Vuonna 1992 perustetulla Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on tänä vuonna 30-vuotisjuhlat. Sekä säätiön toimitusjohtajalla Kirsi Konolalla että KVPS Tukena Oy:n varatoimitusjohtajalla Jere Metsähonkalalla on takanaan pitkä historia konsernissa.
– Hakeuduin alalle jo nuorena ja jossakin vaiheessa tuli syvempi oivallus, että nyt olen oikealla polulla, jolla voi tehdä omien arvojen mukaista työtä, kertoo Kirsi.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaa kehitysvamman tai muun syyn vuoksi apua tarvitseville omia koteja itsenäisessä ja ryhmämuotoisessa asumisessa, lyhytaikaisen huolenpidon palveluja ja lisäksi säätiöllä on laajaa kehittämistoimintaa. Säätiön sataprosenttisesti omistama KVPS Tukena Oy tuottaa asumispalveluita ja lyhytaikaishoidon ja päiväaikaisen toiminnan palveluja kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tueksi.
– Perustehtävämme on kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevien ihmisten hyvän elämän edistäminen. Haluamme ylläpitää kulttuuria, joka nojaa yhdessä tekemiselle ja toisten kunnioittamiselle ja huomioimiselle, kiteyttää Jere.
Henkilöstön ääni kuuluu kaikessa tekemisessä
KVPS Tukena Oy työllistää noin 800 ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö noin 130 alan ammattilaista.
– Meillä on motivoitunut, vahvaa ammatillista osaamista omaava ja aktiivisesti omaa työtään kehittävä henkilöstö. Meidän tehtävämme johtajina on luoda heille mahdollisuuksia tehdä tehtävänsä menestyksekkäästi, sanoo Jere.
– Esimerkiksi yksiköiden ohjaajille tämän työn tekeminen on usein vahvasti lähtöisin heidän omasta arvopohjastaan. Meidän kuuluu varmistaa toimintaedellytykset ja huolehtia siitä, että ihmiset voivat hyvin, jatkaa Kirsi. – Tavoitteena on, että jokainen työntekijä pystyisi motivoitumaan ja kukoistamaan omana itsenään. Henkilöstökyselyidemme mukaan henkilöstö kokee vahvasti voivansa tehdä merkityksellistä työtä. Tämä näkyy varmasti myös asiakkaiden kokemassa laadussa.
KVPS-konsernissa henkilöstö on mukana toiminnan suunnittelussa ja strategiatyössä kaikissa vaiheissa: valmistelussa, suunnittelussa ja arvioinnissa.
– Vahva yhteistyö ja osallistaminen ovat meille tärkeitä. Palautteen mukaan ihmiset myös kokevat, että omalla panoksella on merkitystä ja että he ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Tämä edellyttää sitä, että varataan aikaa ja resursseja siihen, että kaikilla on yhteinen ymmärrys ja näkemys asioista, toteaa Kirsi.
– Työn luonne ja ympärivuorokautisuus haastavat eri tavoin, joten henkilöstöllä on oltava luottamus, että johto edistää pitkäjänteisesti yhteisiä tavoitteita, Jere täydentää.
Vastuullinen johtaminen on henkilökohtaista sitoutumista arvojen näkymiseen kaikessa toiminnassa
Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvojen pitää näkyä kaikessa, oli kyse sitten asiakkuuksista, taloudesta, prosesseista tai henkilöstöstä.
– Lisäarvo tällä palvelualalla syntyy ihmisten välisessä inhimillisessä vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa asiakkaiden ja henkilöstön kesken. On palkitsevaa, kun henkilöstön, asiakkaiden ja läheisten tyytyväisyys on korkealla tasolla. Silloin kokee tekevänsä oikeita asioita, Jere pohtii. – Asiakkaiden näkökulmasta johtamisen avulla pitää pystyä varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen, itsemääräämisoikeuden tukeminen ja oman äänen kuuluviin saaminen. Näihin tarkoituksiin on luotu kuukausittaisia foorumeita, jotka ovat ehkä pieniä, mutta vaikuttavia toimintoja.
– Olennaista on, että omat ja organisaation arvot ovat sopusoinnussa. Täällä koen, että pystyn edistämään asioita, jotka ovat merkityksellisiä itselleni, muille ja yleisemmin yhteiskunnassa. Voin seisoa tekemisemme takana ja olla siitä ylpeä, kertoo Kirsi.
KVPS:sä nähdään myös, että arvopohjainen johtaminen tulee jatkuvasti entistä tärkeämmäksi.
– Odotukset johtamiselle ovat muuttuneet, työntekijät ja asiakkaat haluavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi. Yhteisöt, jotka pohjautuvat arvoihin, ovat tulevaisuudessa houkuttelevia työpaikkoja, uskoo Kirsi. – Yhteiskunnallisilla yrityksillä on tässä ehkä pieni etulyöntiasema, sillä niiden historia ja kulttuuri tukevat arvopohjaista tekemistä monin tavoin, kun arvot ovat ikään kuin jo rakenteissa.
– Sitoutuneille ja arvopohjaisille organisaatioille on sijaa myös tulevaisuuden hyvinvointialueilla palveluiden tuottajina ja alan työllistäjinä, vahvistaa Jere.
Teksti: Maarit Laakso