Arvoliiton kuntavaaliviesti: Vaikuttavampia, eettisesti kestäviä palveluita kuntalaisille

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n kuntavaalikannanotossa annetaan neljä konkreettista ehdotusta siihen, miten kuntalaisille voidaan ostaa vaikuttavampia, eettisempiä ja ihmislähtöisempiä palveluita.

Miten rakennamme eettisesti kestävät ja vaikutuksia tuottavat palvelut kaikille kuntalaisille?

Me yhteiskunnalliset yritykset haluamme kuntavaalien alla keskustella vaikuttavista ja vastuullisista palveluista, joiden hankkiminen on kunnille jo nyt mahdollista. Kuntapäättäjät voivat olla valitsemassa kuntalaisille eettisesti kestäviä ja arvopohjaisesti tuotettuja palveluita. Tässä kirjoituksessa neljä konkreettista ehdotusta, miten.

 

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat ihmislähtöisiä palveluja

Yhteiskunnalliset yritykset ovat kunnille erityisen hyviä kumppaneita silloin, kun halutaan ennaltaehkäistä, hakea pitkän aikavälin vaikuttavuutta ja varmistaa palvelujen eettisyys ja ihmislähtöisyys.

Me yhteiskunnalliset yritykset olemme sitoutuneet tekemään liiketoimintaamme yhteiskunnan hyväksi. Emme pyri tuottamaan maksimaalista voittoa omistajillemme, vaan käytämme mahdollisen voittomme omien palveluidemme kehittämiseen ja yhteiskunnallisen tehtävämme edistämiseen. Yhteiskunnallinen tehtävä on olemassaolomme tarkoitus ja työmme tärkein motiivi, ja se on myös kirjattuna yhtiöjärjestyksiimme tai sääntöihimme.

 

Kohti asiakaslähtöisyyttä

Kuntalaisen ääni tulisi kuulua palveluiden hankinnoissa paremmin: Millainen olisi hänen mielestään hyvä palvelu? Kuntalaisella tulisi myös olla paremmat mahdollisuudet valita palvelu, mistä hän itse kokee hyötyvänsä, sekä halutessaan osallistua palvelun kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat yhteiskunnalliset yritykset ovat erityisryhmien tilanteiden ja tarpeiden erityisasiantuntijoita. Näissä yrityksissä asiakas ja tämän läheiset ovat mukana palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa, usein myös päättävissä pöydissä, kuten hallituksissa asti.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä ajatellaan, että paras vaikuttavuus syntyy, kun ihminen itse on mahdollisimman paljon mukana itseään koskevissa prosesseissa. Oli kyse sitten ikäihmisestä, joka saa itse päättää oman päivärutiininsa, kehitysvammaisesta, joka valitsee oman kotinsa sisustuksen, tai lastensuojelun asiakasperheestä, jossa oman työntekijän avulla laitetaan yhdessä arkea järjestykseen.

 

Miten etenemme yhdessä kohti vaikuttavampia palveluita?

Olemme koonneet muutamia ehdotuksia, joiden avulla kuntapäättäjät voivat ohjata oman kuntansa hankintoja vaikuttavammiksi. Keskustelemme ja annamme esimerkkejä näistä mielellämme!

 

1. Hyödynnetään käänteistä kilpailutusta:

Käänteisessä kilpailutuksessa (ranskalainen urakka) hankinnalle määritellään maksimihinta ja palveluntuottajat tarjoavat mitä tuloksia ja minkä tasoisia palveluita he voivat hinnalla tuottaa. Käänteisessä kilpailutuksessa kunnan on tärkeä miettiä hintaa asettaessaan, onko hinnalla yli päänsä mahdollista tuottaa laadukasta palvelua.

 

2. Kehitetään vaikuttavuusperusteisia hankintoja:

Vaikuttavuusperusteisessa hankinnassa ostetaan palvelun sijaan asiakkaalle ja yhteiskunnalle koituvaa hyötyä, esimerkiksi työllistymistä ja hyvinvoinnin lisääntymistä, työllisyyspalvelun tai sosiaalipalvelun sijaan. Vaikutusten hankinta on aidosti asiakaslähtöistä, kun palveluita ei ole lyöty lukkoon aikaisessa vaiheessa, vaan ne voidaan räätälöidä asiakkaan tilanteen mukaan ja häntä aidosti hyödyttäen. Hyvin määritellyt vaikutusten hankinnan kannusteet tuottavat parhaan hinta-laatusuhteen ja tehostavat myös verovarojen käyttöä.

