Kaikki viestit Uutisetsä

Vaikuttavuuden edelläkävijäksi -webinaarisarja alkaa 9.2.!

ARVOn uudessa kaikille avoimessa webinaarisarjassa käsitellään vaikuttavuuden johtamista eri kokoisissa eri sektorien organisaatioissa, sekä organisaatioiden eri tasoilla. Webinaarisarjaa luotsaa ARVOn vaikkuttavuusasiantuntija Katja Anoschkin, joka on aiemmin muun muassa vetänyt vaikuttavuuden mittaamista ja kehittämistä tutkinutta Hyvän Mitta -hanketta. 

Ensimmäinen webinaari 9.2. Miten asetetaan mitattavia tavoitteita?

Tyypillinen haaste, johon yrityksen tai yhdistyksen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa törmätään on, että toiminnan tavoitteet on määritelty vaikeasti mitattaviksi. Tästä johtuen johtopäätöksiä tavoitteiden toteutumisesta on hyvin vaikea tehdä.

Usein mitattavina tavoitteina pidetään esimerkiksi asiakkaiden määrää, toteutettujen koulutusten, ryhmien tai tapaamisten määrää sekä toiminnan taloudellisia tunnuslukuja. Nämä kuvaavat hyvin toiminnan laajuutta ja kannattavuutta. Vaikuttavuudesta ne eivät kerro.

Vaikuttavuudelle on mahdollista asettaa mitattavia tavoitteita siinä missä toiminnalle ja taloudellekin.

Tule maksuttomaan webinaariin kuulemaan, miten asetetaan fiksuja, mitattavia tavoitteita, sekä miten voitte tarkistaa ovatko tavoitteenne mitattavia.

Webinaarissa avataan:

  • Miten asetetaan fiksuja mitattavia tavoitteita
  • Kymmenen kohdan tarkistuslista mitattavien tavoitteiden asettamiseen

Sarjan seuraava webinaari Mistä mittarit toimintaan? järjestetään 8.4. klo 9-10.

Vaikuttavuuden edelläkävijäksi -webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tunnin tehokurkistuksia yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Arvoliitto tarjoaa myös erilaisia räätälöityjä palveluita vaikuttavuuden kehittämiseen sekä jäsenilleen että muille kiinnostuneille. Voit lukea lisää palveluistamme arvopalvelut -sivulla.

 

ILMOITTAUTUMINEN 9.2. WEBINAARIIN

 

Lisätietoja: Katja Anoschkin, kehittämispäällikkö, katja.anoschkin@arvoliitto.fi

Arvoliiton jäsenpalvelut 2021 – katso esittelyvideot!

Arvoliitto lanseeraa vuonna 2021 uusia palveluita jäsenille. Seuraavilla videoilla esittelemme

  • Etäkaffet -verkostoitumistapahtumat
  • Vaikuttavuuswebinaarit
  • Vaikuttavuusboosterit
  • Henkilökohtaiset sparraukset
  • Kuntavaalivaikuttaminen

Jos videoiden katsomisen jälkeen jäi kysyttävää tai haluat lisätietoja, ethän epäröi olla yhteydessä! Kaikkiin videoihin on saatavilla myös suomenkieliset tekstitykset, voit klikata ne päälle videon oikean alakulman valikosta (mobiililaitteella kolme pistettä).

Arvon jäsenpalvelut vuonna 2021

Videolla Arvoliiton toimitusjohtajan Ulla Nordin alkuvuoden tervehdys jäsenille. Ulla kertoo myös uudesta Etäkaffet -verkkotapaamisten sarjastamme ja haastaa jäsenet kutsumaan Arvon kylään – tutustumaan toimintaanne, pitämään puheenvuoroja, osallistumaan tapahtumiinne tai auttamaan sidosryhmäyhteistyössä!

 

Vaikuttavuuden edelläkävijäksi -webinaarisarja

Videolla Arvoliiton kehittämisjohtaja ja vaikuttavuusasiantuntija Katja Anoschkin esittelee keväällä järjestettävän Vaikuttavuuden edelläkävijäksi – webinaarisarjan. Webinaarisarjassa pureudutaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen, mittaamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Kevään webinaarit:

9.2. klo 9.00-10.00 Vaikuttavuuden edelläkävijäksi – Miten asetetaan mitattavia tavoitteita?

8.4. klo 9.00-10.00 Vaikuttavuuden edelläkävijäksi – Mistä mittarit toimintaan?

Vaikuttavuuden edelläkävijäksi -webinaarit tarjoavat tiiviisti hyviä tärppejä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämisestä ja mittaamisesta kiinnostuneille organisaatioille. Suosittelemme osallistumista erityisesti kehitys- ja laatupäälliköille sekä hankejohtajille.

Ilmoittaudu 9.2.2021 webinaariin tästä!

 

Vaikuttavuusboosterit

Vaikuttavuusboosterit ovat Arvoliiton jäsenille tarkoitettuja vaikuttavuuden vertaiskehittämisen ryhmiä. Keväällä 2021 toteutetaan kaksi ryhmää, joihin otetaan mukaan enintään viisi ensimmäiseksi ilmoittautunutta Arvon jäsenyritystä. Ryhmissä haetaan ideoita oman toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseen sekä jaetaan omaa osaamista ja kokemuksia muille. Ryhmien työtä fasilitoi ja sparraa kokenut vaikuttavuusasiantuntijamme Katja Anoschkin.

Vaikuttavuusboosterit kokoontuvat kahden tunnin (etä)sessioihin kaksi kertaa kevään aikana. Ryhmien tapaamisten sisällöt tarkentuvat osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää yhteiskunnallista vaikuttavuuttanne ja oppia lisää muilta yhteiskunnallisilta yrityksiltä!

Ilmoittaudu mukaan nyt tällä lomakkeella!

 

Henkilökohtaiset sparraukset

Arvon jäsenillä on mahdollisuus varata yksilöllinen sparraustunti toimitusjohtaja Ulla Nordin tai kehittämisjohtaja Katja Anoschkinin kanssa. Ullan ja Katjan kanssa voi miettiä esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, palveluiden sisältökehittämistä, vaikuttavuuden arviointia tai vaikkapa vastuullisuusstrategiaa. Ullalla on vuosien kokemus muun muassa lasten ja nuorten palveluiden sekä syrjäytymisen ehkäisemisen parista, kun taas Katjalla on vankkaa asiantuntemusta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämisestä ja vaikuttavien hankkeiden suunnittelusta.

Avaamme sparraustuntien varauksen helmikuun alussa. Lähetämme tästä ilmoituksen suoraan jäsenille sähköpostilla, ja tiedotamme myös näillä sivuilla.

 

Kuntavaalit – tule mukaan vaikuttamaan Arvon kanssa!

Kuntavaalit järjestetään Suomessa 18.4.2021. Kunnanvaltuustoissa päätetään monista yhteiskunnallisia yrityksiä koskevista asioista, kuten hankinnoista ja erilaisista kehittämishankkeista. ARVO haluaa yhdessä jäsenten kanssa kertoa tuleville kuntapäättäjille yhteiskunnallisille yrityksille tärkeistä teemoista. ARVO tulee kampanjoinnissaan nostamaan esille ainakin julkisten hankintojen vaikuttavuusperusteisuutta.

Jäsen, tule mukaan kuntavaalikampanjoimaan! Ensimmäinen Arvoliiton kuntavaalitapaaminen on perjantaina 5.2. klo 9-10 Zoomissa. Ilmoittaudu mukaan laittaamalla Ullalle sähköpostia: ulla.nord@arvoliitto.fi 

 

Olemme Arvoliiton toimistollamme innoissamme tästä vuodesta ja näistä uusista palveluista, toivottavasti pääsemme tapaamaan mahdollisimman monet jäsenistä tilaisuuksien tai koulutusten yhteydessä vuoden aikana!

 

Näiden maksuttomien jäsenpalveluiden lisäksi tarjoamme myös maksullisia asiantuntijapalveluita. Jos organisaatiosi tarvitsee esimerkiksi pidempää ja räätälöidympää kokonaisuutta vaikuttavuuden kehittämiseen, olethan yhteydessä niin mietitään millainen kokonaisuus teille sopisi!

 

Yhdistys ja säätiökin voivat olla yrityksiä

Olemme Arvoliitossa huomanneet, että usein ihmiset ajattelevat käsitteen ”yritys” pääasiassa tarkoittavan osakeyhtiömuotoisia toimijoita. Osakeyhtiö on kuitenkin vain yksi monista suomalaisista yritysmuodoista, joita ovat myös muun muassa osuuskunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö ja toiminimi. Myös liiketoimintaa harjoittavia säätiöitä ja yhdistyksiä voidaan kutsua yrityksiksi, useimmiten ne ovat yhteiskunnallisia yrityksiä.

 

Yhteiskunnallinen yritys ei ole sidottu mihinkään yhtiömuotoon

Yhteiskunnallinen yritys ei ole rajattu mihinkään yhtiömuotoon, se voi olla osakeyhtiön lisäksi esimerkiksi osuuskunta tai liiketoimintaa harjoittava säätiö tai yhdistys. Tärkeintä on, että liiketoiminnan harjoittamisella on jokin yhteiskunnallinen päämäärä ja tämä päämäärä on kirjattu yhtiön toiminnan perusasiakirjoihin. Perusasiakirjoilla tarkoitetaan osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, säätiön säädekirjaa tai osuuskunnan sääntöjä ja yhdistyksen sääntöjä.

Yhteiskunnallinen päämäärä voi olla esimerkiksi hyvän elämän edellytysten tarjoaminen vammaisille ihmisille, asunnottomuuden vähentäminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, hyvän vanhuuden takaaminen, lasten ja nuorten liikuttaminen, kiertotalousratkaisujen edistäminen tai osatyökykyisten työllistäminen. Toimialojen kirjo on yhtä laaja kuin yhteiskunnasta löytyy haasteita ratkaistavaksi.

 

Kaikki yhdistykset ja säätiöt eivät ole yhteiskunnallisia yrityksiä

Suomessa on valtava määrä rekisteröityjä yhdistyksiä, joista vain osa on yhteiskunnallisia yrityksiä. Suurin osa yhdistyksistä ei harjoita liiketoimintaa, vaan toimii yleishyödyllisenä kansalaisjärjestönä. Kansalaisjärjestöjen toiminta rahoitetaan useimmiten jäsenmaksuilla ja erilaisilla julkisilla avustuksilla.

Rekisteröityä yhdistystä tai säätiötä voidaan kutsua yhteiskunnalliseksi yritykseksi, jos sillä on markkinoilla myytävää, avustusvaroista itsenäistä liiketoimintaa. Tällaista liiketoimintaa voi esimerkiksi olla yhdistyksen pyörittämä ikäihmisten palveluasuminen, jota kunta tai yksityiset ihmiset ostavat markkinahintaisena palveluna.

