Kaikki viestit Uutisetsä

Seminaari: Vastuulliset ja vaikuttavat liiketoimintamallit tulevaisuuden sote-palveluissa

Keskustelu sote-uudistuksesta on käynyt vilkkaana jo pitkään. Miten sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa vastuullisesti ja vaikuttavasti?

Puhumme aiheesta Oulussa SOSTEtalk!-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä seminaarissamme 3. lokakuuta. Seminaari järjestetään Teatteriravintola Vänmannissa (Kaarlenväylä 2, 90100 Oulu) klo 15–17.

 

Seminaarin teemoina ja alustajina muun muassa:

Yhteiskunnalliset yritykset vaikuttavien palveluiden tuottajina

Ritva Ulander, toimitusjohtaja, Autismisäätiö & varapuheenjohtaja, ARVO

 

Vastuullinen johtaminen yhteiskunnallisen yrityksen voimavarana

Anna-Maija Lämsä, professori, Jyväskylän yliopisto, EETTI & INNO -hanke

 

Miten vaikuttavuusperusteisuus varmistetaan julkisissa hankinnoissa?

Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut

 

Keskustelua johdattaa ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

 

SOSTEtalk! on monipuolinen koulutus- ja seminaaritapahtuma

SOSTEtalk! järjesteään Oulussa 3.–4.10. Tapahtuma on kohtaamispaikka päättäjille ja ammattilaisille, jotka edistävät ihmisten hyvää elämää. Tapahtuma tarjoaa laajan katsauksen sote-alan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Ohjelmassa on ajankohtaisia puheenvuoroja, mielenkiintoisia koulutuksia ja työpajoja sekä vapaampia kohtaamisia näyttelyosastolla.

ARVOn seminaari on SOSTEtalk!in sisartapahtuma, joten se tarjoaa hienon mahdollisuuden keskustella paikallisten kuntapäättäjien ja vaikuttajien kanssa.

Seminaari on myös oiva tilaisuus nähdä, millaista työtä ARVO tekee ja miten yhteiskunnallinen yrittäminen on etu paitsi yhteiskunnalle myös liiketoiminnalle.

 

Ilmoittaudu nyt!

ARVOn seminaariin voit ilmoittautua sähköpostilla info@arvoliitto.fi. Kannattaa toimia heti, sillä mukaan tilaisuuteen mahtuu vain 50 nopeinta!

Huomaathan, että jos haluat hyödyntää myös muuta SOSTEtalk!in ohjelmaa, sinun on ilmoittauduttava tapahtumaan erikseen. Sen voit tehdä tapahtuman omilla sivuilla.

 

Lue lisää:

https://www.soste.fi/tapahtumat/sostetalk.html

 

Vaikuttava joukko tavattavissa Kuntamarkkinoilla

ARVO on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Kuntamarkkinoilla. Tapahtuma järjestetään 13.–14.9.

ARVO on yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö. Luomme hyvinvointia yhteiskuntaan edistämällä liiketoimintaa, joka asettaa ympäröivän yhteiskunnan kehittämisen taloudellisten voittojen edelle.

Verkostossamme on jo yli 50 jäsentä ja yhteistyökumppania. Markkinaosastollamme päivystääkin vaikuttava joukko yhteiskunnallisten yritysten edustajia. Mukana yhteisellä osastollamme ovat jäsenyrityksistämme Setlementtiasunnot, Autismisäätiö, Uudenmaan vammaispalvelusäätiö, Y-säätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Viittakivi Oy, Rinnekoti-säätiö ja Aspa-säätiö.

Yhteiskunnalliset yritykset toimivat usein siellä, missä ihmiset tarvitsevat elämäänsä tavallista enemmän tukea. Ne tuottavat palveluita muun muassa vanhuksille, vammaisille, lapsiperheille ja syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Nämä ovat ihmisryhmiä, joiden elämässä voi olla useita päällekkäisiä ja visaisia kysymyksiä. Ratkaisuksi tarvitaankin kokonaisuuden huomioon ottamista ja yksilöllisiä ratkaisuja.

– Yhteiskunnallisia yrityksiä on monenlaisia ja vaikuttavan joukkomme kautta voimme parhaiten tuoda esiin sitä moninaisuutta, jolla yritykset pyrkivät haastavassa asemassa olevia ihmisiä auttamaan, sanoo ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Lipponen on tavattavissa osastolla keskiviikkona klo 13–16 ja torstaina klo 10–13.30.

Laita muistiin nämä tietoiskut!

ARVOn jäsenyrityksillä on Kuntamarkkinoilla useita mielenkiinoisia tietoiskuja, joita kannattaa tulla kuuntelemaan.

 

Aihe: Vahvaa vaikuttavuutta toimijuuden avulla – kokemuksia ja näkemyksiä

Puhuja: Pirjetta Salomäki, hankekoordinaattori, Diakonissalaitoksen Hoiva

Aika: ke 13.9. klo 10–10.20

Paikka: huone A 3.25, 3. krs

 

Aihe: Kolmannen sektorin palvelutuotanto yhteiskunnallisena investointina – palveluiden inhimillinen vaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kestävänä ratkaisuna sote-uudistuksessa

Puhuja: Ritva Ulander, toimitusjohtaja, Autismisäätiö sr

Aika: ke 13.9. klo 10.30–10.50

Paikka: Tietokimara, K-kerros

 

Aihe: Yhteisöllinen kortteliasuminen – työkalut yhteiskunnallisesti vaikuttavaan kaupunkiasumiseen.

Puhuja: Kimmo Rönkä, toimitusjohtaja, Setlementtiasunnot

Aika: ke 13.9. klo 13–13.20

Paikka: Tietokimara, K-kerros

 

Aihe: Selkeä parannus syrjäytyneiden nuorten hyvinvoinnissa, mutta miten se tehdään?

Puhuja: Sari Nyberg, palvelualuejohtaja ja Vamos-nuori, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Aika: ke 13.9. klo 13–13.20

Paikka: huone A 3.25, 3. krs

 

Aihe: Massapalvelu vai yksilöllisesti rakennettu – miten asiakas sen kokee?

Puhuja: Kokemusasiantuntija Minna Tenhonen ja asiakkuusjohtaja Jaana Laaksonen, Rinnekoti

Aika: ke 13.9 klo 13.30–13.50

Paikka: kokoustila A.3.2., 3. krs

 

Aihe: Bonusta vastuullisesta sosiaalipalvelusta – Porin malli

Puhuja: Palvelu- ja myyntijohtaja Seija Milonoff, Aspa Palvelut Oy ja psykososiaalisten palvelujen päällikkö Matti Järvinen, Porin kaupunki

Aika: ke 13.9. klo 14.00–14.20

Paikka: huone A 3.8, 3. krs

 

Aihe: Kolmannen sektorin palvelutuotanto yhteiskunnallisena investointina – palveluiden inhimillinen vaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kestävänä ratkaisuna sote-uudistuksessa

Puhuja: Ritva Ulander, toimitusjohtaja, Autismisäätiö sr

Aika: to 14.9. klo 11-11.20

Paikka: Tietokimara, K-kerros

 

Aihe: Asunnolla ylös ja työllä eteenpäin. Y-Säätiön Uuras tukemassa asukkaiden työllistymistä.

Puhuja: Kaisa Nisula, asukaskoordinaattori, Y-Säätiö

Aika: to 14.9. klo 11.30–11.50

Paikka: Tietolinja, K-kerros

 

Aihe: Miten palvelujen rakentaminen yksilöllisesti on mahdollista tuottajan ja tilaajan yhteistyöllä?

