Suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten yhteistyöverkostot toimivat hyvin ja muodostavat toimialat ylittäviä kumppanuuksia perinteisten yritysten kanssa. Yhteiskehittämistä tarvitaan, sillä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ovat Suomessa monia eurooppalaisia maita tuntemattomampia yhteiskunnallisen talouden edistämistoimien puuttuessa.
Yhteiskunnallisten yritysten rooli korostuu liike-elämässä vastuullisuuden ja etiikan noustessa yhä keskeisimmiksi teemoiksi. Yhteiskuntamme tarvitsee monenlaista yrittämistä, ja yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on edistää yhteiskunnallisia päämääriä liiketoiminnan keinoin. Taloudellisen voiton maksimointi ei ole näiden yritysten keskeisin motiivi. Monet uudet teknologiat, kuten tekoäly tai robottiteknologia, vaativat yrityksiltä harkintaa niin liiketoiminnan kuin innovaatioprosessien etiikan ja yhteiskunnallisten seurauksien ja vaikutuksien suhteen.
Maailmalta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä yhteiskunnallisten yritysten tukemiseksi
Voitaisiinko yhteiskunnallisesti vastuullista ajattelua edistää tukemalla yhteiskunnallisten ja voittoa tavoittelevien yritysten yhteistyötä ja innovaatioiden yhteiskehittämistä?
Kyllä voidaan, todetaan juuri valmistuneessa eurooppalaisessa Euroopan komission Small and Medium-sized Enterprises Executive Agencyn (EASME) selvityksessä.
Miltä kuulostaa yhteiskunnallisten yritysten hautomo, riskipääomasijoitus yhteiskunnalliseen yritykseen tai sisäinen sosiaalinen yrittäjyys voittoa tavoittelevissa yrityksissä?
Nämä ja muita hyviä käytäntöjä löytyy useista maista, joissa sosiaalinen talous sektorina on pitkälle kehittynyt, kuten Iso-Britanniassa. Lisäksi voittoa tavoittelevien yritysten yhteiskuntavastuun korostaminen on luonut paljon hyviä käytäntöjä yhteiskunnallisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön esimerkiksi USA:ssa ja Brasiliassa.
Yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken nähdään Suomessa tärkeänä
Kymmenen EU-maan vertailussa suomalaiset yhteiskunnalliset toimijat ovat melko hyvin vakiintuneet elinkeinoelämään, erityisesti säätiöt, joilla on pitkä historia suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä huolimatta kasvu junnaa Suomessa paikallaan, ja yhteiskunnalliset yritykset kasvavat hitaammin kuin isompien EU-maiden talouksissa. Yhteistyön luomista vaikeuttavat rajalliset resurssit sekä ristiriitaiset tavoitteet ja arvolupaukset. Usein puhutaan sekä rahallisten että henkilöresurssien puutteesta yhteiskunnallisten yritysten ollessa pieniä toimijoita.
Vaikka yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välisessä yhteistyössä havaitaan Euroopan laajuisesti paljon haasteita, suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset näkevät yhteistyön muiden elinkenoelämän toimijoiden kanssa tärkeäksi. Toimintojen skaalaaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen motivoivat yhteistyöhön. Myös yhteiskunnallisten toimijoiden saama tunnustus ja näkyvyys edistävät yhteistyön aloittamista. Isommat yhteiskunnalliset yritykset hakeutuvat puolestaan yhteistyöhön kehittääkseen uusia innovaatioita, mutta tällä tavoitellaan harvoin uuden yrityksen perustamista. Yhteiskunnallisia startup-yrityksiä tarvittaisiin Suomeenkin enemmän.
Samoissa ekosysteemeissä toimiminen hyödyttää kaikkia
Kenen kanssa suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset solmivat yhteistyökumppanuuksia?
Tärkeimmäksi kumppaniksi koettiin toinen yhteiskunnallinen yritys. Parhaiten verkottuneita ovat kuitenkin ne yhteiskunnalliset yritykset, jotka tekevät yhteistyötä perinteisten voittoa tavoittelevien yritysten kanssa. Ekosysteemiajattelun mukainen toimia-aloja ylittävä ja monimuotoinen yhteistyö tarjoaa kiinnostavia kumppanuuksia yhteiskunnallisille yrityksille.
Pitkäkestoinen, luottamukseen ja yhteisiin päämääriin kohdistuva yhteistyö yhteiskunnallisten ja perinteisten voittoa tavoittelevien yrityksen kesken sekä samoissa ekosysteemeissä toimiminen luovat olosuhteet molemminpuoliseen oppimiseen eettisyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuullisuudesta. Kun osapuolet omaksuvat hyvät käytännöt toisiltaan, johtaa yhdessä tekeminen parhaimmillaan yhteiskunnallisesti vaikuttaviin innovaatioihin, niin teknologialähtöisiin kuin palveluinnovaatioihinkin.
Vuodesta 2011 on Euroopassa edistetty sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä ’The Social Business Initiativen’ toimesta. Juuri valmistunut selvitys on osa tätä aloitetta. Eurooppalaiset tukikäytännöt eroavat paljon: edistyneissä maissa sosiaalisen talouden toimintaan on säädetty lakeja, toisissa maissa tukitoimet kohdistuvat ainoastaan osuuskuntien kehittämiseen, joissain maissa yhteiskunnallisia yrityksiä ei puolestaan tueta lainkaan.
Nina Rilla
Mika Naumanen
Maria Lima-Toivanen
Kirjoittajat ovat VTT:n erikoistutkijoita. VTT oli mukana yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välistä yhteistyötä kymmenessä EU-maassa tutkineessa hankekonsortiossa. Kirjoittajiin voi olla yhteydessä sähköpostitse, osoitteet muotoa etunimi.sukunimi@vtt.fi .