 

Liiketoiminnan yhtiöittäminen ei ole pakollista yhteiskunnalliselle yritykselle

Monet liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset päätyvät yhtiöittämään liiketoimintansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka alaisuuteen siirretään myytävät palvelut tai tuotteet. Yhdistyksen tai säätiön perustama uusi osakeyhtiö on lähes poikkeuksetta aina yhteiskunnallinen yritys, sillä se on toiminnastaan vastuussa omistaja-yhdistykselle/säätiölle, joka taas on sitoutunut omien sääntöjensä mukaiseen yhteiskunnalliseen tehtävään. Usein emoyhdistys omistaa koko osakekannan, jolloin myös kaikki mahdollinen osinkotuotto menee yhteiskunnalliseen toimintaan.

Miksi yhtiöittää? Laajemmin yhtiöittämisen hyödyistä voit lukea viime vuonna SOSTE:n julkaisuun kirjoitetusta artikkelistamme.

Liiketoiminnan yhtiöittäminen ei kuitenkaan ole pakollista tai aina tarpeellista. Monet rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt pyörittävät liiketoimintaa suoraan yhdistyksen tai säätiön alaisuudessa menestyksekkäästi, milloin niitä kutsutaan yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Esimerkiksi ARVOn jäsenistä Jyränkölän setlementti ry tuottaa ikäihmisten palveluasumista, Autismisäätiö erilaisia palveluita autismikirjon ihmisille ja SOS-Lapsikylä ry lastensuojelupalveluita.

Usein tällaisten yhdistys- ja säätiömuotoisten yhteiskunnallisten yritysten palveluiden suurin ostaja on julkinen sektori, eli esimerkiksi kunnat. Yhteiskunnalliset yritykset kilpailevat julkisista ostoista aivan kuten kaikki muutkin yritykset ja näin tarjoavat palveluitaan markkinoilla.

 

Yritys-termin monet kasvot

Olemme Arvoliiton toimistolla usein pohtineet, miksi jotkut liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt eivät kutsu itseään yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Joissain tapauksissa se voi varmasti johtua siitä, että yhteiskunnallisen yrityksen konsepti ei ole tuttu, mutta useimmiten välttelyyn liittyy jotain muuta. Yritys terminä vaikuttaisi olevan jollain tapaa latautunut. Ajatellaanko kenties, että yritykseksi julistautumalla menetetään jotakin yleishyödyllisyyden ja yhteiskunnan hyväksi toimimisen eetoksesta? Pelätäänkö, että yrityksenä toimiminen nähdään vain taloudellisen voiton tahkoamisena?

Toisaalta Suomessa yrittämiseen ja yritystoimintaan liittyy paljonkin positiivista kaikua. Yrittäjyys ja kotimaiset yritykset nähdään tärkeänä Suomen taloutta ja työllisyyttä kannattelevina pilareina. Negatiiviset mielleyhtymät liittyvät useimmiten monikansallisiin suuryhtiöihin. Eikö kotimaiseksi yritykseksi tunnustautuminen voisi olla hieno etu?

Konkreettinen esimerkki yritys-termiin liittyvien epäselvyyksien vaikutuksista nähtiin viime keväänä. Yhdistys- ja säätiöpohjaiset yhteiskunnalliset yritykset olivat aluksi vaarassa pudota kaikkien julkisten yritysten koronatukien ulkopuolelle. Esimerkiksi Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta jaetuissa yritystuissa rajattiin yhtiömuotoperusteisesti säätiöt ja yhdistykset ulos. Tämä siitä huolimatta, että yhdistysten ja säätiöiden harjoittama liiketoiminta (joka on itsenäistä muista ry:n tai säätiön mahdollisesti saamista avustuksista) kärsi yhtä lailla poikkeusoloissa. Liiketoimintaa harjoittavia säätiöitä ja yhdistyksiä ei siis tunnistettu tukea tarvitseviksi yrityksiksi ennen kuin asiasta huomautettiin edunvalvojien toimesta.

 

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi kannattaa tunnistautua

Olemme toki Arvoliitossa hieman jäävejä sanomaan, mutta mielestämme yhteiskunnalliseksi yritykseksi tunnustautuminen on ehdottomasti etu. Yhteiskunnallinen yritys on toimija, jolle liiketoiminta on väline tehdä yhteiskunnallista hyvää. Usein yhteiskunnallinen tehtävä toteutuu jo itse liiketoiminnassa: palveluja tuotetaan eettisesti ja vahvalla arvopohjalla, jonka väitämme vahvasti korreloivan laatuun. Lisäksi mahdolliset voitot käytetään yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen – nerokas toimintakonsepti, vaikka itse sanommekin.

Niinpä nostamme esille, että myös yhdistys tai säätiö voi olla yritys – yhteiskunnallinen yritys, ja kannustamme kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä kertomaan rohkeasti olevansa sellaisia!

 

Lisää yhteiskunnallisesta yrittämisestä sivuillamme.

 

ARVO ry on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää yhteiskunnallisten yritysten menestystä. www.arvoliitto.fi

Tervetuloa arvoliittolaisiksi, Aspa Asiantuntijapalvelut Oy ja Marttaliitto!

Arvoliittoon toivotettiin vuoden vaihteessa tervetulleiksi uusia jäseniä: Aspa-säätiön uusi tytäryhtiö Aspa Asiantuntijapalvelut Oy ja Marttaliitto. Molemmat ovat vahvasti arvopohjaiseen toimintaan sitoutuneita organisaatioita, jotka haluavat työllään tehdä yhteiskunnallista hyvää. ARVOssa iloitaan uusista jäsenistä: ”Todella hienoa saada jäseniksi jälleen uusia arvopohjaisia, yhteiskunnallisen työn tekijöitä. Jäsenkuntamme toimialakirjo laajenee jatkuvasti, ja jokainen jäsen tuo mukanaan verkostoomme lisää näkemyksiä ja arvokkaita yhteistyön mahdollisuuksia.” kertoo ARVOn toimitusjohtaja Ulla Nord. Seuraavassa esittelemme uudet jäsenemme.

 

Aspa Asiantuntijapalvelut Oy tuottaa koulutus-, kehittämis- ja arviointipalveluita sote-alalle

Aspan banner

Aspa-säätiön toimitusjohtaja Tuomas Koskela, mitä Aspa Asiantuntijapalvelut tekee?

”Yhtiö tuottaa sote-alan toimijoille koulutus-, kehittämis- ja arviointipalveluja. Räätälöimme palvelut asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarjoamme tukea muun muassa asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen, uusien asumisratkaisujen kehittämiseen, asumispalvelujen laadun arviointiin sekä työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Toimimme ennakkoluulottomana kehittämiskumppanina myös organisaatioiden strategiaprosesseissa.”

 

Entäpä mitkä ovat toimintanne arvot ja yhteiskunnallinen päämäärä?

”Aspa-konsernin yhteinen yhteiskunnallinen tavoite on tukea arjessaan apua ja tukea tarvitsevia vammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia asumaan ja elämään mahdollisimman itsenäisesti. Tarjoamme yksilölliset ratkaisut, räätälöimme ja tuunaamme. Asiakkaidemme ääni näkyy ja kuuluu työssämme. Tästä kertoo myös sloganimme Sinä päätät kaapin paikan.”

Visiomme on Jokainen tulee kohdatuksi omana itsenään. Vahva arvopohjainen toiminta tarjoaa meille edellytykset menestyä ja toteuttaa visiotamme. Arvot ovat peruskalliomme, johon nojaamme ja jonka päällä seisomme joka päivä. Me Aspassa teemme, mitä lupaamme, kunnioitamme toimiamme ja kannamme vastuumme.”

 

Miksi liityitte Arvoliittoon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

”Olemme yhteiskunnallinen yritys, jonka tuotot käytetään Aspan perustehtävän toteuttamiseen. Arvoliitto on keskeisin yhteiskunnallisten yrittäjyyden edistäjä ja edunvalvoja. Jäsenyyteen kohdistuvat toiveet liittyvät muun muassa toimintaedellytysten kehittymiseen sekä uusiin kumppanuuksiin ja yhteistyömahdollisuuksiin muiden Arvoliiton jäsenten kanssa. Liittyminen Arvoon oli luonnollista ja itsestään selvyys meille.”

Tutustu tarkemmin Aspa Asiantuntijapalveluihin tästä linkistä.

 

Marttojen monipuolinen toiminta edistää kestävää ja hyvää arkea kaikille

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, mitä Marttaliito tekee?

”Martat on 122-vuotias kotitalousneuvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Kaiken ytimessä ovat marttajärjestöt, joissa jäsenet, Martat, tekevät todella laaja-alaisesti itsensä näköistä toimintaa. Marttajärjestön piireissä tehdään muun muassa marttojen kotiapua (siivousta, asiointia) oy-muotoisena, harjoitamme iltapäiväkerhotoimintaa ja osatyökykyisten työllistävää toimintaa sekä astiavuokrausta, cateringiä ja monialaista ja monimuotoista kotitalousneuvontaa (yrityskurssit, avoimet kurssit, kohdennetut erityiskurssit, virtuaalikurssit, fyysiset kurssit).

Toimimme elinvoimaisena koko Suomessa ja siirrämme arjen taitoja sukupolvelta toiselle. Otamme kantaa kestävän ja yhdenvertaisen arjen puolesta. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Martoissa ammattilaiset ja jäsenet, martat, toimivat rinta rinnan.”

 

Mitkä ovat toimintanne arvot ja yhteiskunnallinen päämäärä?

”Marttojen toiminnan arvot ovat: Yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Näistä arvoista on johdettu myös strategiset tavoitteemme. Haluamme mahdollistaa kohtaamisia ja kohdata. Marttojen toiminnassa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat ytimessä, kaikki ovat tervetulleita mukaan omana itsenään.

Kestävyys ja kestävän huomisen rakentaminen on myös tärkeä yhteiskunnallinen tavoitteemme. Tavoitteemme on, että Martat ovat hiilineutraalin kodin, ruoan ja kestävän kulutuksen osaaja. Oma toimintamme on kestävää ja resurssiviisasta kaikilla aloilla, minkä lisäksi neuvomme kansalaisia tekemään arjestaan kestävämpää. Hiilineutraali koti pitää sisällään konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja resurssiviisauteen, energian säästämiseen, ruokaan, lajitteluun, kierrätykseen, korjaamiseen ja jakamistalouteen sekä uuden teknologian käyttämiseen. Näissä kaikissa Martat neuvovat ja auttavat.

Martoilla on myös rooli osana kokonaisturvallisuutta kansalaisten neuvojana ja opastajana häiriö- ja poikkeustilanteissa.”