Puhuja: Palveluohjauksen esimies Tiina Väntsi, Rinnekoti

Aika: to 14.9. klo 13.30–13.50

Paikka: kokoustila  A.3.2, 3. krs

 

Kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma

Kuntamarkkinat kokoaa yhteen valtion ja kunta-alan toimijoita sekä yrityksiä. Se on kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma, jossa esillä ovat alan ajankohtaisimmat aiheet.

Kuntamarkkinat järjestetään Helsingissä, osoitteessa Toinen linja 14. Sisäänpääsy ja ohjelman tilaisuudet ovat maksuttomia.

 

Lisätietoja:

www.kuntamarkkinat.fi 

Tiedote: Palveluiden vaikuttavuus saatava tulevan sote-mallin keskiöön

Sote-uudistuksen lisäaika pitää käyttää varmistamaan, että pitkäaikaisten yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelu otetaan avainasemaan tulevassa sote-mallissa. Näin vaativat SOS-Lapsikylä ja yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO.

”Valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen tärkein kysymys vaan se, miten varmistetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eivät kasva pitkällä aikavälillä. Siksi tulevassa sote-mallissa pitää ennen kaikkea varmistaa, että ihmiset saavat tarpeeksi kattavia ja oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan. Tämä vähentää kokonaiskustannuksia pitkällä aikavälillä”, yhteiskunnallisten yritysten liiton ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

Halvin yksikköhinta ei takaa säästöjä
SOS-Lapsikylä ja ARVO harmittelevat, että tällä hetkellä sote-keskustelu pyörii lähinnä sen ympärillä, miten palveluita pystytään tuottamaan nykyistä tehokkaammin ja halvemmalla.

”Ei kyse ole siitä, että palvelut pitäisi tuottaa mahdollisimman halvalla yksikköhinnalla vaan että osataan katsoa kokonaiskustannuksia viiden, kymmenen, jopa 20 vuoden päähän. Sekä säästöt että vaikuttavat palvelut ovat mahdollisia, kun lakataan tuijottamasta pelkästään lyhyen aikavälin hintalappua”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

Esimerkiksi lapsiperheiden palveluiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa jo vuosikymmenten ajan. Syynä on palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja se, että perheet eivät saa tukea ajoissa ja ongelmat ehtivät kasaantua.

”Kun perhe ohjataan ajoissa perhekuntoutukseen, kuntoutus maksaa hetkellisesti paljon, mutta sen avulla saatetaan välttyä usean lapsen huostaanotolta tai syrjäytymiseltä, jolloin yhden perheen kohdalla syntyy monen miljoonan euron säästöt”, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen sanoo.

Uudenlainen toimintatapa säästää jopa 20 prosenttia kustannuksista
SOS-Lapsikylä on kehittänyt perhetyöhön moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvan SOS-kumppanuusmallin, jota on pilotoitu Varkaudessa.

”Mallimme osoittaa, että oikein ajoitetuilla palveluilla yhä useampi haavoittuvassa asemassa oleva lapsi ja nuori pärjää elämässään, palveluiden tarve vähenee pitkällä aikavälillä ja kokonaiskustannuksissa pystytään säästämään jopa 20 prosenttia”, Kati Palsanen kertoo.

Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä ja toimintamalleja kehittävä Hyvän mitta -hanke tulee syksyllä käynnistyvässä toisessa vaiheessaan keskittymään erityisesti näiden vaikuttavuusperusteisten hankintojen laajemman käyttöönoton mahdollistamiseen.

”Vaikeiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen kestävästi edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistä käsitystä tarpeesta, selkeitä tavoitteita ja tekemisen mitattavuutta”, Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen korostaa.

Lisätietoja
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO, p. 040 758 7247
Kati Palsanen, kehitysjohtaja, SOS-Lapsikylä, p. 040 825 1620

**
SUOMIAREENA TÄNÄÄN:
”Halpa hinta vai hyvä elämä? Vaikuttavuus ratkaisee” -keskustelu maanantaina 10.7. klo 15.15. – 16.30. Keskustelun järjestävät ARVO, SOS-Lapsikylä ja Hyvän mitta -hanke.

Mukana keskustelussa ovat sisäministeri Paula Risikko, Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen, Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen ja kokemusasiantuntija Yonatan Gebrenegus Osallisuuden aika ry:stä. Paneelia vetää toimittaja Riku Rantala. Keskustelu järjestetään Porin kaupungintalon pihalla.

Huom! Keskustelua voi seurata myös striiminä klo 15.15 alkaen täällä

Taas etsitään Vuoden Vaikuttavinta ARVO-tekoa

ARVO etsii jälleen Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa. Nyt kolmatta kertaa järjestettävällä kilpailulla halutaan löytää yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi.

Kilpailu on tarkoitettu sekä pienille että suurille toimijoille. Palkittavalla teolla täytyy kuitenkin olla kasvumahdollisuuksia, ja teon yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan uskottavasti.

”Yhteiskunnallisilla yrityksillä, järjestöillä ja monilla muilla vahvan mission pohjalta toimivilla on tärkeä rooli yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa. ARVO-teko-kilpailulla haluamme tuoda esille parhaita esimerkkejä siitä, miten ne innovatiivisilla ratkaisuillaan tuottavat positiivisia vaikutuksia; säästävät yhteisiä varoja ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Arvopohjainen liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

”Työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen on äärimmäisen tärkeää, ja me ARVOssa olemme aktiivisesti mukana luomassa Suomeen malleja ja työkaluja, joilla yhteisöt voivat todentaa vaikuttavuuttaan. Hyvän mitta -hankkeen ensimmäinen vaihe kokosi yhteen erilaisia malleja ja osoitti, että vaikutusten osoittaminen on mahdollista, vaikkakaan ei helppoa”, Lipponen sanoo.

Ehdotuksia voittajaksi voi jättää 1.9. saakka
Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko-kilpailu alkaa joka vuosi Arvon päivänä 3. heinäkuuta. Kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Kuka tahansa voi jättää ehdotuksia palkinnon saajaksi. Ehdotusten takaraja on 1. syyskuuta. Yritykset ja yhteisöt voivat ehdottaa kilpailuun myös itseään.

Viime vuonna Vuoden Vaikuttavimmalla ARVO-teolla palkittiin SOS-Lapsikylän kehittämä Varkauden malli, jossa uudenlaisella toimintamallilla lisätään kaupungin perhepalveluiden vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Varkauden mallissa on laskettu, että malli pystyy vähentämään kuntien kustannuksia lastensuojelussa jopa 20 prosenttia 5 vuoden aikana.

Kunniamaininnan viimevuotisessa kilpailussa sai Y-säätiön M2-Kodit päätöksestään alentaa kaikkien asuntojensa vuokria.

Ensimmäinen Vaikuttavin ARVO-teko -kilpailu järjestettiin viime vuonna, ja sen voitti jyväskyläläinen TeamPlanet.

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko-kilpaolun voittaja julkistetaan syys-lokakuun aikana.

Lue lisää kisasta, ja ehdota omaa suosikkiasi täällä.

ARVO ja Hyvän mitta mukana SuomiAreenalla

ARVO on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Porin SuomiAreenalla. Järjestämme yhdessä Hyvän mitta -hankkeen ja SOS-Lapsikylän kanssa keskustelun teemasta ”Halpa hinta vai hyvä elämä – Vaikuttavuus ratkaisee”.

Keskustelu pidetään jo tapahtuman ensimmäisenä päivänä, maanantaina 10. heinäkuuta klo 15.15. – 16.30 Porin kaupungintalon pihalla. Haluamme nostaa siinä esille, että yhteiskunnallisten vaikutusten todentaminen täytyy saada keskiöön tulevassa sote-mallissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ei saa mittarina vain halpa hinta – palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen täytyy kiinnittää riittävästi huomiota.

Paneelikeskustelussamme ovat mukana sisäministeri Paula Risikko, Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen, Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen ja kokemusasiantuntja Yonatan Gebrenegus Osallisuuden aika ry:stä.

Jos olet Porissa, niin tule mukaan!

ARVOn jäsenmäärä kasvaa

ARVOn jäsenmäärä on jälleen kasvanut. Uusimpia tulokkaita joukossa ovat Harjulan Setlementti ja Kuurojen Palvelusäätiö. Lisäksi tämän vuoden puolella mukaan jäseniksi ovat tulleet myös Folkhälsan Välfärd Ab, Helsinki Cup Oy, Lahden Työn Paikka Oy, Living Skills Oy, Perhon liiketalousopisto ja Seniortek.

Kaiken kaikkiaan ARVOssa on nyt mukana 47 jäsenyritystä. Verkostoomme kuuluu lisäksi lukuisia muitakin yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisestä kiinnostuneita toimijoita.

”ARVO on jäsentensä ja kumppaniensa aktiivinen verkosto. Suomessa tarvitaan tällä hetkellä kenties enemmän kuin koskaan vastuullisen johtamisen uusia käytäntöjä, vaikuttavuuden todentamisen työkaluja ja innovatiivisia ratkaisuja. Hienoa, että näitä ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita ratkaiseva edelläkävijöiden joukko laajenee vauhdilla.”

Jos olet kiinnostunut ARVOn jäsenyydestä, ota yhteyttä Kimmo Lipposeen, kimmo.lipponen[at]arvoliitto.fi, p. 040 758 7247.

Eetti & Inno etenee aikataulussa

ARVOn Soilikki Viljasen johtamassa EETTI & INNO -tutkimushankkeessa on aloitettu loppukevään aikana toinen vaihe. Nyt tutkimuksessa tehdään henkilöstö- ja asiakaskyselyjä, joiden tarkoituksena on tuottaa lisätietoa tutkittavien organisaatioiden toiminnasta.

EETTI & INNO tutkii innovatiivisuutta yhteiskunnallisten yritysten kautta. Se selvittää myös mitä odotuksia sidosryhmillä on eettisen ja vastuullisen yrityksen toiminnalle. Miten eettisen yrityksen voi tunnistaa?

Tutkimuksessa ovat mukana seuraavat organisaatiot: Aspa Palvelut Oy, Autismisäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallinen konserni, Kierrätysverkko Oy, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Setlementtiasunnot Oy, Suomen Olympiakomitea ja Y-säätiö.

Tutkimushankkeen alustavat, ensimmäisessä vaiheessa toteutetun haastattelututkimuksen tulokset tuovat esiin, että yhteiskunnallisen yrityksen vastuullinen tapa toimia on kytköksissä innovatiivisuuteen, ja yhteiskunnallisissa yrityksissä syntyy arjen innovaatioita sekä palveluinnovaatioita. Toiminnan keskiössä on asiakas, joka ensisijaisesti on ihminen ja vasta toissijaisesti asiakas. Arvolähtöisen yrityksen ja organisaation yhteiskunnallinen missio on sen dna:ssa, ja se tulee osata hyödyntää liiketoiminnassa.

Tutkimushankkeen alustavia, ensimmäisessä vaiheessa toteutetun haastattelututkimuksen tuloksia on esitelty kevään mittaan ARVO-päivässä, ARVOn seminaareissa Lahdessa ja Tampereella sekä yritysetiikan vuosittaisessa EBEN-kongressissa.

EETTI & INNO hankkeessa tuotetaan myös opinnäytetöitä. KTM Riikka Hakasen pro gradu -tutkielma ”By accident or by design? Social enterprise leaders’ stories of their career choice”, palkittiin kaksi kertaa opinnäytetyökilpailun parhaana. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tutkimusverkosto FinSERN sekä EBEN Suomi ry toimivat kilpailun järjestäjinä. Opinnäytetyössä tarkastellaan yhteiskunnallisten yritysten johtajien uranvalintaa.

EETTI & INNO käynnistyi talvella 2016, ja se jatkuu kevääseen 2018 saakka. Tutkimuksen päärahoittaja on Työsuojelurahasto.

Seminaari: Tampereella keskustellaan vastuullisesta palvelujen tuotannosta

ARVO ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö järjestävät maanantaina 29. toukokuuta Tampereella seminaarin, jonka teemana on vastuullisuus palvelujen tuotannossa.

Kvartaalivoitoista vastuullisuuteen -seminaarissa kuullaan sekä kuntien että yhteiskunnallisten yritysten puheenvuoroja. Seminaarissa keskustellaan muun muassa ihmislähtöisten palveluiden tuottamisesta, kaupunkien ja kuntien kilpailutusperiaatteista sekä siitä, mikä on yhteiskunnallisten yritysten rooli tulevaisuudessa kuntien/maakuntien kumppanina ja palveluiden tuottajana.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti Pirkanmaan alueen kuntien ja kaupunkien päättäjille ja virkamiehille sekä alueen yrityksille ja järjestöille, joilla on liiketoimintaa.

****

KVARTAALIVOITOISTA VASTUULLISUUTEEN
Kunnan arvot puntarissa: ihmislähtöisiä palveluita vai pelkästään halpaa hintaa?

Klo 11.30–12.00
Kahvitarjoilu

Klo 12.00
Seminaarin avaus
Toimitusjohtaja Markku Virkamäki, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Vastuullisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestäjän näkökulmasta
Hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen, Tampereen kaupunki

Klo 12.35–12.55
Parhaat palvelut ja erinoamiset asiakaskokemukset vastuullisesti
toimitusjohtaja Päivi Kari, KVPS Tukena Oy

12.55–13.25
Miten vaikuttavuutta mitataan?
Toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen, ARVO ry

13.25–14.45
Paneelikeskustelu
Toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen, Muotiala ry
Toiminnanjohtaja Jorma Lehtisaari, Tampereen vanhuspalveluyhdistys
Senior consultant Marjo Rönkä, Luotain
Perusturvajohtaja Päivi Tryyki, Sastamala

Keskustelun vetää Kimmo J. Lipponen ARVO ry.

14.45 Tilaisuus päättyy

 

VERKOSTOSTA VOIMAA -SEMINAARI
ARVO yhteiskunnallisen liiketoiminnan edistäjänä

15.00–15.25
Yhteiskunnalliset yritykset uutta luomassa
Soilikki Viljanen, eettisen johtamisen erityisasiantuntija, projektipäällikkö, ARVO ry

15.25–15.50
ARVOn rooli ja vahvuudet
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry

15.50  Tilaisuus päättyy

 

Hyvän mitan ykkösvaihe ohi – Vinkit ja opit on tarkoitettu kaikkien käyttöön

Hyvän mitta -hankkeen ensimmäinen vaihe on ohi. Se kokosi ensimmäistä kertaa Suomessa yhteen esimerkkejä vaikutusten arvioinnin malleista ja menetelmistä.

