Kun kerron työstäni yhteiskunnallisten yritysten parissa, usein ensimmäinen kysymys kuulijalta on: ”Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys?” Kysymykseen on aina hyvä palata, onhan kaikilla yrityksillä myös yhteiskunnallinen roolinsa. Pohdin seuraavaksi joitakin tunnusmerkkejä, jotka auttavat tunnistamaan yhteiskunnallisten yritysten erilaisia päämääriä ja toimintatapoja.
Maailmalla ’social enterprise’ -käsitteen alla kulkeva liiketoimintamalli on lähtökohdiltaan varsin poikkeuksellinen. Vaikka Suomessa ei olekaan erityistä juridista muotoa yhteiskunnallisille yrityksille, niiden omistajat ovat määritelleet jonkin yhteiskunnallisen päämäärän edistämisen kaikkein tärkeimmäksi tehtäväkseen (katso esimerkkejä ARVOn jäsenyritysten päämääristä täältä). Taloudellisen voiton tuottaminen ja sen jakaminen on yhteiskunnallisille yrityksille vasta toissijainen tavoite. Omistajan tahto tehdään näkyväksi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä, säätiön säädekirjassa tai osuuskunnan tai yhdistyksen säännöissä.
Vastuuta yksilöistä, yhteisöistä ja yhteiskunnasta
Yhteiskunnallinen yritys haluaa toimia erityisen vastuullisesti kaikilla strategiansa ja operatiivisen toimintansa osa-alueilla. Olennaista on yhteiskunnallisen ja taloudellisen arvon rakentaminen yhdessä: sekä että, ei joko tai.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä toimitaan tinkimättömästi arvojen mukaisesti silloinkin, kun se ei ole kaikkein helpointa ja taloudellisesti kaikkein tuottoisinta. Niiden päivittäisiä valintoja ohjaavat kokonaistaloudellinen ajattelu sekä ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten mittaaminen.
Yhteiskunnalliset yritykset toimivat muun muassa näiden periaatteiden pohjalta:
Vastuullisuus:
Liiketoiminta on taloudellisesti kannattavaa, ympäristön kannalta kestävää ja inhimillistä hyvinvointia edistävää.
Vaikuttavuus:
Kaikessa palvelutarjonnassa on mukana tarpeenmukaisuus ja oikea-aikaisuus, tavoitteita mittaroidaan, vaikutuksia seurataan jatkuvasti ja halutaan osoittaa palveluiden vaikuttavuus pitkällä aikavälillä.
Osallisuus:
Asiakkaita ja työntekijöitä kuullaan ja heille tarjotaan aitoja valintavaihtoehtoja. Palveluissa otetaan huomioon asiakkaiden yksilölliset tilanteet ja tarpeet, ja myös lähiyhteisöjä otetaan mukaan palvelujen ja muun yhteisö- ja vertaistuen kehittämiseen.
Asiantuntijuus:
Yhteiskunnallisilla yrityksillä on vahvaa ja pitkäjänteistä osaamista vaativien erityisryhmien palvelujen tuottamisesta. Niillä on myös kykyä varmistaa, että asiakkaat voivat todella hyötyä tarjotuista palveluista.
Edelläkävijyys:
Yrityksillä on rohkeutta kokeilla ja luoda uudenlaisia palveluratkaisuja yhdessä ihmisten ja lähiyhteisöjen kanssa (vrt. Asunto ensin -malli).
Viime vuosina myös useimmat niin sanotut ”tavalliset yritykset” ovat toimintaympäristön, tuotantorakenteiden ja ilmaston muutosten keskellä ryhtyneet toimimaan yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi - osa vapaaehtoisesti edelläkävijöinä, osa sidosryhmien tai lainsäädännön vaatimuksesta. Hyvä niin, sillä yrityksillä on parhaimmillaan käytössään tehokkaita työvälineitä ja osaamista, joilla aikamme viheliäisiä ongelmia voidaan ratkaista nopeasti ja vaikuttavasti. Tästä erinomaisina esimerkkeinä ovat kiertotalouden innovaatiot, joissa suomalaiset ovat edelläkävijöitä. Samaan tapaan yritykset voisivat olla luomassa nykyistä paljon laajemmin hyvän elämän edellytyksiä myös sosiaalisen vastuun alueella.
Uskon, että yhä useammat yritykset yhdistävät tulevaisuudessa taloudellisen arvon ja yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen. Se ei ole helppoa, sillä vastuullisuuteen ja vaikuttavuuteen pyrkivän liiketoiminnan johtaminen taloudellisesti kestävällä tavalla vaatii paljon. Yhteiskunnallista yritystä on johdettava uusin opein ja toimintakulttuurein – niin organisaation sisäisen kuin ulkoisenkin kulttuurin on mahdollistettava uudet innovaatiot ja niiden menestyminen markkinoilla. Näillä keinoin yhteiskunnallinen yritys voi lunastaa paikkansa vastuullisena ja vaikuttavana yhteiskunnan uudistajana.
Hyvinvointivaltiomme perusrakenteet tarvitsevat tuekseen mahdollisimman monimuotoista yritys- ja kansalaisjärjestötoimintaa. Yhteiskunnallisten yritysten vaikuttava joukko omine erityispiirteineen on valmis kantamaan vastuunsa ja rakentamaan sellaisia toimintamalleja, jotka ovat sekä taloudellisesti että hyvinvointimme kannalta parhaita mahdollisia. Uskon vakaasti, että tästä on laajemminkin hyötyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle.