Miksi työ ja tekijät eivät kohtaa?

Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä ennätyskorkealla. Joulukuussa avoinna oli 129 500 työpaikkaa ja lähes ala kuin ala kertoo työvoimapulasta. 

Marraskuussa 2022 julkaistun Kauppakamarikyselyn mukaan noin 70 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Alkuvuoden epävarmasta taloustilanteesta huolimatta lähes neljännes Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometriin tammikuussa vastanneista yrityksistä ilmoitti tuotantokapeikon syyksi pulan ammattityövoimasta.  

Tästä huolimatta Suomessa oli joulukuussa 260 400 työtöntä työnhakijaa, joista 86 200, eli kolmannes, oli pitkäaikaistyöttömiä. 

Uutta otetta kaikkialle 

Varmuudella voi sanoa, että tähän kysymykseen ei ole yhtä vastausta, eikä ongelmaan yhtä ratkaisua. Tarvitaan useita erilaisia toimia, mutta niiden kaikkien on vietävä kohti samaa päämäärää.  

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään työhön. Toisaalta yritysten on saatava rekrytoitua osaavaa työvoimaa. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on jokaisen yrityksen arvokkainta pääomaa. On hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeimpiä kysymyksiä saada tämä yhtälö toimimaan. 

Väitän, että tässä tilanteessa sekä työntekijöillä että työnantajilla on peliin katsomisen paikka. Ei riitä, että todetaan tuttuja haasteita ja toistetaan tuttuja keinoja. Uusia ratkaisuja pitää etsiä yhdessä, eri kohdissa ja eri kokoisina, pieninä ja suurina ratkaisuina. 

Yhteiskunnallinen yritys rakentaa siltaa työelämään 

Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla yhteiskunnallinen yritys, joka yhdistää osaamisen kehittämisen, työelämään valmentamisen ja perehdyttämisen osaksi työllistämistä. Työntekijä työllistyisi yhteiskunnalliseen yritykseen, mutta työskentelisi tulevan työnantajan luona. Yhteiskunnallinen yritys huolehtisi työntekijän tuesta ja valmennuksesta. Ja kun osaaminen on karttunut, työntekijä siirtyisi suoraan työnantajan palvelukseen. 

Kuulostaako henkilöstövuokraukselta? Ehkäpä, mutta ei ihan.  

Yhteiskunnallisen yrityksen ”henkilöstövuokrausta” ei rasita omistajien tuottotavoite. Tulojen pitää kattaa menot, mutta tärkein päämäärä on valmentaa osaavaa työvoimaa. 

Näitä toimintamalleja ja näin toimivia yhteiskunnallisia yrityksiä on jo olemassa, mutta niitä käytetään liian vähän. Työvoimapulasta kärsivien työnantajien on aika rohkeasti tutustua vaihtoehtoihin ja hyödyntää niitä. 

Toisaalta kannattaisiko työnantajien ja työntekijöiden miettiä, olisiko tällaiselle yhteiskunnalliselle yritykselle tilausta juuri heidän toimialallaan? 

Susanna Kallama 
toimitusjohtaja
ARVO ry
susanna.kallama@arvoliitto.fi