Yhdistys ja säätiökin voivat olla yrityksiä

Liiketoimintaa harjoittavaa säätiötä tai yhdistystä voidaan kutsua yhteiskunnalliseksi yritykseksi, mutta jostain syystä yritys-termi tuntuu yhtä yhdistyvän lähinnä osakeyhtiöpohjaisiin toimijoihin. Blogitekstissä avaamme yhdistys- ja säätiöpohjaista yhteiskunnallista yrittämistä.

Olemme Arvoliitossa huomanneet, että usein ihmiset ajattelevat käsitteen ”yritys” pääasiassa tarkoittavan osakeyhtiömuotoisia toimijoita. Osakeyhtiö on kuitenkin vain yksi monista suomalaisista yritysmuodoista, joita ovat myös muun muassa osuuskunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö ja toiminimi. Myös liiketoimintaa harjoittavia säätiöitä ja yhdistyksiä voidaan kutsua yrityksiksi, useimmiten ne ovat yhteiskunnallisia yrityksiä.

 

Yhteiskunnallinen yritys ei ole sidottu mihinkään yhtiömuotoon

Yhteiskunnallinen yritys ei ole rajattu mihinkään yhtiömuotoon, se voi olla osakeyhtiön lisäksi esimerkiksi osuuskunta tai liiketoimintaa harjoittava säätiö tai yhdistys. Tärkeintä on, että liiketoiminnan harjoittamisella on jokin yhteiskunnallinen päämäärä ja tämä päämäärä on kirjattu yhtiön toiminnan perusasiakirjoihin. Perusasiakirjoilla tarkoitetaan osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, säätiön säädekirjaa tai osuuskunnan sääntöjä ja yhdistyksen sääntöjä.

Yhteiskunnallinen päämäärä voi olla esimerkiksi hyvän elämän edellytysten tarjoaminen vammaisille ihmisille, asunnottomuuden vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, hyvän vanhuuden takaaminen, lasten ja nuorten liikuttaminen, kiertotalousratkaisujen edistäminen tai osatyökykyisten työllistäminen. Toimialojen kirjo on yhtä laaja kuin yhteiskunnasta löytyy haasteita ratkaistavaksi.

 

Kaikki yhdistykset ja säätiöt eivät ole yhteiskunnallisia yrityksiä

Suomessa on valtava määrä rekisteröityjä yhdistyksiä, joista vain osa on yhteiskunnallisia yrityksiä. Suurin osa yhdistyksistä ei harjoita liiketoimintaa, vaan toimii yleishyödyllisenä kansalaisjärjestönä. Kansalaisjärjestöjen toiminta rahoitetaan useimmiten jäsenmaksuilla ja erilaisilla julkisilla avustuksilla.

Rekisteröityä yhdistystä tai säätiötä voidaan kutsua yhteiskunnalliseksi yritykseksi, jos sillä on markkinoilla myytävää, avustusvaroista itsenäistä liiketoimintaa. Tällaista liiketoimintaa voi esimerkiksi olla yhdistyksen pyörittämä ikäihmisten palveluasuminen, jota kunta tai yksityiset ihmiset ostavat markkinahintaisena palveluna.

 

Liiketoiminnan yhtiöittäminen ei ole pakollista yhteiskunnalliselle yritykselle

Monet liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset päätyvät yhtiöittämään liiketoimintansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka alaisuuteen siirretään myytävät palvelut tai tuotteet. Yhdistyksen tai säätiön perustama uusi osakeyhtiö on lähes poikkeuksetta aina yhteiskunnallinen yritys, sillä se on toiminnastaan vastuussa omistaja-yhdistykselle/säätiölle, joka taas on sitoutunut omien sääntöjensä mukaiseen yhteiskunnalliseen tehtävään. Usein emoyhdistys omistaa koko osakekannan, jolloin myös kaikki mahdollinen osinkotuotto menee yhteiskunnalliseen toimintaan.

Miksi yhtiöittää? Laajemmin yhtiöittämisen hyödyistä voit lukea viime vuonna SOSTE:n julkaisuun kirjoitetusta artikkelistamme.

