan kannattavan liiketoiminnan keinoin vahvistaa ja kehittää alaa. Tuotto investoidaan takaisin mission edistämiseen ja vaikutuksen laajentamiseen.

Keskeistä alan kehittämisessä on vahva ekosysteemi. Isojen yritysten, instituutioiden ja tuotantopaikkojen lisäksi siihen kuuluvat kiinteästi myös rajat ylittävä yhteistyö, helposti saavutettava, kokeilukulttuurin mahdollistava infra sekä osaamisen lisääminen. Nämä tuovat joustoa, lisäävät mahdollisuuksia ja kasvattavat pientoimijoiden resilienssiä.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

Mikroyrityksenä Välitila Studiolle on tärkeää olla osa aktiivista, saman henkistä yhteisöä. ARVOn kautta löytyy valtavasti tärkeää ja hyvin osuvaa tietoa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä inspiroivia esimerkkejä vastuullisesta liiketoiminnasta. ARVOn verkosto tarjoaa välineitä, tukea ja inspiraatiota tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden vastuullisten toimijoiden kanssa.

Tutustu Välitila Studioon

ARVOn kevätkokous ja Dialogi-tapahtuma

Aika: to 15.5.2025
Paikka: Hanaholmen (Hanasaarenranta 5,  Espoo)

Ohjelma

klo 10.00 ARVOn kevätkokous
klo 12.00 Lounas
klo 13.00 Dialogi-tapahtuma: Impact Investing – Does a Sustainable Society Need Smarter Funding?
klo 17.00 Tilaisuus päättyy

Iltapäivän Dialogi-tapahtuma on avoin myös muille kuin ARVOn jäsenille. Seminaarissa etsitään ratkaisuja vaikuttavuussijoittamisen edistämiseen ja kuullaan esimerkkejä Suomesta ja Ruotsista. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Hanaholmen, ARVO, Alfred Kordelinin säätiö ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö. Tilaisuuden kieli on englanti.

HUOM! Ilmoittautuminen tämän sivun lomakkeella ainoastaan ARVOn kevätkokoukseen ja lounaalle. Ilmoittauduthan iltapäivän Dialogi-tapahtumaan erikseen Hanasaaren sivuilla.

Tutustu Dialogi-tapahtuman ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan

Suomen Klubitalot ry edistää mielenterveyskuntoutujien asemaa yhteiskunnassa

Mitä Suomen Klubitalot ry tekee?

Suomen Klubitalot ry tukee ja koordinoi mielenterveyskuntoutujien Klubitalojen toimintaa ja edistää mielenterveyskuntoutujien asemaa yhteiskunnassa. Työmme on vaikuttamista siihen, että Klubitaloilla on mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset. Suomessa on 23 Klubitaloa. Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostamia, yhdenvertaisia yhteisöjä. Ne täydentävät psykososiaalisia palveluja ja edistävät kuntoutujajäsenten toipumista. Klubitalot tarjoavat mielenterveyskuntoutujille tavoitteellista toimintaa arkeen, vertaistukea ja yksilöllistä ohjausta. Monen kuntoutujajäsenen kohdalla tavoitteena on työelämään tai opintoihin palaaminen.

Mikä on päämääränne ja mitkä arvot ohjaavat toimintaanne?

Tärkein arvomme on yhdenvertaisuus. Klubitaloilla kaikki, sekä kuntoutujajäsenet että työntekijät, ovat yhdenvertaisia eikä diagnooseja kysellä. Uskomme, että kaikilla on työ- ja toimintakykyä sairauksista tai muista haasteista riippumatta. Yhdenvertaisuus ohjaa kaikkea työtämme.

Miksi päätitte liittyä ARVOon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?  

Toiminnassamme on mukana paljon osatyökykyisiä kuntoutujia, ja TE-palvelut 2024-uudistus muuttaa toimintakenttää. Muun muassa tämän takia on tarpeen lisätä verkostomme osaamista yhteiskunnallisista yrityksistä. ARVOn jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua yhteiskunnallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toivomme tämän johtavan uusiin yhteistyömahdollisuuksiin ja hyvien käytäntöjen jakamiseen verkostossa. Vaikuttavuuden osoittaminen on Suomen Klubitalot ry:lle ja Klubitaloille erittäin tärkeää ja tiedolla johtaminen läpileikkaa kaiken toimintamme. Näissä teemoissa on mielekästä tehdä yhteistyötä ARVOn kanssa.

Tutustu Suomen Klubitaloihin >>

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan infowebinaarit kevät 2025

Asiantuntijapuheenvuoron lisäksi jokaisessa webinaarissa on mukana myös case-esimerkki. Aikaa on varattu myös kysymyksille.