Hyvän mitta tiivisti askeleet yhteiskunnallisten toimijoiden vaikuttavuusketjuun näin: 1) Tarve, 2) Visio, 3) Tavoite, 4) Resurssit, 5) Toimenpiteet, 6) Tulokset, 7) Vaikuttavuus.

Lue hankkeen loppuraportti ja tutustu taustamateriaaleihin. Kattava paketti vinkkejä koottuna tänne: www.hyvanmitta.fi.

Hankkeen loppuseminaari on nähtävissä kesäkuun puoliväliin saakka Yle Areenassa täällä.

Tiedote: Yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen on vaativaa mutta mahdollista

Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, STEA, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ARVO ry ryhtyivät vuosi sitten selvittämään, minkälaisia vaikutuksia erilaiset yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt ja organisaatiot todellisuudessa saavat aikaiseksi. Nyt on aika paljastaa tulokset.

Hyvän mitta -hanke kokosi ensimmäistä kertaa yhteen tärkeimmät yhteiskunnallista hyvää edistävät rahoittajatahot arvioimaan resurssien vaikuttavaa käyttöä.

Suomessa on laaja yhteiskunnallisten toimijoiden joukko, joiden uskotaan tuottavan työllään merkittäviä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, mutta usein vaikutukset jäävät pimentoon. Hyvän mitta -hankkeessa otettiin selvää tämän työn tuloksellisuudesta ja haluttiin tehdä yhteiskunnallisia vaikutuksia näkyviksi.

Tehdään hyvää oikein ja todistetusti

Hankkeeseen valikoitui poikkeuksellisen monipuolinen joukko yhteiskunnallisia haasteita ratkovia toimijoita. Mukana arvioinnissa olivat muun muassa Setlementtiliiton liiketoiminnan ja järjestötyön rajapintoja selvittävä hanke, Kisakallion urheiluopiston yhteishanke päiväkotilasten liikuttamiseksi sekä Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kokemusasiantuntijuus.

Hankkeita arvioimaan kutsuttiin maan parhaita arvioitsijatahoja: Nordic Healthcare Group, Ramboll, Owal Group, Kuntoutussäätiö, Vaikuttava yritys ja Synergos. Arviointityön tuloksia esitellään kutsuseminaarissa 17.5.2017. Tarkoituksena on, että Hyvän mitassa luodut mittarit ja arviointimenetelmät ovat minkä tahansa yhteiskunnallista hyvää tekevän organisaation käytössä.

Seitsemän askelta vaikuttavuuteen

Hyvän mitta kokosi Suomessa kipeästi kaivattuja esimerkkejä käytössä olevista vaikutusten arvioinnin malleista ja menetelmistä. Arviointiprosesseissa päästiin testaamaan näitä erilaisilla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueilla. Hanke osoitti, että vaikuttavuuden arviointi edellyttää perusteellista tarvekartoitusta ja ymmärrystä lähtötilanteesta, jotta siinä tavoiteltava muutos voidaan kuvata täsmällisesti. Hyvän mitan arviointiprosesseissa nousi esille data-analytiikan hyödyntämisen tärkeys. Oikeat mittarit löytyvät helpommin olemassa olevaa tutkimus- ja tilastotietoa hyödyntämällä.

Keskeisenä Hyvän mitan tuloksena oli yhteisen vaikuttavuusketjun tuottaminen. Vaikutusten arviointi rakentuu askel askeleelta yhteiskunnallisten tarpeiden ja selkeän tavoitteen asetannan pohjalta.

Hyvän mitta -hanke kartoitti yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin tasoa Suomessa ja paljon kaivattu yhteinen vuoropuhelu eri toimijoiden kesken kehitti arviointityötä edelleen. Tuloksellisuutta edistävää dialogia ja arviointimenetelmien kehittämistä jatketaan eri toimijatahojen kesken Hyvän mitan kakkosvaiheessa, jonka on tarkoitus käynnistyä tulevana syksynä 2017.

Lisätietoja:
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry, p. 040 758 7247
Hyvän mitta -hankkeesta verkkosivulla www.hyvanmitta.fi

Hyvän Mitta -hankkeen tulokset julkaistaan keskiviikkona

Hyvän Mitta -hankkeen tulokset julkaistaan keskiviikkona 17.5. Vaikuttavuuden jäljillä -kutsuseminaarissa. Voit seurata seminaaria Yle Areenassa kello 12.30 alkaen täältä.

***

VAIKUTTAVUUDEN JÄLJILLÄ

Tervetuloa!
Lauri Kivinen, Yleisradio

Unelmista tekoihin – oppeja start up -maailmasta
Ilkka Paananen, Supercell, Me-säätiö

Vastuullinen yritys muuttaa maailmaa
Sari Baldauf, Fortum, Tukikummit-säätiö

Impact Investing in Purpose-driven Business
Kieron Boyle, Guy’s and St Thomas’ Charity, UK

klo 14.25 Kahvitauko
Seminaari jatkuu klo 14.55

Miljardi € – Hyvän mitta?
Velipekka Nummikoski, varatoimitusjohtaja, Veikkaus

PANEELIKESKUSTELU: Hyvän mitan opit ja oivallukset
Mona Särkelä-Kukko, Setlementtiliitto
Harri Hollo, Kisakallio
Petra Tiihonen, Kehitysvammaisten palvelusäätiö
Risto Karinen, Ramboll
Anna Maksimainen, NHG
Jussi Pyykkönen, Me-säätiö

Vaikuttavuuden jäljillä: hyvän mitalla kohti tulevaisuutta
Ulla Nord, Me-säätiö & Kimmo Lipponen, ARVO ry

Klo 16.20 Lopetus

***
Lue lisää Hyvän Mitta -hankkeesta täältä

ARVOn tavoitteet kuntavaaleissa: Lisää laatukriteereitä kilpailutuksiin

ARVO haluaa muistuttaa kuntavaaliehdokkaita ja tulevia valtuutettuja siitä, että kuntien ja kaupunkien pitäisi painottaa kilpailutuskriteereissä nykyistä enemmän halvan hinnan sijaan palvelun laatua. Nykyään kilpailutuskriteereissä hinnan merkitys korostuu liikaa.

ARVOn kuntavaalitavoitteet ovat nämä:
1. Kunnan palveluita ei kilpailuteta pelkän halvimman hinnan perusteella vaan laadun osuutta kilpailutuskriteereissä kasvatetaan.

2. Kunnat vaativat palveluntuottajilta ihmislähtöisiä ja laadukkaita palveluita.

3. Kilpailutuksia tekevien henkilöt osaavat arvioida nykyistä paremmin palveluiden kokonaisvaikuttavuutta ja pitkän ajan kustannuksia ja nämä otetaan huomioon palveluntuottajia valittaessa.

Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaessa.

Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Palveluita kilpailuttaessa pitää ottaa huomioon ratkaisun pitkäaikaiset vaikutukset.

Paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella asiakaslähtöisesti ja tarjota siihen kokonaisratkaisu, joka vähentää palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa. Tämä vaatii esim. perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Näin syntyy säästöjä pitkällä aikavälillä.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat kunnille hyviä kumppaneita.

Ne ovat kotimaisia toimijoita, jotka maksavat veronsa aina Suomeen.

Yhteiskunnalliset yritykset edistävät monin tavoin paikkakunnan asukkaiden hyvinvointia. Niillä on usein paikkakunnallaan merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevän työn ja kansalaistoiminnan (vapaaehtoistyö, asukastilat, ennaltaehkäisevä työ jne.) kautta.