 

Miksi liityitte Arvoliittoon ja mitä toivotte jäsenyydeltä?

”Halusimme liittyä Arvoliittoon, koska se vastaa toimintamme arvolähtöistä edunvalvontaa, konsultointia ja koulutusta. Marttajärjestö on toiminut 122 vuotta yhteiskunnallisena toimijana ja yrityksenä (ry/säätiö/oy) muotoisesti.”

Tutustu Marttoihin tarkemmin: www.martat.fi 

 

Lämpimästi tervetuloa Arvoliittoon Martat ja Aspa Asiantuntijapalvelut!

 

Haluatko kuulla lisää ARVOn jäsenyydestä? Ota yhteyttä toimitusjohtaja Ulla Nordiin: ulla.nord@arvoliitto.fi puh. 050 5781 259. Tietoja palveluistamme ja listan kaikista jäsenistämme löydät ARVO-sivulta. Jäsenhakemukseen pääset tästä linkistä. 

 

 

Ullan blogi: Kohti vuotta 2021

Suurten muutosten 2020 – kohti parempaa vuotta

Kuluneesta vuodesta voi muistella monenlaista; etätöitä, eristäytymistä, matkustuskriisejä, Yhdysvaltain presidentinvaaleja, Venetsian kanaaleissa uiskentelevia delfiinejä. Erikoista, paikoin onneksi kaunistakin aikaa. Asia, joka leimaa vuotta 2020 ehkä eniten, on työtapojen lopullinen asettuminen digiaikaan. Pääsemme varmasti tulevaisuudessa kehittämään työnteon kulttuuria aivan uusiin suuntiin.

Yhteistyö on muuttunut ja ottanut uudenlaisia muotoja, mutta sen merkitys on samalla kasvanut. Tulevaisuudessa resurssit niukkenevat ja isoja yhteiskunnallisia haasteita on pystyttävä ratkomaan mahdollisimman tehokkaasti tuomalla erilaista osaamista yhteen.  Eri toimijoiden on lyötävä osaamisensa yhteen silläkin uhalla, että epäonnistumme. Jos haluamme ratkaista ajan viheliäisiä ongelmia on meidän pystyttävä miettimään niihin ratkaisuja yhdessä.

Yksitoikkoisen keinovalikoimasta väittelyn sijaan tarvitsemme uusia, yhdessä tekemisen malleja ja uudenlaisia rahoitusmekanismeja. Tulemme Arvoliitossa tulevana vuonna haastamaan jäsenemme haasteiden ratkaisemiseen yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa.

 

Arvon uusi vuosi tuo lisää jäsenpalveluita

Arvoliitto ei ole säilynyt muutoksilta. Toimitusjohtaja vaihtui ja sain aloittaa marraskuun alussa etätyömenetelmin erinomaisen tiimini Eevan ja Katjan kanssa. Arvoliitto ei ollut minulle tuntematon. Olen ollut mukana Hyvän Mitta -hankkeessa ja ehtinyt jo käydä jäsenten kanssa keskusteluja siitä, miten yhteistyö ja tavat tehdä vievät tavoitteitamme eteenpäin.

Uuden innosta olemme ammentaneet myös ajatuksia tulevaisuuteen – miten olemme tulevaisuudessa mukana edistämässä vaikuttavaa ja eettisesti kestävää liiketoimintaa.

Arvoliitto keskittyy ensi vuonna vahvasti jäsentensä osaamisen kehittämiseen sekä sen näkyväksi tekemiseen. Tarjoamme palveluja myös muille toimijoille vahvistaaksemme rahoituspohjaamme. Kuuden vuoden aikana työkalut ja mallit vaikuttavuuden mittaamiseen ovat kehittyneet käyttökelpoisiksi ja sovellettavaksi vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin. Vaikuttavuusklinikoillamme tullaan oppimaan näistä lisää.

 

Vaalivuosi 2021

Sekä hankinta- että vaikuttamispuolella äänestysprosentilla mitattuna ei niin kiinnostavat vaalit ovat meille, yhteiskunnallisille toimijoille ja vaikuttajille tärkeimmät vaalit; kunnissa tehdään monia yhteiskunnallisia yrityksiä koskevat ostopäätökset eli hankinnat.

Kuntapäättäjät tekevät ihmisiä lähimpänä olevat päätökset lastenhoidosta, vanhuspalveluista, koulutuksesta, kulttuurista ja tuhansista muista asioista. Me osallistumme vaalityöhön tuntuvasti kertomalla sekä puolueille että ehdokkaille siitä, miten yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja hyvinvoivaa lisäävää työtä ja palvelua voidaan tuottaa ja ostaa.

Odotamme Arvoliitossa jo innolla, että pääsemme käärimään hihat ja työskentelemään jäsentemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa kohti ensi vuoden tavoitteitamme. Sitä ennen on kuitenkin aika hengähtää ja levätä tämän erikoisen vuoden päätteeksi.

 

Toivotan kaikille turvallista ja rauhallista joulun aikaa!

Ulla Nord

Toimitusjohtaja

Arvoliitto

 

 

Amel Gaily lupaa tuoda uusia näkökulmia ARVOn hallitukseen

Esittelyssä ARVOn uusi hallituksen jäsen Amel Gaily

ARVOn syyskokouksessa 3.12.2020 valittiin yhdistyksen hallitus vuosille 2021-2022. Uutena jäsenenä hallitukseen liittyy Amel Gaily, FiBANin toimitusjohtaja. FiBAN on suomalaisten bisnesenkeleiden järjestö, jossa on tällä hetkellä 670 jäsentä.

”Tuomme yhteen kiinnostavia sijoituskohteita etsivät enkelisijoittajat ja rahoitusta etsivät startupit. Lisäksi kohtautamme enkelisijoittajia keskenään.” Gaily kertoo. Hän löytää ARVOn ja FiBANin välillä myös useita yhtäläisyyksiä: ”Myös meillä osaamisen kehittäminen ja koulutus ovat tärkeä osa toimintaamme ja jäsenpalvelujamme. Teemme erilaisia koulutuksia bisnesenkeleille, keräämme dataa ja tutkimuksia ja teemme myös jonkin verran edunvalvontaa. Viime vuosina olemme panostaneet paljon impact-sijoittamisen osaamisen kehittämiseen.”

 

Ekonomisti päätyi pankin kautta startup-maailmaan

Gaily on koulutukseltaan ekonomisti Turun yliopistosta ja kauppatieteiden maisteri Hankenilta. Valmistuttuaan hän päätyi töihin pankkiin, ensin Danske Bankiin ja sieltä Nordeaan. Nordeassa vierähti useampi vuosi mielenkiintoisissa yksityispankin tehtävissä, jotka pyörivät varainhoidon ja sijoittamisen ympärillä. ”Tykkäsin varainhoidosta kovasti ja vähän sitä kautta bongasin myös FiBANin. Pääsin sitten ensin deal flow manageriksi ja nyt 1,5 vuotta olen ollut toimitusjohtajana. ”Sijoittamisen ja varainhoidon maailma olivat minulle ennestään tuttuja, mutta koko kiehtova startup-maailma oli aluksi ihan uutta. Olen päässyt oppimaan valtavasti uutta, mikä on tässä työssä yksi parhaita asioita.”

 

Lisää vaikuttavuustietoisuutta kaikkiin yrityksiin

ARVOn ajamat asiat, arvolähtöisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus – Oikein Hyvää Bisnestä, ovat Gailyn mielestä yhä enemmän nousemassa myös startup -maailmassa isoiksi puheenaiheiksi. ”FiBANissa kannustamme startupeja miettimään oman toiminnan impactia. Mielestäni on erittäin tärkeää, että kaikki yritykset havahtuisivat pohtimaan ja myös kertomaan ulos näitä asioita.”

”Myös enkelisijoittajat ovat kiinnostuneita vaikuttavuudesta – monet haluavat sijoittaa yrityksiin, jotka edistävät tärkeitä ja itselle merkityksellisiä asioita. Vaikuttavuuden ymmärtämisessä, siitä puhumisessa ja mittaamisessa on kuitenkin sekä yrityksillä että sijoittajilla vielä paljon opittavaa.”

 

Boksin ulkopuolelta ARVOn hallitukseen

Gaily on innoissaan uudesta pestistään ARVOn hallituksen jäsenenä. Hän lupaa tuoda hallitukseen uutta näkökulmaa ja uusia ajatuksia: ”Tunnen monet ARVOn jäsenet nimeltä, mutta en ole vielä kovin sisällä yhteiskunnallisten yritysten maailmassa tai ARVOn toiminnassa – uskon tämän olevan vain hyvä asia, pystyn katsomaan asioita täysin boksin ulkopuolelta. Pystyn varmasti tuomaan myös tätä sijoittaja- ja startup -puolen osaamista ARVOon.”

”ARVOn strategia ja teemat ovat todella ajankohtaisia ja ajan hermolla. Vastuullisuus, vaikuttavuus ja arvojohtaminen ovat todella tärkeitä teemoja ja ARVOn toiminnassa on mielettömästi mahdollisuuksia. Odotan todella innolla, että pääsen tutustumaan ARVOn toimintaan paremmin ja oppimaan lisää!”

 

ARVOn uusi hallitus aloittaa työnsä tammikuussa 2021. Hallitukseen kuuluvat Gailyn lisäksi puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen (Setlementtiliitto), Tuomas Koskela (Aspa-säätiö), Juha Kaakinen (Y-Säätiö), Kirsi Konola (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö), Juha Ojajärvi (Perho Liiketalousopisto), Soile Kuitunen (Kuntoutussäätiö) ja Jukka Rautavalta (Diakonissalaitos).

 

Lisätietoja:

Amel Gaily, amel.gaily@fiban.org

Ulla Nord, ulla.nord@arvoliitto.fi

ARVOn hallitus vuosille 2021-2022 valittiin syyskokouksessa

ARVO ry:n syyskokouksessa 3.12.2020 valittiin vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi vuosille 2021-2022 seuraavat henkilöt:

  • Pentti Lemmetyinen (Setlementtiliitto), puheenjohtaja
  • Tuomas Koskela (Aspa-säätiö)
  • Kirsi Konola (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö)
  • Juha Kaakinen (Y-Säätiö)
  • Juha Ojajärvi (Perho Liiketalousopisto)
  • Jukka Rautavalta (Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö)
  • Soile Kuitunen (Kuntoutusäätiö)
  • Amel Gaily

Hallituksen uusi jäsen Amel Gaily tuo mukaan näkemystä ARVOn ulkopuolelta

Kaikki muut hallitukseen valitut jäsenet paitsi Amel Gaily ovat olleet ARVOn hallituksessa jo edellisellä hallituskaudella. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Olli Holmström kertoi vaalivaliokunnan taustatyöstä seuraavasti: ”Vaalivaliokunta työskenteli erittäin aktiivisesti tänä vuonna. Pitkään ARVOn luottamustehtävissä palvellut Ritva Ulander kertoi väistyvänsä tehtävistä ja halusimme ensimmäistä kertaa hakea ARVOn hallitukseen täysin ulkopuolista näkemystä, eli siis henkilöä jäsenorganisaatioiden ulkopuolelta. Amel Gaily toimii enkelisijoittajien verkoston FIBANin toimitusjohtajana ja tuntee hyvin startup-kenttää, uskoimme hänen tuovan ARVOn hallitukseen tuoretta näkökulmaa erilaiselta toimialalta. Hän oli iloksemme kiinnostunut tehtävästä.”

