Innovaatioilla parempi yhteiskunta

Kevään eduskuntavaalien lähestyminen tuntuu jo ilmassa. Ehdokkaita nimetään, kampanja käynnistyvät ja puolueet linjaavat kantojaan.

Joulukuussa oman avauksensa tekivät valtiovarainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ne julkaisivat virkamiespuheenvuorot evästykseksi tulevaan hallitusohjelmaan. 

Määrääkö raha yhä kaiken? 

Valtiovarainministeriön puheenvuorossa korostuu talouden näkökulma. Virkamiehet ovat huolissaan julkisen talouden kestävyydestä ja vaativat julkisen talouden vahvistamista yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavaan eduskuntavaalikauden aikana. Tästä kuusi miljardia tulisi saada kokoon jo seuraavalla vaalikaudella. 

Puheenvuorossa todetaan ykskantaan, että Suomen julkista taloutta ei ole mahdollista vahvistaa nopeasti niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa. Toisaalta toimia perustellaan sillä, että ilman niitä edessä olisi myöhemmin vielä suurempaa vahinkoa ja kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.  

Kukaan tuskin kiistää, etteikö julkisen talouden tasapaino olisi tärkeää ja huoli aiheellinen, mutta silti näkökulma tuntuu kovin perinteiseltä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon luomat haasteet tunnistetaan, mutta tärkeimmäksi tavoitteeksi nousevat kuitenkin eurot. Voisiko tavoitetta asetella toisin? 

Uutta näkökulmaa innovaatioista 

Työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuoro puolestaan korostaakin tavallaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa. Ministeriön mukaan Suomi tarvitsee vision ja strategian yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja kansallisten osaamiskärkien vahvistamiseen TKI-toiminnan avulla. 

Tästä on helppo olla samaa mieltä. Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulma innovaatioihin ja TKI-toimintaan vaikuttaa kuitenkin sekin varsin perinteiseltä. Innovaatiotoiminnan ytimessä nähdään vahvasti teknologia ja teknologinen edelläkävijyys. Uusia lopputuloksia odotetaan syntyvän panostamalla lisää tuttuihin toimiin. Miten todennäköistä se on? 

Tarvitaan rohkeammin uutta 

Uudenlaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen vaatii uutta ajattelua myös TKI-toiminnassa ja innovaatioissa. Innovaatioiksi ei voi enää laskea vain erilaisia härpäkkeitä, teknologioita tai algoritmin pätkiä. Meidän on tunnistettava innovaatioiksi ennen kaikkea toimintatapojen muutos ja systeemiset uudistukset. 

Aidoissa innovaatioissa teknologia on vain mahdollistava tekijä. Jos ja kun haluamme innovaatioiden rakentavan parempaa yhteiskuntaa, meidän pitää nostaa parempi yhteiskunta TKI-toiminnan ja innovaatioiden tavoitteeksi. Ja suunnata rahoitusta tavoitteelle, ei teknologialle. 

Susanna Kallama 
toimitusjohtaja
ARVO ry
susanna.kallama@arvoliitto.fi