Suomi tarvitsee yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka tuottavat liiketoiminnan avulla kaikille hyvää elämää.

ARVOn hallitukseen uusia jäseniä

ARVOn hallituksessa aloittaa vuoden alusta uusia kasvoja. Uusia tulokkaita hallituksessa ovat Rinnekoti-säätiön toimitusjohtaja Anu Kallio, Aspa-säätiön toimitusjohtaja Jyrki Pinomaa ja Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen. Onnea uusille valituille!
Lue lisää…

Kimmo J. Lipponen arvioi suomalaisen huippu-urheilun tilan

ARVO-liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen on kutsuttu tekemään arvio suomalaisen huippu-urheilun tilasta. Tehtävän toimeksiantajana on valtion liikuntaneuvosto. ARVOn vt. toimitusjohtajana Lipposen poissa ollessa joulukuun puoliväliin saakka toimii Soilikki Viljanen.
Lue lisää…

Vuoden ARVO-teko -palkinto SOS-Lapsikylän Varkauden mallille

Vuoden 2016 ARVO-teko -palkinto myönnettiin tänä vuonna SOS-Lapsikylälle ja sen kehittämälle Varkauden mallille. Se on uudenlainen toimintamalli, jonka SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä Varkauden kaupungin kanssa kaupungin perhepalveluihin. Mallin tavoitteena on sekä lisätä perhepalveluiden vaikuttavuutta että vähentää kustannuksia.

”SOS-Lapsikylä on onnistunut tekemään sen mistä monet vain puhuvat: luomaan moniammatillisen mallin lapsiperheiden tueksi niin, että perheen yksilölliset tarpeet pystytään tunnistamaan kokonaisvaltaisesti ja kaupungin palveluista luomaan kattava, kullekin perheelle räätälöity kokonaisuus. Kun ammattilaiset pystyvät tukemaan perhettä oikealla hetkellä, ongelmat eivät ehdi kasautua. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti vaikuttavaa toimintaa. Malli onkin saanut tunnustusta myös kansainvälisesti”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen kertoo palkintoraadin perusteluista.

Kunniamaininnan tämänvuotisessa ARVO-teko-kilpailussa sai Y-säätiön M2-Kodit. Sitä kiiteltiin yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja yllättävästä teosta: vuokrien alentamisesta.

”Kohtuullinen vuokrataso on nyky-Suomessa monelle elinehto. Y-säätiön M2-Kodit on kulkenut valtavirtaa vastaan ja päättänyt laskea yli 1 800 asuntonsa vuokraa sekä jäädyttää kaikkien asuntojensa vuokratason vuonna 2017. Vastuullisuudessaan ja rohkeudessaan todellinen ARVO-teko, eikä siis ihme, että Y-säätiön toimintamallia kiitellään niin Suomessa kuin maailmallakin”, palkintoraati perusteli.

”Arvopohjainen liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”
ARVO järjestää Vuoden ARVO-teko -kilpailun joka vuosi. Se haluaa palkita tekoja, joiden liiketoiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi. Palkittavien täytyy myös pystyä osoittamaan vaikutukset. Esimerkiksi SOS-Lapsikylän Varkauden mallissa on laskettu, että malli pystyy vähentämään kuntien kustannuksia lastensuojelussa jopa 20 prosenttia 5 vuoden aikana.

”Yrityksillä, järjestöillä ja monilla muilla vahvan yhteiskunnallisen mission pohjalta toimivilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. ARVO-teko-kilpailulla haluamme tuoda esille parhaita esimerkkejä siitä, miten ne innovatiivisilla ratkaisuillaan tuottavat positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia; säästävät yhteiskunnan varoja ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Arvopohjainen liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

Palkinnot jaettiin Hyvän mitta -hankkeen julkistamistilaisuuden yhteydessä.

SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti (oik.), kehitysjohtaja Kati Palsanen ja Varkauden mallin kehittämisessä mukana ollut konsultti Jonna Heliskoski iloitsivat ARVO-teko-palkinnon voitosta.

SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti (oik.), kehitysjohtaja Kati Palsanen ja Varkauden mallin kehittämisessä mukana ollut konsultti Jonna Heliskoski iloitsivat ARVO-teko-palkinnon voitosta.

Yhteiskunnallisen hyvän mittaamiseen uusia työkaluja

ARVO-liitto ryhtyy koordinoimaan hanketta, joka selvittää, millaisia positiivisia vaikutuksia järjestöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut toimijat saavat aikaan yhteiskunnassa. Hankkeen rahoittajina ja kumppaneina ovat Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja työn tuloksellisuuden osoittaminen on Suomessa ja maailmalla ajankohtainen ja laajalti kiinnostava aihe. Kun yhteiskunnan rahat ovat tiukassa, halutaan löytää keinoja, jotka auttavat ohjaamaan rahaa sinne, mikä tuottaa kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen.

Tänään ARVO-liiton tiloissa lanseerattava Hyvän mitta -hanke ryhtyy kunnianhimoisesti selvittämään, kuinka paljon positiivisia vaikutuksia erilaiset yhteiskunnalliset organisaatiot todellisuudessa saavat aikaan Suomessa. Lukuisat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat tavoittelevat työllään yhteiskunnalle positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi ehkäisevät nuorten syrjäytymistä, edistävät ikäihmisten hyvinvointia ja työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.

Tehdään asioita oikein ja käytetään resursseja tehokkaasti

Hankkeen päärahoittaja on Me-säätiö ja muita kumppaneita Sitra, Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sitä koordinoi yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO. ”Me-säätiön visiona on, ettei Suomessa ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta vuonna 2050. Jotta voimme kulkea kohti visiotamme, meidän on tiedettävä, mitä tekoja on tehtävä ja mitattava, ja tuottavatko tekomme niille aiotut vaikutukset. Siksi on tärkeää, että hyvien tekojen vaikutuksia voidaan mitata. On tiedettävä, miten voi auttaa oikein ja tehokkaasti”, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sanoo.

Hyvän mitta -hankkeessa kehitetään yhteiskunnallisia vaikutuksia mittaavia työkaluja, jotka hankkeen päätyttyä ovat kaikkien yhteiskunnan ongelmia ratkovien organisaatioiden käytössä.

Pelkästä hintakilpailusta pitkäkestoisiin vaikutuksiin

”Tällä hetkellä varsinkin julkisissa hankinnoissa halvin hinta on määräävin kriteeri. Tässä hankkeessa tuotamme hinnan rinnalle muitakin tehokkaita mittareita. Tarvitsemme työkaluja, joiden avulla todellisia vaikutuksia pystytään arvioimaan jopa kymmenien vuosien päähän ja valitsemaan, mikä ratkaisu tuottaa kokonaistaloudellisesti parhaan tuloksen”, ARVO:n toimitusjohtaja ja hanketta koordinoiva Kimmo J. Lipponen toteaa.

Hankkeeseen on valittu mukaan monipuolinen joukko yhteiskunnallisia haasteita ratkovia toimijoita. Mukana ovat esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-hanke sekä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä Icehearts ry, pitkäaikaistyöttömiä takaisin työuralle ohjaava Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö, joka tuottaa palveluita kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen.

Selvitystyö kestää huhtikuuhun 2017. Tällöin hankkeessa luodut mittarit ja arviointimenetelmät ovat minkä tahansa yhteiskunnallista hyvää tekevän organisaation käytössä.