Amel Gailyn pidempi esittely tulossa ARVOn nettisivuille vielä joulukuun aikana.

Lisäksi syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, budjetti ja jäsenmaksut vuodelle 2021. Jäsenmaksuihin ei tullut muutoksia.

Vaalivaliokuntaan vuosille 2021-2022 valittiin Marjukka Aarnio, Olli Holmström, Satu Mehtälä, Ritva Ulander ja Nina Luukkainen.

Onnea hallitukselle ja kiitos Ritva Ulanderille päättyvästä työstä ARVOn hallituksessa!

 

Lisätietoja:

Ulla Nord, toimitusjohtaja, ARVO, ulla.nord@arvoliitto.fi, 050 5781 259.

 

ARVOn uudet palvelut – vaikuttavuusketju haltuun vaikuttavuusklinikalla!


Arvon vaikuttavuusasiantuntijalla Katja Anoschkinilla on vankka kokemus vaikuttavuuskoulutusten vetämisestä.

Järjestötoimija – ota vaikuttavuusketju haltuun ARVOn vaikuttavuusklinikalla!

  • Tarvitsetteko apua toimintanne vaikuttavuusketjun kokoamiseen ja oman vaikuttavuusajattelunne terävöittämiseen?
  • Millaisin mittarein teidän kannattaa vaikuttavuuttanne seurata?
  • Miten esitätte toimintanne vaikuttavuuden selkeästi ja uskottavasti?

Ryhdymme vuoden 2021 alusta tarjoamaan ARVO ry:n asiantuntijoiden vaikuttavuusosaamista myös jäsenverkostomme ulkopuolisille järjestöille ja yrityksille. Vaikuttavuusklinikoillamme autamme järjestöjä ja yhteiskunnallisia yrityksiä terävöittämään oman toimintansa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja kertomaan siitä esimerkiksi rahoittajille vaikuttavuusketjulla.

Tarjoamme kolmea erilaista koulutuskokonaisuutta, vaikuttavuusklinikkaa:

  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus haltuun 
  • Vaikuttavuuden edelläkävijäksi 
  • Opitaan yhdessä – yhteiskoulutus useammalle organisaatiolle

Tutustu klinikoiden tarkempaan sisältöön tämän sivuston Arvopalvelut-sivulla.

 

Vaikuttavuusketju syntyi ARVOn koordinoimassa Hyvän Mitassa

ARVO koordinoi vuosina 2016—2019 Hyvän Mitta -hanketta, jossa yhdessä kumppaneiden (mm. STEA, Kela, OKM) kanssa kehitettiin työkaluja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallintamiseen ja todentamiseen. Vaikuttavuusketju ja sen käyttötavat oli Hyvän Mitan keskeinen lopputulos ja nyt haluamme jakaa osaamistamme siitä kaikille vaikuttavuutensa kehittämisestä kiinnostuneille järjestöille.

Vaikuttavuusketju on tuotu vahvasti mukaan myös STEA:n avustushakukriteereihin. Lupaamme, että vaikuttavuusklinikan jälkeen järjestön toiminta osataan kuvata vaikuttavuusketjulla ja järjestöllä on hyvät valmiudet tuottaa uskottava vaikuttavuussuunnitelma.

 

Teemme maksuttoman tarvekartoituksen puhelimitse

Onko organisaatiollanne tarvetta vaikuttavuuskoulutukselle? Haluaisitteko kuvata ja kehittää vaikuttavuuttanne vaikuttavuusketjulla? Ota yhteyttä niin sovitaan maksuton puhelinkartoitus! Kartoituksessa mietitään asiantuntijamme kanssa, mikä on vaikuttavuusosaamisenne nykytila ja millaisella koulutuksella voisimme parhaiten auttaa teitä eteenpäin. Kartoitus ei sido teitä ostamaan palvelua.

Koulutuspäivien hinnat ei-jäsenille alkaen 1000 euroa/päivä + alv, räätälöimme mielellämme toiveidenne mukaan! Myös lyhemmät koulutukset onnistuvat.

 

Oletko jo ARVOn jäsen? Kysy jäsenhinnoista ja jäsenyyteen kuuluvista maksuttomista koulutuksista.

 

Laita sähköpostia toimitusjohtajallemme Ulla Nordille tai pirauta: ulla.nord@arvoliitto.fi , puh 050 5781 259.

 

ARVOn syyskokous järjestetään 3.12. etäyhteyksillä

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään 3.12.2020 klo 16.00-17.00 koronapandemian vuoksi etäkokouksena Zoomissa.

Kokoukseen ovat tervetulleita ARVOn jäsenten edustajat. Kokousilmoittautuminen tällä lomakkeella.  Varsinainen syyskokouskutsu liitteineen on lähetetty 24.11.2020 sähköpostitse.

Käsiteltävät asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyntä
  5. Toimintasuunnitelman, budjetin sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuksien vahvistaminen vuodelle 2021
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  7. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
  8. Valitaan vaalivaliokunta
  9. Muut asiat
  10. Kokouksen päättäminen

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Ulla Nord: ulla.nord@arvoliitto.fi

Vuoden 2020 Vaikuttavin ARVO-teko palkinto Valtiokonttorille, kunniamaininta kankaiset kasvomaskit -kampanjalle

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko palkintokisassa oli tänä vuonna uudenlainen painotus: Palkinnon jakava Arvoliitto etsi tekoja, joilla on koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa vaikutettu positiivisesti ihmisten elämään. Lisäksi painotettiin innovatiivisuutta ja rohkeutta. Voittajaksi julistettiin 17.11. ARVO-päivässä Valtiokonttorin toiminta yritysten kustannustuen jakamisessa keväällä ja kesällä 2020.

Valtiokonttori sai keväällä korona-poikkeusolojen aikana tehtäväkseen järjestää nopeasti yritysten koronatueksi tarkoitetun kustannustuen jakamisen. Kustannustuki oli tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronan takia, ja jotka siksi olivat akuutissa liiketoiminnallisessa hädässä.

Valtiokonttori tarttui rivakasti toimeen ja kehitti ketterästi ja digitaalisuutta hyödyntäen palvelun, jossa yrittäjät pystyivät hakemaan tukea helposti ja sähköisesti. Uusi haku- ja myöntöpalvelu kehitettiin vain kuudessa viikossa ja valmiissa palvelussa yritykset saivat päätökset hakemuksilleen muutamassa päivässä. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluun oli todella korkea.

 

Valtiollisen toimijan hieno ketteryys – raati kiitteli innovatiivisuutta

”Valtiokonttorin toiminnassa korostuvat kaikki tämän vuoden kisan kriteerit: Vaikuttava ja ihmisten elämää helpottava toiminta korona-poikkeusolojen aikana, sekä innovatiivisuus ja rohkeus. Olimme erityisen vaikuttuneita siitä, että perinteisesti kankeana pidetty julkinen toimija tarttui nopeasti toimeen, kehitti toimintaansa ketterästi ja otti ennakkoluulottomasti käyttöön uusia toimintatapoja. Teko on tiennäyttäjä muille valtion toimijoille ja siksikin niin merkittävä” kertoo raadissa mukana ollut Kiipulasäätiön toimitusjohtaja Jukka Kujala.

”Teossa näkyy aito halu auttaa ja olla lähellä suomalaisia yrittäjiä. Konkreettisen avun nopeus lievitti usean suomalaisen yrityksen akuuttia kassakriisiä. Moni kansalainen sai tästä uuden, myönteisen kokemuksen valtion tahon toiminnasta” jatkaa raadissa ollut, kokenut yrittäjä ja startup-maailman vaikuttaja Helene Auramo.

”Hienoa, että pääsimme tänä vuonna nostamaan ARVO-teko palkinnolla esiin julkisen toimijan. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön ja dialogin merkitys on äärimmäisen tärkeää, kun halutaan saada yhdessä aikaan laajaa vaikuttavuutta. Tämmöisen ketterän ja innovatiivisen asenteen soisi leviävän laajalti julkisten toimijoiden keskuudessa” toteaa Arvoliiton toimitusjohtaja Ulla Nord.

 

”Tekeminen lähtee arvoistamme ja tässä hankkeessa se korostui” Valtiokonttorissa iloitaan

”Valtiokonttorin arvot ovat yhteiskunnan hyvä, asiakkuus ja kehittyminen. Meille on tärkeää, että nämä arvot toteutuvat toiminnassamme ja välittyvät myös asiakkaillemme. Tämä palkinto on meille erittäin tärkeä palaute ja osoitus siitä, että olemme onnistuneet toimimaan arvojemme mukaisesti” kertoo Valtiokonttorin toimialajohtaja Jyri Tapper. ”Arvopohjaisuus on Valtiokonttorissa aivan keskeistä, ja siitä puhutaan myös henkilöstön kanssa paljon. Koko henkilöstö laittoi kustannustuki-hankkeessa itsensä täysillä peliin.”

”Valtiokonttori on kehittyvä organisaatio ja kustannustuki-projektista kerättiin paljon oppeja jatkoa varten. Nyt tiedämme, että muun muassa arvojohtaminen, innovointi ja ketterä kehittäminen ovat avaintekijöitä onnistumiseen myös jatkossa” Tapper kertoo.

Kustannustuesta vastannut hankejohtaja Laura Sorva on erityisen iloinen ketterän kehittämisen menetelmän onnistumisesta: ”Ketterän kehittämisen arvot, kuten rohkeus, sitoutuminen, kunnioitus, fokusointi ja avoimuus kohtasivat Valtiokonttorin arvot täydellisesti ja siirtyivät suoraan käytännön työhömme. Meillä oltiin valtavan sitoutuneita näihin arvoihin ja tähän toimintatapaan. Ulkoinen tunnustus vahvistaa käsitystämme siitä, että olemme oikealla tiellä ja olemme onnistuneet yhteiskunnan hyvän edistämisessä.”

