”Eihän se paikka mikään koti ole, vaan säilyttämö.” Näin sanoi ystäväni, omainen, joka joutui siirtämään makuuhaavoista kärsivän läheisensä vanhusten hoitokodista sairaalaan. Syy makuuhaavoihin oli heikko perushygieniataso.
Valitettavasti me kaikki olemme kuulleet samanlaisista kohtaloista. Julkisessa keskustelussa putkahtaa jatkuvasti esiin esimerkkejä huonosta hoidosta. Siitä on tullut ikään kuin ”vakio”, jolle ei muka voi tehdä mitään.
On surullista ja sydäntä riipaisevaa, kun ihminen, varsinkin heikossa asemassa oleva, niin usein unohtuu tehokkuus- ja säästötavoitteiden taakse. Siksi me aloitimme viime viikolla Arvovallankumouksen. Haluamme herättää keskustelua siitä, kuinka hyvin käytännön tekomme oikeasti vastaavat arvojamme. Haluamme myös tehdä tunnetuksi toisenlaisia tarinoita sosiaali- ja terveyspalveluista. Niitäkin nimittäin on. Esimerkiksi tällaisia:
”Täällä on voinut oppia sosiaalisia taitoja.”
”Palvelut ovat mahdollistaneet sen, että luotetaan, saa vastuuta ja pääsee toteuttamaan itseään.”
”Työntekijät ovat auttaneet löytämään suunnan elämälle ja oman alan.”
”Tähän asti empaattisin ja asiakkaan puolia pitävä yhtiö. Ei liian byrokraattinen, ihminen kohtaa ihmisen. Raha ei määritä kaikkea, hyvät arvot kohdallaan.”
”Työntekijät kuuntelevat asiakkaita loistavasti.”
Sitaatit ovat suoria lainauksia yhteiskunnallisten yritysten asiakkailta, joita haastattelimme EETTI & INNO -tutkimushankkeessa. Olemme nyt yli kahden vuoden ajan selvittäneet, miten yhteiskunnalliset yritykset elävät arvojaan todeksi jokapäiväisessä toiminnassaan. Huomasimme, että eniten arvot näkyvät juuri tavassa, jolla vahvan arvopohjan yrityksissä kohdataan toinen ihminen, niiden asiakas. Arvot näkyvät myös siinä, miten sitoutuneita yhteiskunnallisten yritysten johto ja henkilökunta ovat asiakkaidensa hyvinvoinnin edistämiseen ja siihen, että voivat auttaa asiakkaita elämään omannäköistä elämää.
Asiakas ei ole potilas
Yhteiskunnallisten yritysten ihmisläheistä toimintatapaa kuvastaa muun muassa se, että asiakasta ei ajatella potilaana, kuten perinteisesti terveys- ja hoivapalveluissa. Vaikka monissa tutkituissa yhteiskunnallisissa yrityksissä asiakkaina ovat haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa olevat ihmiset, kuten nuoret, vammaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat tai vanhukset, asiakkaan puolesta ei päätetä asioita, vaan hänellä on itsemääräämisoikeus omista asioistaan.
Tutkituissa yrityksissä henkilöstö haluaa päästä lähelle asiakastaan kuuntelemalla häntä ja hänen tarpeitaan. Tällainen ihmisläheisyys edellyttää asiakkaan kohtaamista ja luottamuksen rakentamista sekä yhdenvertaista asennetta toisia ihmisiä kohtaan.
EETTI & INNO osoittaa, että yhteiskunnallinen yritys uskaltaa kohdata asiakkaansa. Tutkituissa yhteiskunnallisissa yrityksissä korostetaan sitä, että niiden perustehtävä, asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen, on pitkäjänteistä työtä. Siinä ei voi onnistua palveluiden nopeatempoisilla muutoksilla, koska asiakkaiden tarpeet ohjaavat yrityksen koko toimintaa.
Eettinen perustehtävä tuo merkityksellisyyttä
Julkisuudessa on aika ajoin esillä väite siitä, että yritysten perustehtävä voi jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä olla hukassa tai tuntua vähintäänkin epäselvältä. Mitä varten yritys on olemassa, mitä lisäarvoa työ tuottaa yritykselle tai mikä on yksilöiden kokema työn merkitys? Uhkana on, että ihminen unohtuu muutoksen pyörteisiin.
Näin ei tutkimuksemme mukaan ole yhteiskunnallisissa yrityksissä. Niiden perustehtävä pysyy kirkkaana, koska palvelut rakentuvat ja muuttuvat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Muutoksia tehdään sitä mukaa, kuin tarpeet niitä edellyttävät. Toisin sanoen asiakasta ei yritetä saada sopeutumaan olemassa olevaan palveluraamiin.
Yhteiskunnallisen yrityksen perustehtävä tuo niin asiakkaiden kuin henkilöstön elämään merkitystä. Asiakkaat kokevat saaneensa elämäänsä uuden suunnan ja sisällön. Henkilöstö puolestaan kokee motivoituvansa työstään, kun voi havaita, että omalla työpanoksella on merkitystä. Oman työn kautta on mahdollisuus tehdä hyvää.
Palvelut voi toteuttaa myös toisin
EETTI & INNO siis osoittaa, että myös sosiaali- ja terveyspalvelut on mahdollista hoitaa toisella tavalla, ihmistä arvostaen. Hankkeen tulokset osoittavat, että Suomessa on yrityksiä, jotka osaavat rakentaa luottamusta ja edistää asiakkaansa hyvinvointia. Se edellyttää, että ihmiset kohtaavat silmästä silmään, koska me ihmiset tarvitsemme sitä. Ei vanhusten hoitolaitos saisi olla pelkkä säilyttämö vaan koti, jossa ihmistä kohdellaan yhdenvertaisesti ja hän saa tuntea turvallisuuden tunnetta.
Kysymys kuuluukin, olemmeko kehittäneet niin paljon erilaisia malleja, rakenteita ja byrokratiaa, että ne estävät meitä kohtaamasta ihmistä ja hänen tarpeitaan?
Arvovallankumousta tarvitaan, ja se etenee juuri arjen tekojen kautta. On tullut aika palauttaa ihmisen arvo – myös liiketoiminnassa.
Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa esitellään EETTI & INNO -hankkeen tutkimustuloksia ja siinä löydettyjä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksia. Ensimmäinen sarjaan kuuluva kirjoitus julkaistiin 1. kesäkuuta.