Kuinka Finlaysonista on tullut lyhyessä ajassa yksi Suomen vastuullisimmaksi mielletyistä yrityksistä? Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kävi kertomassa yrityksen tarinan Arvo-liiton jäsenyrityksille tarkoitetussa Arvo-päivässä. Tässä Kurttilan vinkit väkevään viestintään ja brändäykseen.
Ydin ja arvot esille
Kun Jukka Kurttila ja Petri Pesonen ostivat
Finlaysonin kaksi vuotta sitten, he halusivat raikastaa ”nuutuneen ja pölyttyneen” brändin tähän päivään.
”Olen mainosmiehenä 25 vuoden ajan keksinyt brändeille tarinoita. Finlaysonissa tuntui, että kerrankin ei tarvinnut liimata mitään brändin päälle vaan Finlaysonin 200-vuotisessa historiassa oli valtava määrä tarinoita.”
Kurttila ja Pesonen lukivat kaiken, mitä Finlaysonista on vuosien varrella kirjoitettu. ”Hyvin pian meille selkeni, että haluamme olla samanlainen yritys kuin Finlayson oli silloin, kun se perustettiin. Se oli ollut rohkea, suvaitsevainen, itsenäisesti ajatteleva, yhteiskunnallinen toimija omine päiväkoteineen ja kirkkoineen… Ajattelimme, että tuota maailmaa haluamme jatkaa.”
”Kaivoimme yrityksen arvot ja sielun esille, ja nyt kaikki mitä teemme, lähtee niistä. Siksi olemme esimerkiksi ottaneet aktiivisesti kantaa suvaitsevaisuus- ja maahanmuuttoteemoihin. Finlayson oli perustamisaikoinaan todella monikansallinen yritys, siellä oli valtavasti ulkomaalaisia työntekijöitä.”
Uudella tavalla tekeminen
Jukka Kurttila kertoi törmänneensä Finlaysonissa vanhan toimialan hierarkiaan. ”Muutimme Finlaysonin yrityskulttuurin perinpohjin puolessa vuodessa.”
”Olemme ruvenneet tekemään asioita uudella tavalla, vaikka ensimmäiset puoli vuotta kaikki sanoivat, että tällä toimialalla voi noin tehdä. Olemme tehneet juttuja uusien ihmisten kanssa, itsekin samalla oppien.”
Kurttila ihmettelee, miksi yrityksille on niin vaikeaa lopettaa sen tekeminen, mikä ei toimi?
”Finlaysoninkin liikevaihto oli ollut sata vuotta laskusuunnassa. Eikö siinä ole hetki, jolloin pitää keksiä jotain uutta?”
Rohkeus ja riskien ottaminen
Kurttila haluaisi, että yritykset uskaltaisivat ottaa enemmän riskejä. Että uskallettaisiin revitellä ja tehdä asioita isosti, riskilläkin.
”Finlaysonilla alleviivataan, että on ihan ok epäonnistua, kunhan siitä opitaan. Monessa paikassa ihmiset pelkäävät ihan kuollakseen. Me yritämme vakuuttaa, että ei se ole niin vaarallista, jos yksi kuosi epäonnistuu, tehdään toinen.”
”Meidän suomalaisten pitäisi päästä pois nöyristelystä ja ajatella, että mikään ei ole meille mahdotonta. Yrityksissä pitää valaa ihmisiin uskoa, kannustaa ajatteluun ja kehittämiseen.”
Esimerkillä johtaminen
Kurttila sanoo, että Suomessa johdetaan liikaa kulmahuoneesta. ”Ei laiteta itseä likoon.”
”Joidenkin asioiden muuttaminen talon sisälläkin voi olla tosi vaikeaa. Vei noin vuoden ennen kuin määrittelemämme arvot alkoivat olla yrityksessä arkipäivää. Välillä piti näyttää tiukastikin, että mikä meidän omistajien tahto on ja miten meillä tehdään asiat uudella tavalla. Jos haluaa, että ihmiset ovat rohkeita, pitää itse olla rohkea.”
Tekoja, ei vain sanoja
Kurttila sanoo olevansa ihminen, joka ”ei pidä puheesta jos asioita ei ala tapahtua”.
”Me teemme arvomme näkyviksi tekojemme kautta. Meidän vahvuutemme on vauhti. Pystymme 3 omistajan kesken tekemään päätöksiä 2 minuutissa. Meillä ei edes ole markkinointisuunnitelmaa, vaan me tartumme ajankohtaisiin asioihin, ilmiöihin, nopeasti. Se on nykyviestinnässä välttämätöntä.”
Myös yhteiskunnalliset kannanotot pohjautuvat siihen, että Finlayson haluaa tuoda arvonsa esille teoilla. ”Yksi yrityksemme arvoista on, että olemme maailmasta ja asioista kiinnostuneita. Meidän mielestämme yrityksellä pitää olla mielipiteitä. Olemme ottaneet kantaa ja uskaltaneet sanoa. Köyhän on pakko olla räväkkä, jotta se huomataan.”
”Jotain olemme varmaankin onnistuneet tekemään oikein, koska liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 21 % alalla, jolla myynnit muuten ovat laskusuunnassa.”
*****
Arvo-päivässä puhuttiin myös yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista ja viestimisestä. Tässä puhujien materiaalit:
Tykkyläinen – Case Setlementtiasunnot