 

Kunniamaininta kankaiset kasvomaskit -kampanjalle

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko 2020 kunniamaininta annettiin Marttaliiton, Naisten valmiusliiton ja Tekstiiliopettajaliiton yhteiselle Kankaiset kasvomaskit, #kasvomaskitalkoot -kampanjalle. Nämä kolme järjestöä halusivat jo hyvin varhaisessa vaiheessa keväällä 2020 tehdä osansa taistelussa koronavirusta vastaan ja päättivät lähteä yhdessä kampanjoimaan kankaisten kasvomaskien valmistamisen ja käytön puolesta. Kampanjassa tuotettiin ”kansanmaskien” valmistusohjeet teksti- ja videomuodossa ja vietiin ohjeita eri yleisöille tehokkaasti. Kampanjavideoita on katsottu YouTubessa lähes puoli miljoonaa kertaa.

”Tässäkin teossa raati kiinnitti huomiota erityisesti nopeaan reagointiin ja korona-spesifiin toimintaan. Lisäksi tässä teossa näkyy yhteistyön tärkeys ja merkitys.” kertoo raadin kolmas jäsen, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) toimitusjohtaja Petri Virtanen.

”Olemme todella kiitollisia ja otettuja tästä yllättävästä ja hienosta huomionosoituksesta. Keväällä meihin oltiin laajasti yhteydessä sekä kansalaisten että viranomaisten suunnasta ja ilmaistiin huolta maskitilanteesta ja kansalaisten mahdollisuuksista itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa.  Keskustelimme viranomaisten kanssa mahdollisuuksista kansalaisneuvontaan ja lähdimme sitten tällä kolmen kansalaisneuvontaorganisaation kokoonpanolla tekemään mahdollisimman saavutettavaa ja laajalle levitettävissä olevaa kampanjaa. Saavutettavuus nousikin yhdeksi tärkeäksi osaksi koko projektia – halusimme, että ohjeet kasvomaskin valmistukseen olisivat kaikkien kansalaisten käytettävissä. Teimme siis ohjeet laajalla rintamalla eri kanaviin: virtuaalikurssin, ohjevideon ja kirjallisten ohjeiden lisäksi kangasmaskin valmistuspajoja järjestettiin kirjastoissa. Tämä tunnustus on osaltaan viesti meille siitä, että kansalaistaitojen vahvistamiselle ja neuvontajärjestöjen työlle on vahva tilaus.”  kertoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

 

ARVO onnittelee Valtiokonttoria ja kasvomaski-kampanjan tekijöitä! Suuret kiitokset myös kaikille muille Vaikuttavin ARVO-teko kisaan osallistuneille.

 

Lisätietoja: Eeva Toivanen, viestinnän asiantuntija, ARVO ry. eeva.toivanen@arvoliitto.fi

 

Jäsenten ARVO-päivä 17.11. tervetuloa mukaan!

ARVO-päivä 17.11.2020 klo 14.00-17.00 Zoomissa

Vuosittainen ARVOn jäsenten kokoontuminen, ARVO-päivä, järjestetään tänä vuonna kokonaan etäyhteyksillä. Luvassa on mielenkiintoisten puheenvuorojen iltapäivä, jonka sisältö on suunniteltu nimenomaan yhteiskunnallisille yrityksille.

Toimitusjohtajamme vaihtuu 1.11.2020 (lue lisää tiedotteestamme). Aivan iltapäivän aluksi pääsemme ARVO-päivässä tutustumaan uuteen toimitusjohtajaamme Ulla Nordiin hänen tervehdyspuheenvuoronsa muodossa.

Ohjelman ensimmäisessä osiossa keskitymme kestävän kehityksen ja kokonaisvaltaisen yritysvastuullisuuden teemoihin: Ilmastonmuutos ja kestävämpiin toimintamalleihin siirtyminen ovat akuutimpia kysymyksiä kuin koskaan, ja koskevat kaikkia yrityksiä. Pääsemme kuulemaan kahden arvoliittolaisen, Perho liiketalousopiston ja Eerikkilä Sport & Outdoor resortin, inspiroivat esimerkit kestävämmän ja vastuullisemman toiminnan kokonaisvaltaisesta muotoilusta.

Toisessa osiossa luvassa on tiukkaa asiaa meitä kaikkia koskevasta TEM:ssä valmisteilla olevasta yhteiskunnallisten yritysten strategiasta. Puhujaksi saapuu strategiatyöryhmää johtava virkamies Kimmo Ruth. Lopuksi saamme vieraaksemme Castrén & Snellmanin julkisiin hankintoihin erikoistuneen huippuasiantuntija Anna Kuusniemi-Laineen, joka puheenvuorossaan paneutuu vaikuttavuusperusteisten julkisten hankintojen mahdollisuuksiin.

Kirsikkana kakun päällä ARVO-päivässä julkistetaan Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko 2020 palkinnon voittaja.

Tervetuloa mukaan!

 

Tilaisuus on tarkoitettu ARVOn jäsenyritysten edustajille. Osallistujamäärää per organisaatio ei rajoiteta, joten voitte osallistua isommallakin porukalla.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

 

 

Ulla Nord ARVOn uudeksi toimitusjohtajaksi 1.11.2020 alkaen

 

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtajana aloittaa 1.11.2020 pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kokenut johtaja Ulla Nord. Nord on toiminut aikaisemmin muun muassa Me-säätiön toimitusjohtajana ja laajasti erilaisissa johtotehtävissä Helsingin Diakonissalaitoksella. Yhteiskunnalliset yritykset ja arvopohjainen liiketoiminta ovat Nordille hyvin tuttuja.

 

 

”Olen todella innoissani ja iloinen tästä mahdollisuudesta hypätä töihin arvostamaani Arvoliittoon. ARVO on minulle jo entuudestaan tuttu yhteistyökumppanina ja yhteiskunnallisena toimijana. Arvostan suuresti Arvoliiton ja sen jäsenten tekemää työtä ja on todella hienoa päästä kehittämään ARVOn toimintaa eteenpäin.” Nord kertoo.

 ”Näen, että tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa yhteiskunnallisilla yrityksillä on mielettömät mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa positiivisena muutosvoimana. Haluan jatkossa haastaa yhä enemmän erilaisia organisaatioita tuomaan osaamisensa mukaan – uskon, että voimiamme yhdistämällä ja yhdessä toimimalla voimme olla ratkaisemassa aikamme suuria yhteiskunnallisia haasteita.”

 

Vaikuttavuus kaiken ytimessä

ARVO tunnetaan vahvana eettisen ja arvopohjaisen liiketoiminnan sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sisältöasiantuntijana. Vuosina 2015—2019 toteutetussa ARVOn koordinoimassa Hyvän Mitta -hankkeessa kehitettiin yhdessä kumppanien kanssa viitekehystä ja työkaluja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamiseen. Ulla Nord oli tiiviisti mukana Hyvän Mitassa yhtenä koko hankkeen alullepanijoista sekä koko sen keston ajan ohjausryhmän jäsenenä.

”Näen, että vaikuttavuus on kaiken tekemisen ytimessä. Haluan haastaa kaikki yhteiskunnalliset toimijat pohtimaan ja kehittämään omaa vaikuttavuuttaan vielä tarmokkaammin” sanoo Nord.

ARVOn toimitusjohtajana vuodesta 2014 toiminut Kimmo J. Lipponen siirtyy FIBS ry:n toimitusjohtajaksi ja jättää hyvillä mielin ARVOn Nordin käsiin:

”On erittäin hienoa, että työtä tulee jatkamaan Ullan kaltainen innovatiivinen ja visionäärinen ihminen. Tällaisen startup-henkisesti toimivan yhdistyksen rakentaminen on jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä parhaimmillaan. Uusi toimitusjohtaja nostaa ARVOn toiminnan varmasti seuraavalle tasolle.”

ARVOn hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen kiittää koko ARVOn hallituksen puolesta Kimmoa hänen ARVOn eteen tekemästään mittavasta työstä.

”Olemme todella iloisia, että työtä jatkamaan saadaan niin osaava ja motivoitunut henkilö kuin Ulla. Uskon, että Ullan kokemus ja näkemyksellisyys vahvistavat ARVOa entisestään ja johdattavat toiminnan seuraavaan kukoistukseen.”

 

 

Lisätietoja:

Pentti Lemmetyinen, puheenjohtaja, ARVO ry

pentti.lemmetyinen@setlementti.fi puh. 040 0961 469

 

 

ARVO ry on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää arvolähtöisten yritysten menestystä. www.arvoliitto.fi

 

Arvojohtamisessa arvot osoitetaan käytännön teoin

Nykyajan yritysjohtajat eivät voi keskittyä pelkästään taloudellisen voiton tahkoamiseen, vaan heiltä odotetaan myös perusarvojen osoittamista ja yritykseltä kunnollista yrityskansalaisuutta. Tästä on kasvamassa henkilöstön ja muiden sidosryhmien perusoletus. Yritysjohtajilta odotetaan yhä kasvavissa määrin proaktiivista otetta ja julkisia kannanottoja yrityksen liiketoiminnan laajemmista yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista.

Urheilu ei ole immuuni tälle kehitykselle. Keskittyminen kilpailullisten otteluiden voittamiseen ja harrasteliikunnan organisoimiseen ei enää riitä. Pari viikkoa sitten jääkiekkojoukkue Jokerit ja Suomen jalkapallomaajoukkue Huuhkajat olivat omissa tulikokeissaan ihmisoikeuskysymysten käsittelyn kanssa. Jokerit oli aloittamassa KHL-kauttaan protestien täyttämässä Minskissä, mutta kasvava julkinen paine pakotti peruuttamaan pelimatkan viime hetkellä. Huuhkajat aloitti UEFA:n Kansojen Liiga -turnauksensa polvistumalla kentällä tuen osoituksena Black Lives Matter -liikkeelle. Pelaajat itse halusivat toimia näin ja kannustimena toimi myös Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n kampanjointi syrjintää vastaan.

 

Virheistä oppimalla yritysvastuullisuuden edelläkävijäksi – case Nike

Nämä kaksi esimerkkiä seuraavat samantyyppistä kehitys- ja oppimiskäyrää, joka on nähty urheiluvarusteiden valmistaja Niken toiminnassa viime vuosikymmeninä. 1970- luvulla alkanut valtava sidosryhmäpaine hikipajojen käytöstä Aasiassa työnsi Niken tarkastelemaan koko arvoketjunsa vastuullisuutta tehden siitä yhden yritysvastuullisuuden edelläkävijöistä. Nike onkin pitkään ollut proaktiivinen monissa ihmisoikeuskysymyksissä, viimeisimpänä osoittaessaan näkyvästi tukensa Colin Kaepernickille ja BLM-liikkeelle.

Sekä Nike, Jokerit että Huuhkajat saivat toimiensa jälkeen myös ryöpyn negatiivista palautetta. Yhdysvalloissa poltettiin julkisesti Niken lenkkareita, sosiaalisen median trollit uhkasivat laittaa Huuhkajat boikottiin ja Jokerit saivat Minsk-päätöksen jälkeen kasvavaa painetta Venäjältä.