Systemaattista vaikuttavuustietoa palveluista on nykyään olemassa vähän, joten hyppääminen vaikutusperusteisiin kannustimiin hankinnoissa vaatii mittareiden määrittelyä, sekä tiedonkeruun ja hyödynnettävyyden kehittämistä yhdessä palveluiden tuottajien kanssa.

 

3. Lisätään vaikutusten ja vaikuttavuuden ennakkoarviointia:

Vaikutusten ennakkoarviointi on strateginen työkalu hankintojen suunnittelussa. Ennakkoarviointien avulla selvitetään merkittävien hankintojen hyvinvointiin, työllisyyteen sekä ympäristöön kohdistuvia todennäköisiä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia.

Yritysvaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa, että hankinnoissa huomioidaan niiden vaikutukset myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja koko palveluntuottajakentän kehittymiseen.

 

4. Hyödynnetään työllisyys- ja muita vastuullisuuskriteereitä:

Työllisyyskriteerien hyödyntäminen hankinnoissa parantaa vaikeassa työmarkkina- asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Laajamittaisella kriteerien hyödyntämisellä luodaan työpaikkoja edullisesti. Työllisyysehdon hyödyntäminen on erittäin kannattava ratkaisu, sillä yhden osatyökykyisen työllistämisen julkistaloudellinen positiivinen nettovaikutus on n. 13 000 euroa vuodessa eikä työllisyyskriteerien käyttö ole selvitysten mukaan lisännyt hankinnoissa kustannuksia.

Me allekirjoittaneet yhteiskunnalliset yritykset kannatamme näitä ratkaisuehdotuksia ja olemme mielellämme yhdessä kuntien kanssa kehittämässä kuntalaisten palveluita vaikuttavammiksi ja ihmislähtöisemmiksi.

 

Ympäri Suomea 1.3.2021.

 

Pentti Lemmetyinen, hallituksen puheenjohtaja, Arvoliitto, toimitusjohtaja, Setlementtiliitto

Ulla Nord, toimitusjohtaja, Arvoliitto

Antti Kylliäinen, toimitusjohtaja, Lykeion oy

Ari Tuupainen, toiminnanjohtaja, Harjulan setlementti ry

Eija Teerineva, toiminnanjohtaja, Setlementti Ukonhattu ry

Heli Kotilainen, toimitusjohtaja, Setlementtiasunnot oy

Jere Saarela, toimitusjohtaja, Semne oy

Juha Kaakinen, toimitusjohtaja, Y-Säätiö

Johanna Nyström, Aspa Palvelut Oy

Kaisa Nyberg, toimitusjohtaja, LivingSkills oy

Kari Hahl, toimitusjohtaja, Jyränkölän setlementti

Kirsi Konola, toimitusjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Marianne Heikkilä, pääsihteeri, Marttaliitto

Marja Pajulahti, toimitusjohtaja, Invalidisäätiö

Markus Raivio, toimitusjohtaja, Muutostoimisto Ikinori oy

Nina Luukkainen, pääsihteeri, Urheiluopistojen yhdistys

Olli Holmström, toimitusjohtaja, Helsingin Diakonissalaitos

Pasi Hedman, toimitusjohtaja, Parik-säätiö

Petri Jakonen, toimitusjohtaja, Eerikkilä sport & oudoor resort

Reijo Koivula, toiminnanjohtaja, Setlementti Pori

Riikka Juntunen, pääsihteeri, Suomen Paralympiakomitea

Riikka Manninen, toiminnanjohtaja, Rientolan setlementti

Sami Hakkarainen, puheenjohtaja, Kreatos films osuuskunta

Sari Rautio, puheenjohtaja, Suomen Paralympiakomitea

Soile Kuitunen, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö

Synnöve Sternberg, toiminnanjohtaja, Setlementti Louhela ry

Tiina Mäkelä, toimitusjohtaja, Lahden diakonialaitos

Teemu Karhu, toimitusjohtaja, BearIt Oy

Tuomas Koskea, toimitusjohtaja, Aspa-säätiö ja Aspa Asiantuntijapalvelut Oy

Tuomo Valve, sidosryhmäjohtaja, SOS-Lapsikylä ry

Tuulia Järvinen, toimitusjohtaja, Venner Oy

 

 

ARVO ry on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää arvolähtöisten yritysten menestystä. www.arvoliitto.fi