Järjestimme maanantaina 26.8.2019 yhdessä Vates-säätiön ja Ilona-hankkeen kanssa seminaarin, jossa käsittelimme yhteiskunnallisten yritysten roolia vaikeasti työllistyvien työllistämisessä. Erilaisten muita hankalammassa asemassa työmarkkinoilla olevien ryhmien työllistäminen, työhön valmentaminen ja eri tavoin työelämään avustaminen on ollut ja on tänäkin päivänä monen yhteiskunnallisen yrityksen ydintoimintaa. Näitä erityisesti työllistämiseen keskittyviä yhteiskunnallisia yrityksiä kutsutaan myös sosiaalisiksi yrityksiksi, tai työhön integroiviksi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, englanniksi work integration social enterprise (WISE).
Hallituksen intresseissä on tukea yhteiskunnallisia yrityksiä
Työllistämistoimet ovat juuri nyt kuuma peruna myös laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun keväällä työnsä aloittanut hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Moneen kertaan on todettu, että tavoitteen saavuttamiseksi töihin on saatava myös suuri joukko niin kutsuttuja osatyökykyisiä ja muita vaikeasti työllistyviä ryhmiä. Meitä kiinnostikin kovasti kuulla, mitä työ- ja elinkeinoministeriössä tavoitellaan osatyökykyisten työllistämisessä, ja siksi oli erittäin hienoa saada itse työministeri Timo Harakka paikalle avaamaan valtiovallan näkemyksiä.
Ministeri korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisten yritysten merkitystä hallituksen tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa: yhteiskunnallisissa yrityksissä on valtava määrä osaamista ja viisautta vaikeasti työllistyvien tukemisesta, ja sitä ministeri toivoi voitavan hyödyntää mahdollisimman laajasti seuraavan neljän vuoden aikana. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan selvityksen, jossa on tarkoitus selvittää yhteiskunnallisten yritysten tilaa Suomessa sekä kartoittaa keinoja niiden määrän lisäämiseksi ja toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Selvitykseen liittyen järjestetään kuulemistilaisuus lokakuussa, sekä kerätään näkemyksiä avoimella Otakantaa -palvelulla. (lisätietoja TEM:n sivuilla)
Näkökulmia Euroopasta
EU komission erityisasiantuntija Risto Raivio avasi esityksessään Euroopan Unionin näkemyksiä yhteiskunnallisista yrityksistä ja tavoitteita työllisyyden saralla. Raivio totesi, että työllisyysaste ei ole vain Suomelle erityinen ongelma, vaan yhteinen huolenaihe kaikkialla Euroopassa. Korkea työllisyysaste on kaikkialla Euroopassa tärkeässä osassa kestävän talouskehityksen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointijärjestelmien kestävyyden takaamisessa.
Raivion mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat työvoimapoliittisesti äärimmäisen sopivasti sijoittuneet toimimaan ja vaikuttamaan sekä työvoiman kysyntään että tarjontaan. Yleinen väärinymmärrys myös EU-tasolla on, että yhteiskunnalliset yritykset olisivat vaikuttamassa vain työvoiman kysyntään luomalla erityisiä työpaikkoja ja lisäämällä kysyntää erityisryhmien työlle. Monet yhteiskunnalliset yritykset kuitenkin toimivat myös tarjonnan puolella, eli niiden kautta hiotaan työelämään tarvittavia taitoja ja tuetaan erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä työllistymisessä avoimille markkinoille.
Raivio katsoo, että yhteiskunnalliset yritykset ovat jo bisnesmallinsa puolesta hyvässä asemassa vaikuttaakseen työllisyysasteen kasvattamiseen: ovathan yhtäläiset mahdollisuudet ja osallisuus ydinelementtejä yhteiskunnallisen yrityksen konseptissa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, yhteiskunnallista yrittämistä väitöskirjassaan käsitellyt Harri Kostilainen esitteli puheenvuorossaan erilaisia esimerkkejä yhteiskunnallisten yritysten toimintakentistä Euroopasta. Kostilaisen mukaan EU-maissa on vaihtelevia käytäntöjä yhteiskunnallisten yritysten tukemiseen. Joissain maissa yhteiskunnallisille yrityksille on taattu erityisasema laissa ja joissain maissa kuten Suomessa, ei yhteiskunnallisiin yrityksiin ole valtion taholta suunnattu mitään erityistoimia.