 

Ristipaineet asettavat haasteita

Julkisen kannanottamisen suurin haaste piilee yleensä ristiriitaisissa vaatimuksissa ja odotuksissa. Lait ja asetukset, pelin säännöt, asiakkaiden ja sidosryhmien mielipiteet, katto-organisaatioiden ja oman johdon arvot, puhumattakaan populistisista huutelijoista, voivat kaikki vetää eri suuntiin. Osa hyvinkin kovaäänisesti vaatien.

Huomisen johtajien on oltava valmiita kohtaamaan ja käsittelemään (usein populististen agendojen tukemia) vastakkaisia mielipiteitä. Populistiset paineet vastakkaisista suunnista sosiaalisen median vahvistavalla toimintalogiikalla höystettynä voivat välillä johtaa tunteeseen puun ja kuoren välissä olemisesta. Urheilujohtajien tukea tarvitaan silloinkin, kun urheilijat ottavat kantaa, polvistuen tai muilla tavoin. Urheilijoille täytyisi vähintään tarjota selkeät ja perustellut toimintaperiaatteet ja tukea toimia niiden mukaisesti.

 

Koulutuksesta työkaluja omaan arvojohtajuuteen

Kukaan ei ole täydellinen, eikä kukaan pysty täysin käsittelemään yhteiskunnan ja ympäristön kaikkia osa-alueita. (Urheilu)johdon on kuitenkin oltava valmis ja kykenevä vastaamaan sille asetettuihin uusiin vaatimuksiin, tekemään oikeita ja eettisiä valintoja ja jopa kyseenalaistamaan nykyinen järjestelmä, jos se ei toimi riittävän vastuullisesti. Joulukuussa alkavalla Sports Mini-MBA koulutusohjelmalla haluamme auttaa urheilujohtajia toimimaan ennakoivasti ja päättämään, mitkä ovat ne alueet, joihin kukin haluaa keskittyä ja joissa onnistua. Aivan kuten käytännön johtamistyökaluissa, osaamisen kehittäminen ja koulutus ovat ainoa tapa edetä ja kehittyä myös arvopohjaisessa johtamisessa. Urheilu on loppujen lopuksi erittäin tehokas väline maailman muuttamiseen, sekä stadioneilla että niiden ulkopuolella.

 

    Kimmo J. Lipponen

 

Teksti on julkaistu englanninkielisenä Hanken & SSE Educationin sivuilla.

ARVO, Hanken & SSE ja Eerikkilä Sports and Outdoor Resort lanseerasivat syyskuussa 2020 Urheilujohtamisen Sports Mini-MBA-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on tarjota urheilujohtajille, huippuvalmentajille ja urheilijoille optimaaliset olosuhteet johtaa ja kasvattaa suomalaista ja kansainvälistä urheiluliiketoimintaa. Ohjelma yhdistää tuoreimmat arvojohtamisen sekä kaupallisen johtamisen opit yhdellä integroidulla oppimatkalla. Ohjelma alkaa joulukuussa 2020 ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipposen vetämänä.

Lue lisää Sports Mini-MBA-ohjelmasta Hanken & SSE sivuilta.

Lisätietoja: Kimmo J. Lipponen, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi, 040 758 7247.

Kaksi naista istuu innostuneen näköisinä pöydän ääressä katsoen tietokonetta. Seinällä taustalla näkyy juliste, johon kiinnitetty paljon muistilappuja.

Ensimmäinen Impact Startup Bootcamp paketissa – viisi yritystä jatkaa syksyn kiihdyttämöön

29 vaikuttavuusyritystä osallistui Bootcampille 23.-24.8

Viikko sitten Espoon Smartvillagessa kävi kuhina, kun 19 tiimiä työsti Impact Startup Bootcampilla oman palvelunsa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja liiketoimintamallia. Samaan aikaan 10 tiimiä paini samojen tehtävien kanssa etä-Bootcampilla, joka järjestettiin fyysisen tilaisuuden rinnalle koronavirustilanteen vuoksi. Kaksi päivää asiantuntija-alustusten ja työstöjen parissa oli intensiivinen, mutta antoisa kokonaisuus, jonka päätteeksi Impact Startup -raadilla ja tiimillä oli edessään erittäin vaikea valinta.

Kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin hymyilee lavalla Impact Startup -julisteen edessä.

Kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin avasi Bootcampin

 

Bootcampin ensimmäinen päivä keskittyi vaikuttavuuteen

Bootcampin maanantai käytettiin kokonaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkinin ja ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipposen johdantopuheenvuorojen jälkeen hypättiin suoraan syvälle kiihdyttämön tämän vuoden teemaan, vaikeasti työllistyvien työllistymisen tukemiseen. Tutkija Liisa Björklund esitteli Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn Työllistymisen yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksen, ja siihen oleellisena osana kuuluvan ”osatyökykyisten” kohderyhmäsegmentoinnin. Keitä oikeastaan ovat ”osatyökykyiset”? Keitä tähän ryhmään luetaan mukaan ja millä perustein? Björklundin alustuksen jälkeen työstettiin oman palvelun kohderyhmäprofiilia ja pohdittiin kuvitellun asiakkaan urapolkua.

Iltapäivän työstöpohjana oli vaikuttavuusketju, joka on työkalu oman palvelun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suunnitteluun ja kehittämiseen. Vaikuttavuusketjuja työstettiin erittäin keskittyneesti ja monet osallistujista kertoivat sen tarjonneen koko Bootcampin parhaita oivalluksia.

Kaksi naista istuu innostuneen näköisinä pöydän ääressä katsoen tietokonetta. Seinällä taustalla näkyy juliste, johon kiinnitetty paljon muistilappuja.

 

Työstö-osuuksissa kului pinoittain muistilappuja

 

Kakkospäivänä fokus liiketoimintaan

Bootcampin tiistaina Impact Startup -yritysvalmentaja, kokenut liiketoimintamallien kehittäjä ja tutkija Tommi Rissanen johdatti osallistujat liiketoimintamalleihin, arvolupaukseen ja asiakkaaseen. Jos maanantaina mietittiin oman palvelun loppuhyötyjää, tiistaina keskityttiin maksavaan asiakkaaseen. Työstöissä täyttyivät arvolupaus-kanvaasit ja seuraavan sadan päivän tavoitetaulukot.

Koko Bootcamp huipentui tiistain demoiltapäivään, jossa kaikki osallistujat pitchasivat oman ratkaisunsa liiketoimintamalleineen esiraadille.

Ihmisiä istuu yleisömuodostelmassa katsomassa kun Katja puhuu lavalla.

Ennen demoiltapäivää tiimit saivat ohjeistuksen pitchaukseen ja aikaa harjoitella.

 

Vaikea valinta – viisi jatkaa kiihdyttämöön

Kaikki Bootcampille osallistuneet tiimit heittäytyivät tehtäviin täysillä ja tekivät todella töitä kehittämisen parissa. Kaikkien työllistymisen ratkaisussa on potentiaalia ja intohimon paloa. Impact Startup yritysvalmentajat, ohjausryhmä ja tiimi olivatkin todella vaikean valinnan edessä, kun vain viisi voitiin valita jatkamaan Bootcampilta syksyn 2020 kestävään kiihdyttämöön.

Pitkien pohdintojen jälkeen syksyn kiihdyttämöön kutsuttiin UraSprinttivalmennus (BearIT), Tuetun keikkatyön malli (ESKOT ry), Uuras (Y-Säätiö), Maahanmuuttajien tuettu työllistyminen (Nuorten Ystävät palvelut Oy) ja Rekrytointialusta (Live Palvelut).

Valintoja tehtiin vaikuttavuuspotentiaalin, skaalauspotentiaalin, liiketoimintapotentiaalin ja tiimin motivoituneisuuden perusteella. Lisäksi katsottiin valittujen diversiteettiä – mukaan haluttiin erilaisia palveluita erilaisille kohderyhmille. Viimeiseksi valinnoissa arvioitiin, kuinka hyvin juuri Impact Startup -kokonaisuus pystyisi auttamaan tiimiä eteenpäin.

”Valintojen kanssa pähkittiin neljä päivää (ja vähän yötäkin), sillä Bootcampilla oli mukana huomattavasti enemmän kuin viisi hyvää ja potentiaalista tiimiä ratkaisuineen. Olisimmepa voineet valita vaikka 10, mutta resurssien rajoissa on toimittava. Nyt olen kuitenkin iloinen ja innoissani näistä valituista, ja uskon, että syksyn aikana pystymme Impact Startup yritysvalmentajien ja leirisisältöjen kanssa todella auttamaan näitä tiimejä eteenpäin!” kertoo kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin.

Silmälasipäinen mies ja nuori ruskeatukkainen nainen istuvat hymyillen penkillä välissään Impact Startup -kuutio.

BearIT:n tiimi jatkaa kiihdyttämöön.

 

Syksyn 2020 Impact Startup -kiihdyttämöjakso alkaa 8.9. yhteispohjoismaisella Kickoff tilaisuudella ja 9.9. kokoonnutaan Suomen kiihdytettävien kanssa ensimmäiselle lähileirille.

 

Lisätietoja:

www.impactstartup.fi

 

Katja Anoschkin

Kiihdyttämöpäällikkö, Impact Startup

katja@impactstartup.fi

puh: 050 530 5039

 

 

Haussa vuoden 2020 Vaikuttavin ARVO-teko, ehdota suosikkiasi!

Etsimme poikkeusvuoden vaikuttavimpia ARVO-tekoja

Arvoliitto hakee jälleen Vuoden Vaikuttavinta ARVO-tekoa, jossa yhdistyvät yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja liiketoiminta. Vuonna 2020 haluamme nostaa esiin erityisesti poikkeusoloissa tehtyjä ARVO-tekoja – kerro meille mikä yritys, yhteisö, julkinen toimija tai yksittäinen innovaatio on onnistunut tuottamaan positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään koronakriisin aikana!

”Olemme seuranneet ARVOssa ihaillen lukuisten yritysten ja yhteisöjen toimintaa koronakevään aikana. Alkujärkytyksen jälkeen toimeen tartuttiin nopeasti ja uusia tapoja viedä palveluita ja apua niitä tarvitsevien luokse kehiteltiin todella innovatiivisesti. Näimme myös täysin uudenlaisen toiminnan syntymistä ja upeita yhteistyöprojekteja. Haluamme tänä keväänä käyttää Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko kisan mahdollisuutena nostaa esille ja palkita näistä parhaat.” kuvailee ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko kisa käynnistyy nyt jo kuudetta kertaa Arvon päivänä 3.7. Viime vuonna voittajaksi valittiin Venner Oy ruokakassi -palvelullaan ja kunniamaininnan sai Diakonia ammattikorkeakoulun #työnimi -kampanja. Palkitsemisella ARVO haluaa löytää ja nostaa esiin yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toiminnassa yhdistyvät yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi. Tänä vuonna tunnustus halutaan antaa koronavirusepidemian aikana vaikuttavasti toimineelle yritykselle tai yhteisölle.