Lisätietoja:
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO-liitto, p. 040 758 7247


MUKANA HANKKEESSA OLEVAT ORGANISAATIOT

EJY ry, yhteyshenkilö: Anu Toija
Mediapolis Yle, yhteyshenkilö: Minna Tiihonen
Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-hanke, yhteyshenkilö: Outi Kuikanmäki
Icehearts ry, yhteyshenkilö: Teemu Vartiamäki
Kehitysvammaisten palvelusäätiö, yhteyshenkilö: Petra Tiihonen
Me-talo Turku, yhteyshenkilö: Ulla-Maija Nikula
Me-talo Helsinki, yhteyshenkilö: Antti Olkinuora
Muotialan asuin- ja toimintakeskus, Tampere, yhteyshenkilö: Anna Anttinen
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, yhteyshenkilö: Hanna Lilja
Setlementtiliitto, yhteyshenkilö: Mona Särkelä-Kukko
Viittakivi Oy, yhteyshenkilö: Liisa Ojala/Harri Sarjanoja
Nummelan Palloseura ry, Nummela, yhteyshenkilö: urheilutoimenjohtaja Timo Tuomi

Hyvän mitta -hanke julkaistaan tänään kello 12

ARVO-liitto ryhtyy koordinoimaan hanketta, joka selvittää, millaisia positiivisia vaikutuksia järjestöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut toimijat saavat aikaan yhteiskunnassa. Hankkeen rahoittajina ja kumppaneina ovat Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeessa luodaan työkaluja ja mittareita, joilla mikä tahansa organisaatio pystyy arvioimaan yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa. Mittareita kehitetään 12 erilaisen järjestön ja toimijan vaikuttavuutta arvioimalla. Mukaan valitut toimitajat ovat erilaisia paikallisesta urheiluseurasta valtakunnalliseen, yli 2 000 ihmistä työllistävään järjestöön.

Kerromme lisää hankkeesta eri kanavissamme klo 12 lähtien. Seuraa meitä täällä:

Facebook: facebook.com/arvoliitto
Twitter: @Arvoliitto
Periscope: @Arvoliitto

Lähetämme Periscopessa suorana lähetyksenä klo 12 alkaen hankkeen lanseeraustilaisuuden. Tule mukaan ”linjoille”.

Julkaisemme myös tiedotteen täällä nettisivuillamme kello 12.

ARVOlle uusia jäseniä

ARVO on kesän mittaan saanut jälleen uusia jäseniä. Porukkaamme liittyvät Uudenmaan vammaispalvelusäätiö ja Lakiston Palvelut Oy sekä kannatusjäseninä Novetos Oy ja Urheiluopistojen yhdistys ry.

Lue lisää…

Kilpailu alkaa: Mikä on Suomen Vaikuttavin ARVO-teko?

Etsimme jälleen kilpailulla Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa. Haluamme löytää Suomen parhaat yritykset, yhteisöt, innovaatiot ja toimintatavat, jotka ratkovat yhteiskunnan ongelmia vastuullisen ja vaikuttavan liiketoiminnan keinoin.

Lue lisää…

Taas haetaan parasta opinnäytetyötä!

FINSERN, Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki ja ARVO etsivät jälleen vuoden parasta yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevää opinnäytetyötä. Parhaana palkittavalle työlle on luvassa 1 000 euroa.

Kilpailuun voivat osallistua yliopistojen kandidaatti- ja maisteritutkintojen sekä ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on muodollisesti hyväksytty 1. tammikuuta 2015 jälkeen. Opinnäytetyön kielet voivat olla suomi tai englanti.

Kilpailuun voi hakea mukaan 17.10. saakka. Voittaja palkitaan 8. marraskuuta järjestettävässä konferenssissa. Voittajan valitsee kilpailun järjestäjistä koostuva työryhmä.

Lisätietoja FINSERNin nettisivulta

Jukka Kurttila: ”Tehkää rohkeasti, uudella tavalla ja esimerkillä johtaen”

Kuinka Finlaysonista on tullut lyhyessä ajassa yksi Suomen vastuullisimmaksi mielletyistä yrityksistä? Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kävi kertomassa yrityksen tarinan Arvo-liiton jäsenyrityksille tarkoitetussa Arvo-päivässä. Tässä Kurttilan vinkit väkevään viestintään ja brändäykseen.

Ydin ja arvot esille

Kun Jukka Kurttila ja Petri Pesonen ostivat

Finlaysonin kaksi vuotta sitten, he halusivat raikastaa ”nuutuneen ja pölyttyneen” brändin tähän päivään.

”Olen mainosmiehenä 25 vuoden ajan keksinyt brändeille tarinoita. Finlaysonissa tuntui, että kerrankin ei tarvinnut liimata mitään brändin päälle vaan Finlaysonin 200-vuotisessa historiassa oli valtava määrä tarinoita.”

Kurttila ja Pesonen lukivat kaiken, mitä Finlaysonista on vuosien varrella kirjoitettu. ”Hyvin pian meille selkeni, että haluamme olla samanlainen yritys kuin Finlayson oli silloin, kun se perustettiin. Se oli ollut rohkea, suvaitsevainen, itsenäisesti ajatteleva, yhteiskunnallinen toimija omine päiväkoteineen ja kirkkoineen… Ajattelimme, että tuota maailmaa haluamme jatkaa.”

”Kaivoimme yrityksen arvot ja sielun esille, ja nyt kaikki mitä teemme, lähtee niistä. Siksi olemme esimerkiksi ottaneet aktiivisesti kantaa suvaitsevaisuus- ja maahanmuuttoteemoihin. Finlayson oli perustamisaikoinaan todella monikansallinen yritys, siellä oli valtavasti ulkomaalaisia työntekijöitä.”

Uudella tavalla tekeminen

Jukka Kurttila kertoi törmänneensä Finlaysonissa vanhan toimialan hierarkiaan. ”Muutimme Finlaysonin yrityskulttuurin perinpohjin puolessa vuodessa.”

”Olemme ruvenneet tekemään asioita uudella tavalla, vaikka ensimmäiset puoli vuotta kaikki sanoivat, että tällä toimialalla voi noin tehdä. Olemme tehneet juttuja uusien ihmisten kanssa, itsekin samalla oppien.”

Kurttila ihmettelee, miksi yrityksille on niin vaikeaa lopettaa sen tekeminen, mikä ei toimi?

”Finlaysoninkin liikevaihto oli ollut sata vuotta laskusuunnassa. Eikö siinä ole hetki, jolloin pitää keksiä jotain uutta?”

Rohkeus ja riskien ottaminen

Kurttila haluaisi, että yritykset uskaltaisivat ottaa enemmän riskejä. Että uskallettaisiin revitellä ja tehdä asioita isosti, riskilläkin.

”Finlaysonilla alleviivataan, että on ihan ok epäonnistua, kunhan siitä opitaan. Monessa paikassa ihmiset pelkäävät ihan kuollakseen. Me yritämme vakuuttaa, että ei se ole niin vaarallista, jos yksi kuosi epäonnistuu, tehdään toinen.”

”Meidän suomalaisten pitäisi päästä pois nöyristelystä ja ajatella, että mikään ei ole meille mahdotonta. Yrityksissä pitää valaa ihmisiin uskoa, kannustaa ajatteluun ja kehittämiseen.”