Webinaarit keväällä 2025

  • pe 14.2. klo 9–10 Kuinka luomme työpaikkoja uudelleenkäytön sektorille?
  • pe 21.3. klo 9–10 Yhteiskunnallinen yritys on kasvuyritys
  • pe 28.3. klo 9–10 Osta ja tee hyvää! Vaikuttavat julkiset hankinnat
  • pe 4.4. klo 9–10 Onko meillä yhteiskunnallinen yritys? Missio yrityksen liiketoimintasuunnitelmassa

Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Voit osallistua koko sarjaan tai valitsemiisi teemoihin. Webinaarit järjestää Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudu mukaan täällä >>

Vaikuttavuus ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä

Vastuullisuudessa huomio kiinnittyy toiminnan ekologisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vastuullisuus ihmisiin liittyen on tasa-arvoa, reilua kohtelua ja yhteisöllisyyttä. Vastuullisuuteen kuuluu myös hyvä hallinto eli eettisesti kestävä johtaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys.

Etenkin yhteiskunnallisiksi yrityksiksi tunnustautuville toimijoille vastuullisuus luo kivijalan, jonka päälle rakentuu toiminnan ydin eli vaikuttavuus.

Tämä tarkoittaa konkreettisia tuloksia sen suhteen, miten toimija edistää valitsemaansa yhteiskunnallista päämäärää.

Haasteeksi nousee useimmiten vaikuttavuuden eli yhteiskunnalliseen päämäärään liittyvien saavutusten raportointi: miten todentaa onnistumista? Miten kertoa niin sidosryhmille kuin yleisöllekin, miten organisaatio on onnistunut saavuttamaan yhteiskunnalliset tavoitteensa? Ja miten osoittaa, että yhteiskunnalliseksi luokiteltavien päämäärien saavuttaminen on edes osin organisaation tekemien toimenpiteiden aikaansaannosta?

Haaste on todellinen, mutta ei mahdoton.

Ratkaisevaa ovat toimivat mittarit ja luotettava tiedonkeruu. On tavoiteltava uskottavia lukuja ja vaikutusketjuja, joiden taustalla on pätevä muutoksen teoria.

Viime kädessä datan toimivuuden ratkaisee se, pystyykö kuulija ymmärtämään ja luottamaan siihen. Erityisen tärkeänä pidän vaikuttavuuden todentamista toimittaessa julkisella rahoituksella – on vastuutonta käyttää yhteisiä verovaroja muuhun kuin vaikuttavaan tekemiseen. Siksi vaikuttavuuden osoittamisen pitäisi olla kriteerinä myös julkisissa hankinnoissa ja projektirahoituksen myöntämisessä. Esimerkkejä tällaista pyrkimyksistä on jo, mutta ei tarpeeksi. Uskon, että tämän suhteen osaaminen lisääntyy, kun hyvinvointialueet vakiinnuttavat toimintaansa.

Meillä Dilassa yhteiskunnallinen päämäärämme on toimia hyvän elämän puolesta – eli toisin sanoen eriarvoistavia ja syrjiviä mekanismeja vähentäen ja torjuen. Kokemus osallisuudesta on ymmärtääksemme hyvä mittari näiden päämäärien onnistumisen todentamiseksi: osallisuuden kokemus on osa hyvää elämää ja kokemus osattomuudesta puolestaan kertoo syrjään jäämisestä. Osallisuuden kokemukselle on olemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rakentama luotettava mittari. Kun sitä käytetään systemaattisesti, saadaan dataa, joka kertoo muutoksesta. Kun mittaukset kertovat osallisuuden kokemuksen lisääntymisestä, voidaan perustellusti väittää, että olemme toimineet hyvän elämän puolesta.

Tähtäämällä sekä vastuulliseen että vaikuttavaan tekemiseen luodaan kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin. Vaikuttavuudesta kertominen ei ole kuitenkaan ainoastaan lukuja, vaan tapa kertoa tarinaa – tarinaa siitä, miten tekeminen ja toiminta voi toimia voimana hyvän puolesta. Kun vastuullisuus ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä, syntyy aidosti merkityksellistä toimintaa.

Kuva: Kaisa Korkeamäki

Tuija Åstedt
toimitusjohtaja
Lahden Diakonialaitos

Tutustu Lahden Diakonialaitoksen toimintaan tästä >>

Kirjoitus on osa Vieraskynä-sarjaa, jossa ARVOn jäsenet jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista teemoista. 

Yhteiskunnallisten yritysten asema julkisissa hankinnoissa puhutti ARVOn kunta- ja aluevaalipaneelissa

Keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Elisa Gebhard (SDP), Mai Kivelä (Vas.), Tere Sammallahti (Kok.) sekä puoluesihteeri Anna Moring (Vihr.).