Ehdota voittajaa tämän sivun lopussa!

MISTÄ PALKITAAN?

Konkreettinen teko. Etsimme konkreettisia tekoja, jotka ratkaisevat yhteiskunnallisia haasteita ja helpottavat ihmisten elämää poikkeusolojen aikana.

Vaikuttavuus. Palkittava toimija voi olla pieni tai suuri ja sillä voi olla yksi tai useampia vaikutuksen kohteita. Teon vaikuttavuudesta täytyy olla näyttöä.

Annamme arvoa myös idean rohkeudelle ja innovatiivisuudelle.

KENELLE KILPAILU ON TARKOITETTU?

Palkittava voi olla pieni tai suuri yritys tai yhteisö, kampanja, innovaatio tai toimintatapa.

Yhteistyöhankkeissa tunnustus voidaan jakaa useiden toteuttajien kesken.Jos palkittava teko on yritys, sen ei tarvitse olla ARVOn jäsen, eikä sillä tarvitse olla Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, tärkeintä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus!

KUKA VOI EHDOTTAA PALKITTAVAA?

Ehdotuksen voi tehdä kuka tahansa. Yritys tai yhteisö voi ehdottaa palkinnon saajaksi myös itseään, omia hankkeitaan tai yhteistyökumppaneidensa hankkeita. Myös yksittäiset ihmiset voivat tehdä ehdotuksia.

MIHIN MENNESSÄ EHDOTUKSET PITÄÄ JÄTTÄÄ?

Ehdotukset palkinnon saajaksi pitää jättää 25. syyskuuta mennessä. Lomake ehdotusten jättämiseen on alempana tällä sivulla.

MITEN PALKITTAVA VALITAAN?

Palkinnon saajan valitsee raati, jolla on vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijuutta.

MILLOIN PALKINNON SAAJA JULKISTETAAN?

Palkinnon saaja julkistetaan ja palkitaan syksyn ARVO-päivässä loka-marraskuussa.

Ehdota voittajaa

Kisalomake on sulkeutunut 25.9.2020. Kiitos kaikille ehdotuksen jättäneille!

Impact Startup -kiihdyttämön hakuaikaa jatkettu viikolla

Impact Startupiin voi hakea vielä 8.6.2020 asti

ARVOn pyörittämän Impact Startupin hakuaika oli 17.4.-31.5.2020. Hakemuksia syksyn vaikuttavuuskiihdyttämöön tuli määräaikaan mennessä hieno määrä, mutta lomakkeen kanssa oli useilla ollut teknisiä haasteita. ARVO haluaa tarjota kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden hakea mukaan, joten hakuaikaa päätettiin jatkaa vielä viikolla, maanantaihin 8.6. vuorokoauden loppuun asti.

Impact Startup on uusi, yhteispohjoismainen vaikuttavuuskiihdyttämö, jossa kiihdytetään yhteiskunnallisia haasteita ratkovaa liiketoimintaa. Vuonna 2020 kiihdyttämön teemana on vaikeasti työllistyvien työllistyminen, eli mukaan haetaan liiketoimintaa, jonka tavoitteena on palvelulla tai muulla tuotteella/toiminnalla auttaa vaikeasti työllistyviä työllistymään. Kiihdyttämöön voivat hakea mukaan sekä startup -yritykset, että esimerkiksi säätiöiden ja yhdistysten sisäiset tiimit, jotka kehittävät uutta, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävää palvelua.

Impact Startupissa osallistujat saavat intensiivistä tukea ja sparrausta yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa kehittämiseen, kestävän liiketoimintamallin rakentamiseen, sekä rahoituksen ja oikeiden verkostojen hankkimiseen. Kiihdyttämöohjelma koostuu bootcampista, kolmesta pääkaupunkiseudulla pidettävästä intensiivileiripäivästä, online-osioista, yksilöllisestä yritysvalmennuksesta sekä Demopäivästä. Kiihdyttämön jälkeen yritys on valmis laajentamaan toimintaansa ja sillä on huippuunsa hiotut valmiudet tuottaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa palvelua tai tuotetta kilpailukykyisesti ja kestävästi.

 

Tästä linkistä suoraan hakulomakkeelle!

Lue lisää Impact Startupista www.impactstartup.fi 

Lisätietoja antaa myös kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin, katja.anoschkin@arvoliitto.fi, puh 050 530 5039.

 

Kuka on vaikuttavuuspelin hallitseva mestari?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Urheilumaailma on muiden elämänalueiden tapaan mennyt viime kuukausina aika lailla sekaisin. Kisoja on peruttu, sarjat keskeytetty ympäri maailman, sääntöjä mestareiden selvittämiseksi uudistetaan, osa vuoden 2020 mestareista taitaa jäädä ikiajoiksi selvittämättä. Menestyksen mittarina sarjataulukko on normaalioloissa yksiselitteinen, niin kuin urheilun kaltaisissa perinteisissä peleissä pitääkin olla. Vastustajat ja säännöt selvät, pelien ja kauden kesto yleensä hyvin tiedossa, eniten pisteitä kerännyt joukkue korjaa mestaruuspokaalin klubitalolleen.

Samaan tapaan me pyrimme arvioimaan ja kehittymään vähemmän selkeillä elämänalueilla. Tai päättymättömissä peleissä, kuten Simon Sinek viime vuoden menestyskirjassaan hyvin kuvasi. On kyseessä sitten nuorten syrjäytymisongelman ratkaiseminen, vaikeasti työllistyville uudet polut työmarkkinoille, tai keinot ehkäistä elintapasairauksia, haasteen monimuotoisuus, toimijoiden kirjo ja toimenpiteiden aikajänteet edellyttävät tarkastelua yhtä aikaa monista eri näkökulmista. Kaikessa kiinnostavuudessaan tällaiset monimutkaiset haasteet ja niiden setviminen ovat otollista maaperää ylianalysoinnille ja teoretisoinnille ja niitä helposti seuraavalle pohtimisen kierteelle ilman konkreettisia käytännön tekoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen tasot

Edes osittaisen halvaantumisen estämiseksi ja käytännön tekojen paremmaksi linkittämiseksi varsinaisen yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen, olemme päätyneet esimerkiksi Hyvän Mitta – hankkeen ja Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen työssä kuvaamaan kolme olennaista tasoa, joista haasteen ratkaisua lähestytään.  Tasot ovat yksittäisen toimijan interventiotaso, haasteen ratkaisemisen kannalta olennaisten toimijoiden joukon ekosysteemitaso ja koko yhteiskunnan tasolla vaikuttavuutta tarkasteleva yhteiskunnallinen taso.

Kaikille tasoille on kuitenkin ajan saatossa muodostunut varsin hyviä tapoja mallintaa tarvittavia ja oletettuja vaikutuksia sekä analysoida hyvän ja huonon suorituksen, voittavan ja häviävän toimintastrategian eroja. Eri tasoilla kysytään mm. seuraavia kysymyksiä:

  1. Interventiotaso: Miten yksittäinen toimija joukkueena parantaa peliään? Mistä kilpailuetu, missä asioissa pitää tehdä yhteistyötä muiden kanssa? Mistä löydämme aidosti vaikuttavat tavat toimia? Mihin juurisyyhyn ratkaisumme keskittyy, kenen ongelmaa se ratkoo, mikä palvelun seurauksena muuttuu, ja ennen kaikkea kuka palvelusta on valmis maksamaan?
  2. Ekosysteemitaso: Ketkä ovat avainpelurit, miten järjestelmä toimii? Mitä tavoitellaan, ketkä osallistuvat, miten yhteistyöhön kannustetaan (collective impact), miten kokonaisuuden eri palat toimivat yhdessä, mitä muutoksia rakenteissa ja järjestelmissä kaivataan
  3. Yhteiskunnallinen taso: Mitä iloa tästä kaikesta on? Mitä yhteiskunta kaipaa: hyvinvointia (kenen?), talous(kasvua/säästöjä)? Mikä olisi kehityspolku, jos mitään ei tehdä? Millä arvopohjalla yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii?

Kuten avainkysymykset jo paljastavat, eri tasoilla tarvitaan eri vahvuuksilla toimivia ammattilaisia, eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea. Yksittäinen palveluntuottaja ei kykene, eikä sen tarvitse, kyetä ratkaisemaan yhteiskunnallisen tason problematiikkaa. Mutta sen täytyy kyetä ymmärtämään toimintansa kytkentä isompaan kuvaan.

 

Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus auttaa hahmottamaan koko pelin

Jalkapallostakin löytyy vastaavat kolme tasoa interventioista ekosysteemeihin ja yhteiskunnan hyväksi – yksittäisen pelaajan juoksukilometreistä ja onnistuneista syötöistä puolustuksen ja hyökkäyksen joukkuedynamiikkaan. Edes harjaantunein silmä näe ja pysty analysoimaan kaikkea, teknologiaa ja tilastointia kehitetään jatkuvasti ihmissilmän ja -mielen tueksi. Silti pelaajan yksittäisen syötön ja lopullisen sarjasijoituksen suhde on vaikea tieteellisesti todistaa. Saati sitä, mihin joukkueen menestys viime kädessä yhteiskunnan tasolla kantaa; taloudelliseen hyvinvointiin, paikallisen tai kansallisen itsetunnon kasvuun tai kenties johonkin muuhun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka tehtävä on vaikea, tämän perusdynamiikan ymmärtämiseen pyrkiminen ja jatkuva uuden tiedon etsiminen on jo sellaisenaan tärkeää. Yksi toimivaksi osoittautunut tapa on yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus, johon kaikki kolme toiminnan tasoa sidotaan. Sellainen työ on parhaillaan käynnissä TEM:n Vaikuttavuussijoittamisen osaamiskeskuksen ja Arvoliiton yhteistyönä osana työllisyysteemaan keskittyvän ja syksyllä käynnistyvän Impact Startup -kiihdyttämön valmistelua. Vaikuttavuuspelin mestareita löytyy Suomessa jo monelta sarjatasolta ja pelin taso menee tällä hetkellä huimin harppauksin eteenpäin.

 

Kimmo J. Lipponen

Toimitusjohtaja, ARVO

Lipponen kuuluu Vaikuttavuussijoittamisen osaamiskeskuksen ja Impact Startupin ohjausryhmiin.

