Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristö on muutoksessa. Kuntapäättäjät jatkavat työtään esimerkiksi väestörakenteen muuttumisesta johtuvien palvelutarpeiden kasvun ratkaisemiseksi. Samalla he huolehtivat palvelujärjestelmän kustannusten kasvun hillitsemisestä. Todennäköisesti päättäjät ovat organisoimassa sote-palveluja tuleville hyvinvointialueille ja määrittelevät kuntien uudistuvia tehtäviä.
Sote-palveluiden kehittämisessä tarvitaan vaikutuksia edistäviä tekoja ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan asiakaslähtöisyys erityisesti paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelupolulla. Tarvitaan asiakkaiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista yhteistyötä julkisen sektorin sisällä sekä palveluita tuottavien järjestöjen ja alueen muiden organisaatioiden kesken. Nykyinen julkisiin hankintoihin keskittyvä tilaajien ja tuottajien välinen yhteistyö ei mahdollista palveluiden yhteiskehittämistä.
Asiakaslähtöisyyttä palveluihin järjestöistä
Omistajilleen voittoa tuottavista yrityksistä poiketen järjestöt ovat, myös palveluntuottajina, ensisijaisesti yhteiskunnallisia toimijoita. Palvelutuotannon mahdolliset voitot palautuvat yleishyödylliseen toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. Palveluiden laadun ja asiakaslähtöisyyden perustan rakentavat palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa, jotka ovat mukana palveluiden kehittämisessä ja päätöksenteossa. Julkisissa hankinnoissa on kuitenkin hankalaa edistää järjestöjen kykyä tuottaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia, vastuullisia ja asiakaslähtöisiä palveluita. Tarvitsemme keinoja, joilla toimintaympäristöä voidaan uudistaa myönteisemmäksi palveluita tuottaville järjestöille.
Arvoliiton kuntavaaliblogisarjassa on pohdittu ansioituneesti julkisten hankintojen kriteereitä ja yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia toimia muutoksentekijöinä. Hämeen Setlementti ry:n Kati Liikonen ehdottaa nykyisen markkinavuoropuhelun laajentamista kumppanuuspöytämalliksi. Liikosen mukaan se toisi järjestöt paremmin mukaan sote-palveluiden kilpailutuksiin (Arvoliiton blogi 28.4.2021).
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat perinteisesti muodostaneet kuntien kanssa tiiviitä kumppanuussuhteita. Sote-järjestöjen ja säätiöiden tuottamia palveluita ovat usein asumispalvelut, kuten ikääntyneiden tehostettu- tai välimuotoinen palveluasuminen, päivätoiminta, sosiaalihuollon palvelut, varhaiskasvatus ja kotipalvelut. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita myös työllisyyden hoidossa. Palveluita tuottavien järjestöjen näkökulmasta kumppanuuspöytämallia on helppo kannattaa. Asiakaslähtöisten palveluiden hankkiminen, kehittäminen, tuottaminen ja vaikutusten arviointi edellyttävät eri toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä. Asiakaslähtöisyys edellyttää yhteistä ymmärrystä kunkin toimijan asemoitumisesta asiakkaan palvelupolulle.
Päättäjä – tule tutuksi alueesi järjestöjen kanssa
Järjestöjen osaamisen ja palveluiden kuvaaminen ja niiden asiakaslähtöinen markkinointi on niiden itsensä vastuulla. Markkinointia helpottamaan on olemassa välineitä, esimerkiksi alustoja, joilta tiedot ovat niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin saatavilla. Juuri tällainen on Socialan huhtikuussa julkaisema, digitaalinen Yhteisen hyvän alusta, jolla tuetaan järjestöjen osaajaverkostoja ja tarjotaan ratkaisuja yhteiskehittämiseen, yhteishankintoihin ja yhteistarjouksiin. Palveluita tuottaville järjestöille se toimii yhteisenä markkinointialustana, jolla tuodaan järjestöjen osaaminen näkyväksi. Alustan digitaalisesta toteutuksesta vastaa Kuntien Tiera.
Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa on kartoitettu palveluiden järjestäjien kokemuksia, tarpeita ja toiveita suhteessa palveluita tuottaviin järjestöihin. Maakuntien johdon edustajat kertoivat arvostavansa erityisesti järjestöjen laadukasta työtä, ketteryyttä, toimintaa ohjaavaa arvopohjaa, luotettavuutta ja kumppanuutta. Kehittämistarpeena nousi esille palveluita koskevan ajantasaisen ja yhteismitallisen tiedon saaminen palveluita järjestävien tahojen ja asiakkaiden tarpeisiin. Kumppanuuspöytämalli voisi onnistuessaan myös lisätä alueen eri toimijoiden osaamisen ja palveluiden tunnettavuutta.
Kannustan tulevia kuntapäättäjiä perehtymään oman alueen järjestöihin. Järjestökentän moninaisuus on rikkaus. Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa on yhteinen etu.
Hanna Hauta-aho
toimitusjohtaja
Sociala Oy
Alustapalvelu Sociala: Vastuullisten, kansalaistoiminnasta nousevien palveluiden turvaamiseksi joukko kansalaisvaikuttajia perusti Socialan vuonna 2018. Sociala on järjestöjen yhteinen voittoa tavoittelematon organisaatio ja toimii yhteiskunnallisen yrityksen periaattein.
Kirjoittaja: Hanna Hauta-aho on ollut mukana muotoilemassa Socialan toimintamallia. Hän toimii Socialan toimitusjohtajana ja sitä ennen projektipäällikkönä hankkeessa, jossa järjestöt ja julkisen sektorin toimijat konseptoivat yhdessä Yhteisen hyvän alustan.
Tutustu Arvoliiton kuntavaaliteemoihin tästä.
Lue Arvoliiton kaikki kuntavaaliblogiartikkelit tästä.