Julkisia hankintoja kehitettävä vaikuttavampien palveluiden tuottamiseksi

Julkisten hankintojen kehittämisessä samoilla linjoilla olivat Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SDP:n edustajat. Vihreiden Anna Moring näki, että julkisilla hankinnoilla haetaan yhteisön ja yhteiskunnan kannalta toivottavia lopputulemia, joissa lopputuotteen lisäksi merkitystä on tuotantotavalla. Moringin mukaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka ohjaavat esimerkiksi kiertotaloutta oikeaan suuntaan.  Tässä yhteiskunnalliset yritykset voivat olla julkisen sektorin kumppaneita, jotka tuottavat innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.

SDP:n Elisa Gebhardin mielestä hankinnalla on parempi mahdollisuus menestyä, jos päätöksentekijät voivat ottaa vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia huomioon – pelkkää taloudellista tehokkuutta etsimällä laajempi kokonaishyöty voi jäädä saamatta. Vasemmistoliiton Mai Kivelä nosti esiin, että julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain miljardeja euroja, joten vastuullisuus- ja vaikuttavuusnäkökulmien huomioimisella on valtavasti merkitystä. Myös hankintaneuvontaa kaivataan Kivelän mukaan.

Kokoomuksen Tere Sammallahden mukaan väliä ei ole sillä, kuka palvelun tuottaa, kunhan hankinnan reunaehdot täyttyvät ja hankinnalta toivottu lopputulos saavutetaan. Sammallahti näki, että yhteiskunnallista yritystoimintaa voisi pyrkiä tukemaan neutraaleilla menetelmillä, joista yhtenä esimerkkinä hän mainitsi yksityisen lahjoittamisen verohelpotuksen.

ARVOn jäsenet pääsivät myös kertomaan panelisteille kokemuksistaan yhteiskunnallisten yritysten asemasta kilpailutuksissa. Terveisinä päättäjille kerrottiin, että vaikka lainsäädäntö mahdollistaakin erityisehtojen käytön, tekninen toteutus on usein raskasta ja vaikuttavuuden sekä laadun sijaan alin hinta lopulta ratkaisee kilpailutuksen lopputuloksen. Päättäjiltä toivottiin erityisesti hankintaosaamisen kehittämistä.

Kolme keinoa yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi kunnissa ja hyvinvointialueilla

ARVO on koostanut tuleville kunta- ja aluepäättäjille kolme ohjetta yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi.

1. Päätä periaatteet hankintastrategiassa

On valtuutetun vastuulla päättää, miten kunta ja hyvinvointialue ostaa. Vaadi, että hankintastrategiassa linjataan:

  • Miten hankinnoilla edistetään ihmisten ja ympäristön hyvinvointia?
  • Miten kuntasi tai alueesi yhteiskunnalliset ja arvolähtöiset yritykset huomioidaan?
  • Miten iso osa palveluista ostetaan yhteistyökumppaneilta ja mitä tuotetaan itse?

2. Vaadi avointa markkinavuoropuhelua

Avoin ja jatkuva markkinavuoropuhelu on hankintojen eli ostamisen tärkein vaihe. Päätä, että kuntasi tai alueesi keskustelee aina potentiaalisten tarjoajien kanssa ennen kilpailutusta ja että mukana on aina myös yhteiskunnallisia yrityksiä. Näin varmistat, että tarjouksia tulee enemmän.

3. Osta vaikuttavuutta ja työtä 

Hinta yksin ei ole hyvä kriteeri ostopäätökselle. Varmista, että kuntasi ja alueesi ostaa vaikuttavuutta. Vaadi, että osaksi hankintaa liitetään työllistäminen. Hyviä kokemuksia ja kevyitä malleja on olemassa – ostamalla voi tehdä muutakin kuin säästää.

ARVOn hallitus vuosille 2025–2026 valittiin syyskokouksessa

ARVO ry:n syyskokouksessa 16.12.2024 valittiin vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi vuosille 2025-2026 seuraavat henkilöt:

  • Sami Ojala, toimitusjohtaja, Publiva Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • Erik Båsk, toimitusjohtaja, Alfred Kordelinin säätiö

  • Tuomas Koskela, toimitusjohtaja, Aspa-säätiö

  • Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja, Helsingin Ensikoti

  • Marja Pajulahti, toimitusjohtaja, Live-säätiö

  • Matleena Pihlaja, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö

  • Jukka Rautavalta, talousjohtaja, Diakonissalaitos

  • Suvi Tuomala, toimitusjohtaja, Setlementtiasunnot Oy

Onnittelut uudelle hallitukselle ja lämmin kiitos edelliselle hallitukselle sekä väistyville hallituksen jäsenille!

Syyskokouksessa hyväksyttiin myös toimintasuunnitelma, budjetti ja jäsenmaksut vuodelle 2025.

Lisätietoja:

Susanna Kallama, toimitusjohtaja, ARVO, susanna.kallama@arvoliitto.fi, 040 587 2445.