Lakirakennelmia tärkeämpänä Kostilainen pitää kuitenkin yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemien kehittämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi neuvonta- ja koulutustoimintaa, yhteiskunnallisen yrityksen konseptin ottamista mukaan erilaisiin yrittäjyyden koulutuslinjoihin, sekä toimivaa yhteiskunnallisten yritysten ja potentiaalisten rahoittajien verkostoa. Euroopasta löytyy rohkaisevia esimerkkejä; esimerkiksi Skotlanti on ilmoittanut olevansa ”maailman yhteiskunnallinen yritys -ystävällisin alue”, ja siellä yllä kuvailtu ekosysteemi on saatu toimivaksi.
Ekosysteemiin panostamisen lisäksi Kostilainen näkee tärkeänä yhteiskunnallisen yrityksen yleisen tunnettuuden kasvattamisen. Konsepti on vielä Suomessa huonosti tunnettu etenkin kuluttajien keskuudessa ja määritelmiä on monia. Yhteiskunnallisen yrityksen merkki on hyvä työkalu tunnettuuden lisäämiseen, mutta myös lisää hyviä esimerkkejä ja yhteistä viestimistä tarvittaisiin. Tärkeää olisi suunnata viestiä etenkin kuntiin ja julkiselle puolelle, jotta julkisissa hankinnoissa voitaisiin huomioida paremmin yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä.
Eurooppaan tähyävän osion päättivät lyhyet kansainväliset esittelyterveiset European Network of Social Enterprises (ENSIE)´n hallituksen jäseneltä Xavier Robertilta sekä CEFEC Social Firms Europen pääsihteeri Vasi Gafiucilta. Eurooppalaisissa verkostoissa toimiminen on erittäin tärkeää tiedonvaihdon ja yhteisen EU-tason vaikuttamisen kannalta.
Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa
Silta-Valmennusyhdistyksen toimitusjohtaja Kimmo Kumlander aloitti katsauksen Suomen tilanteeseen terävällä puheenvuorolla tiiviimmän yhteistyöverkoston puolesta. Suomeen on aikojen saatossa syntynyt valtava määrä erilaisia järjestöjä ja säätiöitä, jotka kukin ovat tottuneet ajamaan omien eturyhmiensä asioita ja ottamaan vastuuta niiden työllistämisen tukemisesta. Toimintaa on tuettu vahvasti julkisella rahalla, ja matkalla on saavutettu hienoja menestystarinoita. Kumlander kuitenkin näkee, että tulevaisuudessa avustusrahoitteisen hanketoiminnan rinnalle pitäisi nousta kasvavissa määrin yhteiskunnallista liiketoimintaa, joka myös pystyisi viemään kestävää työllisyystoimintaa eteenpäin.
Perinteisesti järjestöissä ja säätiöissä on tehty valtavasti erilaisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita, joista monessa on saatu aikaan hyödyllisiä innovaatioita ja toimivia malleja. Kumlanderin mukaan näitä onnistumisia ei kuitenkaan riittävästi skaalata tai viedä eteenpäin, ja hankkeissa tehty työ jää usein hyödyntämättä hankkeen päätyttyä. Yksittäisistä hankkeista ja toisista erillään tehtävästä säilyttävästä työstä pitäisi Kumlanderin mielestä siirtyä sosiaalisten innovaatioiden mallintamiseen ja kuvaamiseen niin, että ne olisivat helpommin skaalattavissa ja hyödynnettävissä monipuolisemmin. Hänkin peräänkuulutti toimivampaa ja yhtenäisempää yhteiskunnallisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden ekosysteemiä – tiiviimpi yhteistyö, yhteinen tiedonkeruu ja -jakaminen olisivat kaikkien etu.
ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen avasi puheenvuorossaan yritysvastuun yleistä kehitystä ja yhteiskunnallisten yritysten asemoitumista siinä. Perinteisesti yritysvastuuta on tehty kolmesta syystä:
- Laki pakottaa (totellaan lakeja, täytetään sääntelyn vaatimukset)
- Joku vaatii (yrityksen sidosryhmät kuten asiakkaat tai yhteistyökumppanit odottavat vastuullisuutta)
- Itse haluaa (yritys tahtoo toimia vastuullisesti ja proaktiivisesti tuottaa hyvää yhteiskuntaan)
Yhteiskunnalliset yritykset kuuluvat oman perustehtävänsä mukaisesti kolmanteen ryhmään ja ovat siksi omalla työllään ja esimerkillään muovaamassa vastuullisen liiketoiminnan käytäntöjä. Aito vastuullisuus rakentuukin aina oman ydintekemisen ympärille. Toimintamalli on erittäin ajankohtainen, sillä sosiaalinen vastuu on vasta nousemassa ympäristövastuun rinnalle. Todellista yhteiskunnallista muutosta tehdään useamman toimijan yhteistyöllä, siksi alan yhteistyöverkostoja tarvitaan kipeästi.
ARVO pyrkii omalla työllään ja yhteishankkeiden avulla tukemaan yhteiskunnallisten yritysten osaamisen kehittämistä mm. vaikuttavuuden johtamisen ja todentamisen työkalujen, johtamis- ja laatujärjestelmän sekä tulevaisuudessa myös erityisen ’Vaikuttavuuskiihdyttämön’ avulla.
Käytännön esimerkkejä työllistämisen edistämisestä
Seminaarin lopuksi saimme kuulla kolmen ARVOn jäsenen käytännön työstä vaikeasti työllistyvien työllisyyden tukemisessa.
Live Palvelut ja Ammattiopisto Live: Esteitä poistamassa, uutta luomassa – Täältä töihin
Kehitysjohtaja Miika Keijonen esitteli Invalidisäätiön Live-brändin alla toimivat Ammattiopisto Liven, joka on pääkaupunkiseudun suurin ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Opisto tarjoaa erityisopetusta, yksilöllistä ohjausta sekä tukea opintoihin ja työllistymiseen vuosittain noin tuhannelle opiskelijalle.
Sekä Live Palvelut, joka on valmennus- ja asiantuntijatalo, jonka toiminta on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen. Live Palveluilta saa monipuolisia palveluita, joiden tavoitteena on työllistyminen, työssä jaksaminen tai takaisin työelämään palaaminen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti elinkeinoelämän, kuntien, kaupunkien ja viranomaisten kanssa.
Lisäksi Keijonen kertoi Invalidisäätiön ja Liven viime vuosien panostuksista palveluiden vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden johtamiseen.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Se on mahdollista – työvalmentajan tuella työelämään
KVPS:n työllistämiskokemuksia olivat esittelemässä kokemusasiantuntijat, työvalmentaja Anne-Riitta Sola ja STM:n Paikka auki -ohjelman avulla työllistynyt toimitilahuoltaja Henna Mäkelä. KVPS on osallistunut Nuorten ystävät ry:n koordinoimaan Paikka auki -avustusohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tarjoamalla mahdollisimman monelle henkilölle työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Ohjelma pyrkii vahvistamaan ohjelmassa mukana olevien järjestöjen edellytyksiä toimia vastuullisina työnantajina ja rohkaisee heitä palkkaamaan työelämän ulkopuolella olevia nuoria tai osatyökykyisiä henkilöitä järjestön töihin. Mäkelän ja Solan kokemukset työvalmentajan tuella työllistymisestä olivat erittäin positiivisia ja rohkaisevia.
Kuntoutussäätiö: Tie työelämään -verkkopalvelu
Tie työelämään on verkkopalvelu osatyökykyisten tueksi. Se sisältää kattavasti ja ajantasaisesti tietoa ammattilaisten, osatyökykyisten ja yritysten käyttöön. Sivustolla huomioidaan sekä työelämässä mukana olevan että kohti työelämää pyrkivän osatyökykyisen tilanne, keinot ja ratkaisut. Sivustoa ja sen käyttöä oli Kuntoutussäätiöstä esittelemässä tutkija Marja Heikkilä.
Kaiken kaikkiaan seminaaripäivämme 26.8. oli erittäin onnistunut, ajatuksia herättävä ja antoi mielestämme hyviä eväitä eteenpäin jatkamiseen. Kiitämme erityisesti Invalidisäätiötä auditorion lainasta, lämmin kiitos myös Vates-säätiölle ja Ilona-hankkeelle järjestely-yhteistyöstä!
Tilaa ARVOn uutiskirje, niin saat jatkossakin tietoa vastaavista tapahtumista ja yhteiskunnallisen yrittämisen viimeisimmistä kuulumisista!