Esimerkillä johtaminen

Kurttila sanoo, että Suomessa johdetaan liikaa kulmahuoneesta. ”Ei laiteta itseä likoon.”

”Joidenkin asioiden muuttaminen talon sisälläkin voi olla tosi vaikeaa. Vei noin vuoden ennen kuin määrittelemämme arvot alkoivat olla yrityksessä arkipäivää. Välillä piti näyttää tiukastikin, että mikä meidän omistajien tahto on ja miten meillä tehdään asiat uudella tavalla. Jos haluaa, että ihmiset ovat rohkeita, pitää itse olla rohkea.”

Tekoja, ei vain sanoja

Kurttila sanoo olevansa ihminen, joka ”ei pidä puheesta jos asioita ei ala tapahtua”.

”Me teemme arvomme näkyviksi tekojemme kautta. Meidän vahvuutemme on vauhti. Pystymme 3 omistajan kesken tekemään päätöksiä 2 minuutissa. Meillä ei edes ole markkinointisuunnitelmaa, vaan me tartumme ajankohtaisiin asioihin, ilmiöihin, nopeasti. Se on nykyviestinnässä välttämätöntä.”

Myös yhteiskunnalliset kannanotot pohjautuvat siihen, että Finlayson haluaa tuoda arvonsa esille teoilla. ”Yksi yrityksemme arvoista on, että olemme maailmasta ja asioista kiinnostuneita. Meidän mielestämme yrityksellä pitää olla mielipiteitä. Olemme ottaneet kantaa ja uskaltaneet sanoa. Köyhän on pakko olla räväkkä, jotta se huomataan.”

”Jotain olemme varmaankin onnistuneet tekemään oikein, koska liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 21 % alalla, jolla myynnit muuten ovat laskusuunnassa.”

*****

Arvo-päivässä puhuttiin myös yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista ja viestimisestä. Tässä puhujien materiaalit:

Tykkyläinen – Case Setlementtiasunnot

Y-säätiö – Vaikutusten arvioinnista

HDL – Talo täynnä tarinoita ja tuloksia

ETLAn selvitys: Yhteiskunnalliset yritykset ovat talouden piilotettu voimavara

 

Yhteiskunnallisen päämäärän mukaan toimivat yritykset työllistävät ainakin 126 000 suomalaista.

Vaikuttavuusinvestoinnit tuovat potentiaalia yritysten kasvuun, mutta rahoituksen saaminen vaatii yrityksiltä parempaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamista ja viestintää.

Suomessa on yli 19 000 yhteiskunnallista yritystä, ja ne työllistävät 126 000 – 210 000 ihmistä eli varovaisimpienkin arvioiden mukaan enemmän kuin maatalous, metsätalous, kalatalous ja kaivostoiminta yhteensä. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalli tunnetaan kuitenkin Suomessa huonosti, ja se on esteenä yritysten kasvulle ja rahoituksen saamiselle. Näin todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreessa selvityksessä.

”Vain neljäsosa yhteiskunnallisista yrityksistä mittaa oman työnsä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, eli sitä, miten ne ovat edistäneet yhteiskunnan etua omalla työllään. Yritykset myös viestivät yhteiskunnallisesta missiostaan kehnosti. Myös määritelmä siitä, mikä yritys voidaan laskea yhteiskunnalliseksi, kaipaa täsmentämistä”, tutkija Annu Kotiranta sanoo.

Selvityksessä todetaan, että rahoituksen saamisen vaikeus asettaa keskeisen esteen yhteiskunnallisten yritysten kasvulle. Yhteiskunnallisen päämäärän mukaan toimivien yritysten on tavallista vaikeampaa löytää rahoitusta investointeihinsa. Tähän yhtenä ratkaisuna nähdään vaikuttavuusinvestoiminen.

”Vaikuttavuusinvestoiminen kiinnostaa sijoittajia kovasti, mutta potenti­aalisia sijoituskohteita on vaikea löytää Euroopasta tai Pohjoismaista, Suomesta puhu­mattakaan”, selvityksessä todetaan.

”Nyt yhteiskunnallisen yrittämisen kenttä on Suomessa vaikeasti hahmotettava ja sijoittajalle haastava. Jotta kentästä tulisi hou­kutteleva myös yksityisen rahoituksen näkökulmasta, pitäisi kentän panostaa vahvasti vaikutta­vuutensa mittaamiseen ja tulostensa viestintään”, tutkija Annu Kotiranta sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä noin sata yhteiskunnalliseksi yritykseksi tunnistautunutta yritystä. Yritysten etua ajamaan perustettiin vuosi sitten syksyllä oma liitto, ARVO. Sillä on hieman yli 30 jäsenyritystä. Yhteiskunnallisen päämäärän mukaan toimivat yritykset voivat hakea myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämää Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä. Merkillä on tällä hetkellä noin 70 käyttäjää.

”Yhteiskunnallisten yritysten kokonaismäärä ja työllistävä vaikutus on jo nyt Suomessa erittäin merkittävä. ETLAn tutkimuksessakin esiin nostetut vaikuttavuuden todentamisen ja aktiivisemman viestinnän haasteet on otettu jäsenistössämme erittäin vakavasti, ja osin siksi olemme järjestäytyneet entistä tiiviimmin”, Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen toteaa selvityksen löydöksistä.

”Uskomme vahvasti, että yhteiskunnallinen yritystoiminta on yksi ratkaisu tämän ajan viheliäisimpiin ongelmiin ja säästää kaiken lisäksi merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Siksi toivomme, että myös julkisista hankinnoista vastaavat poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet ottavat tämän liiketoimintamallin tosissaan”, Lipponen sanoo.

Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnalliseen yrittämiseen ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa -raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lue myös Sitran sivuilla oleva artikkeli raportista täältä.

Lisätietoja:
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto, p. 040 7587 247
Annu Kotiranta, tutkija, ETLA, p. 044 039 3648

Vaikuttavin ARVO- teko 2015 -kilpailu ratkesi: Ykköspalkinnon nappasi jyväskyläläinen TeamPlanet

Arvo-liitto palkitsi 1-vuotisjuhlaseminaarissaan parhaat ARVO-teot 2015. Pääpalkinnon sai jyväskyläläinen TeamPlanet, ja kunniamaininnat menivät haminalaiselle HelppoAsulle ja Laajasalon nuorten kesätyöprojektille.  Lue lisää…

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarvitsee määrittelyn, mittarit, kirkkaan mission ja jämäkämpää johtamista

Arvo-liiton 1-vuotisseminaarissa 2. syyskuuta perehdyttiin yhteiskunnallisen yrittämisen haasteisiin. Puhujat kaipasivat yhteiskunnallisen yritystoiminnan selkeää määrittelyä ja tehokkaita vaikuttavuuden mittareita. Kirkas missio ja jämäkkä johtaminen varmistavat pitkäjännitteisen rahoituksen ja laajan vaikuttavuuden. Lue lisää…

Yhteiskunnallista missiota toteuttavia yrityksiä on Suomessa arvioitua enemmän

Suomessa on jopa 22 000 yritystä, jotka pitävät itseään yhteiskunnallisina eli käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisen missionsa edistämiseen. Joukko on reippaasti suurempi kuin aiemmin on arvioitu, ja yrityksiä on käytännössä kaikilla toimialoilla. Yritykset työllistävät arviolta lähes 170 000 suomalaista, mikä on lähes 5 kertaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Lue lisää…

Arvon jäsenmäärä kasvoi jälleen

Arvo-liitto sai kesän aikana kolme uutta jäsentä. Toivotamme tervetulleiksi joukkoomme Aspa-säätiön, Setlementti Ukonhattu ry:n ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön.