Liiketoiminnan yhtiöittäminen ei kuitenkaan ole pakollista tai aina tarpeellista. Monet rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt pyörittävät liiketoimintaa suoraan yhdistyksen tai säätiön alaisuudessa menestyksekkäästi, milloin niitä kutsutaan yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Esimerkiksi ARVOn jäsenistä Jyränkölän setlementti ry tuottaa ikäihmisten palveluasumista, Autismisäätiö erilaisia palveluita autismikirjon ihmisille ja SOS-Lapsikylä ry lastensuojelupalveluita.

Usein tällaisten yhdistys- ja säätiömuotoisten yhteiskunnallisten yritysten palveluiden suurin ostaja on julkinen sektori, eli esimerkiksi kunnat. Yhteiskunnalliset yritykset kilpailevat julkisista ostoista aivan kuten kaikki muutkin yritykset ja näin tarjoavat palveluitaan markkinoilla.

 

Yritys-termin monet kasvot

Olemme Arvoliiton toimistolla usein pohtineet, miksi jotkut liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt eivät kutsu itseään yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Joissain tapauksissa se voi varmasti johtua siitä, että yhteiskunnallisen yrityksen konsepti ei ole tuttu, mutta useimmiten välttelyyn liittyy jotain muuta. Yritys terminä vaikuttaisi olevan jollain tapaa latautunut. Ajatellaanko kenties, että yritykseksi julistautumalla menetetään jotakin yleishyödyllisyyden ja yhteiskunnan hyväksi toimimisen eetoksesta? Pelätäänkö, että yrityksenä toimiminen nähdään vain taloudellisen voiton tahkoamisena?

Toisaalta Suomessa yrittämiseen ja yritystoimintaan liittyy paljonkin positiivista kaikua. Yrittäjyys ja kotimaiset yritykset nähdään tärkeänä Suomen taloutta ja työllisyyttä kannattelevina pilareina. Negatiiviset mielleyhtymät liittyvät useimmiten monikansallisiin suuryhtiöihin. Eikö kotimaiseksi yritykseksi tunnustautuminen voisi olla hieno etu?

Konkreettinen esimerkki yritys-termiin liittyvien epäselvyyksien vaikutuksista nähtiin viime keväänä. Yhdistys- ja säätiöpohjaiset yhteiskunnalliset yritykset olivat aluksi vaarassa pudota kaikkien julkisten yritysten koronatukien ulkopuolelle. Esimerkiksi Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta jaetuissa yritystuissa rajattiin yhtiömuotoperusteisesti säätiöt ja yhdistykset ulos. Tämä siitä huolimatta, että yhdistysten ja säätiöiden harjoittama liiketoiminta (joka on itsenäistä muista ry:n tai säätiön mahdollisesti saamista avustuksista) kärsi yhtä lailla poikkeusoloissa. Liiketoimintaa harjoittavia säätiöitä ja yhdistyksiä ei siis tunnistettu tukea tarvitseviksi yrityksiksi ennen kuin asiasta huomautettiin edunvalvojien toimesta.

 

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi kannattaa tunnistautua

Olemme toki Arvoliitossa hieman jäävejä sanomaan, mutta mielestämme yhteiskunnalliseksi yritykseksi tunnustautuminen on ehdottomasti etu. Yhteiskunnallinen yritys on toimija, jolle liiketoiminta on väline tehdä yhteiskunnallista hyvää. Usein yhteiskunnallinen tehtävä toteutuu jo itse liiketoiminnassa: palveluja tuotetaan eettisesti ja vahvalla arvopohjalla, jonka väitämme vahvasti korreloivan laatuun. Lisäksi mahdolliset voitot käytetään yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen – nerokas toimintakonsepti, vaikka itse sanommekin.

Niinpä nostamme esille, että myös yhdistys tai säätiö voi olla yritys – yhteiskunnallinen yritys, ja kannustamme kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä kertomaan rohkeasti olevansa sellaisia!

 

Eeva Toivanen

Kirjoittaja on Arvoliiton viestinnän asiantuntija.

 

Lisää yhteiskunnallisesta yrittämisestä sivuillamme.

 

ARVO ry on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää yhteiskunnallisten yritysten menestystä. www.arvoliitto.fi