– Kokonaisuudessa kaikkien osien täytyy olla tasapainossa ja päätöksiä pitää pystyä tarkastelemaan eri kulmista. Jokin ratkaisu saattaa näyttää hölmöltä toisesta kulmasta, mutta olla täysin oikea toisesta, Tuomas sanoo.
– Olen ollut Aspassa nyt neljä vuotta ja asiakasnäkökulman tärkeys korostuu koko ajan vahvemmin. Joskus on tunnustettava, että asiakkaan etu saattaa olla ristiriidassa taloudellisen edun kanssa. Emme tee päätöksiä pelkästään talous edellä, vaikka tietenkin talouden pitää olla kestävällä pohjalla.
Merkityksellisyys motivoi
Aspa-säätiö perustettiin 27 vuotta sitten vammais- ja mielenterveysjärjestöjen toimesta. Lähtökohtana oli mahdollistaa itsenäinen elämä ja asuminen eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille.
Nykyisin Aspa-konsernin liikevaihto on noin 35 miljoonaa euroa ja konsernissa työskentelee noin 400 työntekijää. Tytäryhtiö Aspa Palvelut Oy:n osinkotuotot palautuvat takaisin yhteiskunnalliseen työhön ja perustehtävän toteuttamiseen, esimerkiksi uusien kohtuuhintaisten asuntojen hankkimiseen tai kehittämistyöhön.
Aspa-säätiö omistaa 1200 asuntoa eri puolilla Suomea, joita vuokrataan eri tavoin vammaisille ihmisille ja mielenterveysongelmia elämässään kohdanneille. Kodin, avun ja tuen tarjoaminen nimenomaan tälle kohderyhmälle motivoi Tuomasta työssään.
– Jo ennen Aspaan päätymistä minulla oli tunne, että haluan tehdä jotain merkityksellisempää. Kun näin työpaikkailmoituksen Helsingin Sanomissa, menin saman tien kirjoittamaan hakemusta. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että ei ole mitään konkreettisempaa kuin oma koti. Erityisesti kohderyhmä, jolle koteja tarjotaan, kolahti vahvasti, hän kuvaa.
Jokainen kohdataan omana itsenään
Tuomaksen omaan johtamistapaan on vaikuttanut tausta joukkueurheilun parissa.
– Pyrin johtajana olemaan mieluummin luja kuin kova. Olen tunteella mukana, oli kyse sitten iloisesta asiasta tai vaikeasta päätöksestä, joka sattuu, hän kertoo.
– Kaikki ovat yksilöitä, joilla on erilaiset valmiudet, vahvuudet ja tarpeet. Näihin yksilöllisiin tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan yhteisesti sovitut pelisäännöt ja yhteinen tavoite huomioiden. On johdettava yksilöitä joukkueen sisällä ja samalla joukkuetta.
Myös Aspan vision mukaan jokainen asiakas, työntekijä ja kumppani tulee kohdatuksi omana itsenään. Tämä vaatii avoimuutta.
– Meillä kannustetaan puhumaan vaikeista asioista ja haluan luoda kulttuuria, jossa aidosti uskalletaan kertoa, jos joku hiertää. Teemme varmasti kaikki myös virheitä ja kun näin käy, nostetaan avoimesti käsi pystyyn sen merkiksi.
Työssä jaksaminen tärkeää
Aspassa pyritään varmistamaan eri tavoin, että työntekijät voivat hyvin. Lupausten pitäminen, toisten kunnioittaminen ja vastuun kantaminen ovat arvoja, joita vaalitaan kaikessa toiminnassa. Muun muassa kyselyiden avulla punnitaan, ohjaavatko arvot oikeasti tekemistä.
– Meillä kaikilla työ on osa elämää eikä elämä työtä. Jotta ihminen jaksaa, täytyy työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan olla tasapainossa. Johtamisen avulla pitää pystyä kannustamaan tähän tasapainoon, Tuomas pohtii.
Nykytyöelämää kuvaa jatkuva muutos ja kovatahtisuus, joka voi olla työntekijän näkökulmasta uuvuttavaa.
– Ympärillä tapahtuu jatkuvasti isompia ja pienempiä muutoksia, joista kaikkia ei voi ennakoida. Työelämässä tarvitaan uusia työn tekemisen tapoja, tuotteita ja bisnesmalleja. Koko ajan pitää uudistua, mutta samalla varmistaa, ettei henkilöstö uuvu uudistumiseen. Yhtälö on vaikea, sillä paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto.
Yhdeksi hyvinvoinnin kulmakiveksi Tuomas nostaa palautteen antamisen tärkeyden, jolle olisi suomalaisessa työelämässä enemmänkin tilausta.
– Varmasti jokainen meistä odottaa palautetta omasta työstään ja käyttäytymisestään. Johtamisen näkökulmasta palautteen lisäämiseen on helppo tarttua, ja kun työntekijät saavat riittävästi palautetta toiminnastaan, näkyy se myös asiakkaille ja vaikuttaa sitä kautta kaikkeen.
Teksti: Maarit Laakso