Aspa-säätiö

Aspa-säätiö edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen ja omaehtoiseen elämään. Sillä on yli 900 asuntoa ympäri maan, Utsjoelta Helsinkiin. Aspa ostaa asuntoja normaalista asuntokannasta ja vuokraa niitä eteenpäin tukea tarvitseville. Tarvittaessa se myös rakennuttaa uusia asuntoja.

”Aspa-säätiön perusti 20 vuotta sitten 13 suurta suomalaista vammaisjärjestöä, ja se perustettiin todelliseen tarpeeseen”, toimitusjohtaja Jyrki Pinomaa sanoo.

”Odotamme Arvo-liiton jäsenyydeltä sitä, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden harjoittajien yhteistyö vahvistuisi ja toimijoiden työn päämäärät ja periaatteet saisivat sitä kautta parempaa näkyvyyttä yhteiskunnassa.”

”Yhteiskunnallisen yritystoiminnan läpinäkyvyys ja ylijäämien käyttötarkoitus ovat erityisen merkityksellisiä, varsinkin kun kyseessä on yhteisten ja julkisten varojen käyttö, kuten sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydessä on”, Pinomaa toteaa.

Setlementti Ukonhattu ry

Myös Leppävirralla toimiva Setlementti Ukonhattu ry tarjoaa palveluasumista kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Se kehittää asukkaidensa hyvinvointia edistäviä toimintamuotoja ja edistää yksilön elämänhallintaa.

Ukonhatun palvelukodeille ja vapaaehtoistoiminnalle on myönnetty Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman mukainen laaduntunnustus vuodesta 2006 alkaen. Asiakaspaikkoja sillä on yhteensä 84 ja henkilöstöä 63.

”Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja tasa-arvoisuus sekä sitoutuminen heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen näkyvät jokapäiväisessä työssämme. Yhteisö tukee arjessa yksilöä ja ylläpitää asiakkaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä”, Ukonhatun toiminnanjohtaja Eija Teerineva kertoo.

Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on edelläkävijä kehitysvammaisten laitospalveluiden purkamisessa. Sen kaikki 80 kehitysvammaista asukasta asuvat omissa kodeissaan kotipaikkakunnillaan tai niiden lähellä.

”Olemme olleet muiden kehitysvammatoimijoiden kanssa mukana kehittämässä tätä mallia, ja kun kunnat ovat ottaneet sen käyttöönsä, täällä on voitu kokonaan lopettaa laitosalueet ja -palvelut ja kehitysvammaiset ihmiset ovat päässeet muuttamaan omiin koteihinsa ja päättämään itse omasta elämästään. Tätä mallia toteutetaan jo myös muualla Suomessa STM:n kehitysvammaisten asumisohjelman mukaan”, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen kertoo.

”Arvo-liiton jäseneksi halusimme, koska haluamme yhteistyötä ja keskustelufoorumia sellaisten toimijoiden kanssa, joiden toiminta perustuu sisällöllisiin arvoihin. Haluamme yhdessä muiden kanssa vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin ja saada tukea ja kumppanuutta samoin periaattein toimivilta toimijoilta.”

Arvo-liitto etsii yhteiskunnallisesti vaikuttavia tekoja tekeviä yrityksiä

Yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö ARVO julkaisee tänään, Arvon päivänä, kilpailun, jossa etsitään Suomen parhaita yhteiskunnallisten ongelmien ratkojia. Kyseessä voi olla yritys, yhteisö, innovaatio tai toimintatapa, joka on onnistunut yhdistämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisen liiketoiminnan ja näin tuottaa positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin tai ympäristön tilaan.

”Maailmalla monet tunnetutkin yritykset ovat ottaneet näkyvän roolin yhteiskunnallisten ongelmien ratkojina, ja myös meillä Suomessa on paljon toimijoita, joiden liiketoimintaa ohjaa yhteiskunnallinen päämäärä. Haluamme palkita ja nostaa esille parhaita esimerkkejä ja samalla tehdä tunnetuksi yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamallia”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi voivat jättää yksittäiset kansalaiset ja myös organisaatiot ja yritykset itse. Voittajat ehdotusten joukosta valitsee raati, johon kuuluu vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijoita. Voittajat julkaistaan Arvo-liiton vuosijuhlassa 2. syyskuuta.

”Etsimämme teon yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan. Minimissään tämä tarkoittaa, että ehdotuksesta tulee käydä ilmi esim. se, kuinka paljon teko on säästänyt yhteiskunnan rahoja tai kuinka moni ihminen on hyötynyt toiminnasta”, Kimmo J. Lipponen kertoo.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta kiinnostaa

ARVO on yhteiskunnallisten yritysten edunvalvojaliitto, joka perustettiin viime syyskuussa. Sillä on 30 jäsenyritystä eri toimialoilta, muun muassa Helsingin Diakonissalaitos, Rinnekoti-säätiö, HOAS, Y-säätiö, Eerikkilän urheiluopisto ja Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä liiketoiminnan keskiössä on esimerkiksi lastensuojelutyö, ikäihmisten hyvinvointi, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, erityisryhmien palvelut, asunnottomuuden helpottaminen tai ympäristöongelmien ratkaisu.

”Yhteiskunnallinen yrittäminen liiketoimintamallina kiinnostaa kovasti eri sidosryhmiä, mukaan lukien potentiaaliset rahoittajat, sillä yritysten rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana ja positiivisten vaikutusten tuottajana on laajalti tunnustettu. Nyt kun hyvinvointivaltion rahat ovat tiukalla, näitä yrityksiä tarvitaan enemmän kuin koskaan”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

ARVOn jäsenet ja Suomalaisen Työn Liiton hallinnoiman Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset käyttävät valtaosan voitostaan siihen, että ne pystyisivät tuottamaan entistä enemmän positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen, p. 040 758 7247
Lisätietoja kilpailusta: www.arvoliitto.fi/kilpailu
Lisätietoja yhteiskunnallisesti yritystoiminnasta: www.arvoliitto.fi

Opinnäytetyökilpailun voittaja valittu

Centria-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta valmistuneen Tarja Palosaaren opinnäytetyö on voittanut FinSERN ry:n, Suomalaisen Työn Liiton ja Arvo-liiton vuosittain järjestämän yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevän opinnäytetyökilpailun 2015. Palosaari vastaanotti 1 000 euron palkinnon tiistaina 30. kesäkuuta järjestetyssä 5th EMES International Research Conference on Social Enterprise -seminaarissa.

Kilpailun tarkoituksena oli herättää kiinnostusta yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevaan tutkimukseen erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, parantaa tutkimustulosten leviämistä sekä edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta.

Tarja Palosaaren opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa hankkeen aikana syntyneistä yrityksistä, yritysten yhteiskunnallisista vaikutuksista, sekä yrittäjien näkemyksiä sosiaalisesta yrittäjyydestä pidemmällä aikavälillä.

Arvo-liitto onnittelee Tarjaa hienosta työstä!

Arvoon uusia jäseniä liikunnan ja urheilun saralta

Arvo on saanut jälleen kaksi uutta jäsentä. Hallitus on hyväksynyt Arvon uusimmiksi jäseniksi Eerikkilän urheiluopiston ja Valon, eli Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation. Lue lisää…