 

 

 

ARVOn jäsenten etäpäivässä esillä koronakriisin yritystukien epäkohdat ja yhteiskunnallisten yritysten kasvu

27.4.2020 tehtiin pienimuotoista historiaa, kun Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry järjesti ensimmäisen webinaarinsa ja etävuosikokouksensa. Iltapäivän aikana käytiin läpi jäsenyritysten tilannetta koronakriisin keskellä. Helppoa ei ole ollut kenellekään, mutta positiivisiakin asioita löytyi. Osa yhteiskunnallisista yrityksistä on kuitenkin edelleen jäämässä kaikkien koronakriisiin rakennettujen yritystukien ulkopuolelle. Valtionhallinnon olisi syytä puuttua tähän epäkohtaan ripeästi.  

ARVO-webinaariksi ja etävuosikokoukseksi muuttunut ARVO-päivä sujui (toimiston iloiseksi yllätykseksi) mallikkaasti, linjoilla oli edustettuna reilu 30 yhteiskunnallista yritystä ja keskustelua käytiin hyvässä yhteishengessä. 

 

Vuosikertomus tiivistää ARVOn vuoden 2019 

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström, jonka vankalla kokemuksella etäkokous sujui vaivattomasti. ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen esitteli ARVOn vuoden 2019 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. ARVOn toiminta nojasi viime vuonna vankasti Oikein Hyvää Bisnestä -strategiaan, jolla jatketaan myös tänä vuonna. Viime vuoden kohokohtia olivat Hyvän Mitta -hankkeen päätösseminaari ja materiaalipaketin julkaisu sekä Impact Startup –vaikuttavuuskiihdyttämön rakentamisen aloittaminen. Koko vuosikertomus on ladattavissa tämän artikkelin lopussa.

Oikein Hyvää Bisnestä.

Kasvua yhteiseksi hyväksi 

Iltapäivän webinaariosuudessa tutkija, yhteiskunnallisen yrittämisen moniottelija Saila Tykkyläinen piti erinomaisen luennon yhteiskunnallisten yritysten kasvusta vuoden 2019 väitöskirjatutkimukseensa pohjaten. Ajankohtaisesti esiin nousi muun muassa, että Tykkyläisen tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisilla yrityksillä on potentiaalia kasvaa myös talouden matalasuhdanteiden aikana, ja kasvu vaatii lähes aina yhteistyötä ja kumppanuuksia. 

Erityisen tärkeää kasvusuunnitelmaa tehdessä on Tykkyläisen mukaan asettaa myös mitattavia vaikuttavuustavoitteita, sillä yhteiskunnallisen yrityksen kasvussa on aina kyse myös yhteiskunnallisten vaikutusten ja vaikuttavuuden kasvusta. Niinpä webinaarin tärkeimmäksi opiksi voitaneen nostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen on talouslukujen lisäksi asetettava tavoitteet, mittarit ja strategia myös vaikuttavuuden kasvulle. Lisää Tykkyläisen tutkimuksesta voi lukea hänen omassa Vaikuttavan yrityksen blogissaan.  

 

Kriisistä noussut esiin myös positiivisia asioita

Webinaarissa ARVOn Kimmo Lipponen kysyi jäsenistöltä, mitä positiivisia asioita koronakriisin keskellä on mahdollisesti noussut esiin. Kaikki osallistujat olivat löytäneet tästä poikkeuskeväästä myös hyvää, vastauksissa nousi esiin muun muassa: 

  • Digiloikka.  Jäsenyrityksissä on otettu nopealla tahdilla käyttöön aivan uusia digitaalisia työkaluja ja alustoja, sekä laajennettu vanhojen käyttöä.  
  • Etäpalveluiden kehitys. Useampi jäsenyritys oli onnistuneesti siirtänyt aiemmin pelkästään fyysisesti paikan päällä toteutettavia palveluita etäkanaviin. Etäpalveluiden toimivuus ja mahdollisuudet olivat yllättäneet monet, henkilöstön into tarttua uuteen nähtiin tällä saralla suurena voimavarana. 
  • Etäpalvelut tuoneet uusia asiakkaita.  Joillekin asiakkaille etäpalvelut ovat olleet helpommin lähestyttäviä ja myös välimatkojen merkitys poistuu etäpalveluissa. Osallistumismahdollisuuksien laajentumisessa nähtiin myös tapa lisätä yhdenvertaisuutta niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin suuntaan. 
  • Innovaatiot ja uudet ideat.  Etäpalveluiden lisäksi myös muita uusia ideoita ja innovaatioita syntyy poikkeustilanteessa poikkeuksellisen paljon. 
  • Yhteisöllisyys.  Henkilöstön yhteishenki on kasvanut ja porukka hitsautunut entistä tiiviimmin yhteen. Yhteisöllisyys niin oman organisaation sisällä kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa on lisääntynyt. 
  • Ekologisuus.  Kriisin toivottiin avanneen silmiä myös huonojen ja turhien työkäytäntöjen suhteen. Turha matkustaminen ja kokoukset ovat jääneet pois. On huomattu, että ekologisemmin toimiminen on mahdollista. 
  • Perustehtävä on kirkastunut.  Poikkeustilassa ylimääräinen ”sälä” on jäänyt pois ja oman organisaation perustehtävä näyttäytyy kirkkaampana. Vastuu ihmisestä ja yhteiskunnasta on noussut entistä vahvemmin esiin ja yhteiskunnallinen perustehtävä motivoi puskemaan eteenpäin. 

 

Osa yhteiskunnallisista yrityksistä putoaa edelleen tukijärjestelmien väliin

Koronakriisiä helpottamaan rakennetut valtion yritystuet jättävät suuren osan säätiö– ja yhdistysmuotoisista yhteiskunnallisista yrityksistä tuen ulkopuolelle, vaikka niiden liiketoiminta kärsii tilanteesta yhtä lailla. Tämä näkyi myös webinaarissa, jossa 45 % osallistujista kertoi, ettei heidän organisaationsa pysty hakemaan mitään valtion yritystuista.  

Palveluliiketoimintaa pyörittävät säätiöt ja yhdistykset on tällä hetkellä rajattu kategorisesti esimerkiksi Business Finlandin jakamien tukien ulkopuolelle. Vaikka ELY-keskusten tukia on poikkeuksellisesti osin avattu järjestöille ja säätiöille, rajaus alle viiden työntekijän yrityksiin, toimialarajaukset ja vaatimukset voiton tavoittelusta sulkevat edelleen suurimman osan toimijoista pois. Esimerkiksi ARVOlainen yhteiskunnallinen yritys, autismikirjon ihmisille erilaisia palveluita tuottava Autismisäätiö on joutunut koronan takia sulkemaan päivätoimintayksiköitä ja lopettamaan osan ryhmämuotoisesta palvelutoiminnasta. Autismisäätiö työllistää 350 henkeä, eikä voi hakea tukea ELY-keskukselta tai Business Finlandilta.

Toisin kuin saatetaan luulla, nämä toimijat eivät voi käyttää liiketoimintansa pelastamiseen esimerkiksi Veikkauksen tuotoista jaettavia avustusrahoja. Säätiöiden ja yhdistysten palveluliiketoiminta on markkinaehtoista ja kilpailee esimerkiksi Kelan ja kuntien kilpailutuksissa yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Nykyisessä tilanteessa kuitenkin yhtiömuoto ratkaisee, voiko tälle liiketoiminnalle hakea tukea. Yksinkertaistettuna kuntoutuspalveluita myyvä Kuntoutus Oy voi hakea tukea, mutta samaa toimintaa pyörittävä Kuntoutus Ry ei.  

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluita usein heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten esimerkiksi vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja syrjäytymisuhassa oleville nuorille. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää näitä yrityksiä. Markkinaehtoista liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset on päästettävä valtion korona-yritystukien piiriin tai niille on kehitettävä jokin oma tukimuoto.  

 

ARVOn vuosikertomus 2019

Lisätietoja: Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi, puh. 040 758 7247

 

Haku ensimmäiseen Impact Startup -vaikuttavuuskiihdyttämöön auki!

 

Suomen ensimmäinen Impact Startup -vaikuttavuuskiihdyttämö pyörähtää käyntiin elokuussa 2020. Haku tälle kiihdyttämökierrokselle aukesi 17.4. ja jatkuu 31.5.2020 asti. Nyt mukaan haetaan yrityksiä ja sisäisiä tiimejä, jotka työskentelevät auttaakseen vaikeasti työllistyviä ihmisiä töihin. 

Tietoa, tukea ja verkostoja

Impact Startup on viiden kuukauden kiihdyttämöohjelma yrityksille, jotka ratkovat yhteiskunnallisia haasteita. Ohjelmassa yritykset saavat koulutusta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suunnitteluun, kehittämiseen ja mittaamiseen, intensiivivalmennusta henkilökohtaiselta yritysvalmentajalta ja verkostoja yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien löytämiseen. Ohjelma on osallistuville yrityksille maksuton. Impact Startupin järjestää Suomessa yhteistyökumppaneidensa tuella ARVO.

 

2020 kiihdyttämökierroksen teemana työ

Elokuussa 2020 käynnistyvän Suomen ensimmäisen Impact Startup -vaikuttavuuskiihdyttämön teemana on työ. Nyt mukaan voivat hakea yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaa, jonka tavoitteena on auttaa vaikeasti työllistyviä ihmisiä työllistymään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä ehkäiseviä toimia, suoraan työllistämistä, työllistymisen tukitoimia (koulutus, valmennus jne.), tukea työnantajille tai työkalujen tuottamista työllistämisen tueksi. Yritys tarkoittaa meille liiketoimintaa harjoittavaa oikeushenkilöä – perinteisen osakeyhtiön lisäksi myös palveluita tuottavat yhdistykset ja säätiöt ovat tervetulleita!

Klikkaa tästä hakulomakkeelle

 

Public Procurement lab ja Investor lab julkisille hankkijoille ja vaikuttavuussijoittajille

Kiihdytettävien yritysten ohjelman rinnalla kulkevat julkisille hankkijoille suunnattu Public procurement lab ja vaikuttavuussijoittajille Investor lab. Julkisten hankkijoiden ja tärkeiden sidosryhmien kanssa pyritään kehittämään parhaita tapoja ja työkaluja vaikuttavuuden ostamiseen sekä luomaan dialogia ostajien ja palveluntuottajien välille. Investor labiin taas kootaan yhteispohjoismaisesti yhteen vaikuttavuussijoittajia ja tarjotaan koulutusta ja yhteyksiä sopiviin sijoituskohteisiin.

Kiihdyttämö alkaa Bootcamp -vaiheella Helsingissä 26-27.8. 2020, josta valitaan viisi yritystä tiiviimpään kiihdytysvaiheeseen. Kiihdyttämö päättyy yritysten demopäivään 8.12.2020, jonne kutsumme myös yhteistyökumppanit mukaan.

 

Lue lisää www.impactstartup.fi 

Lisätietoja antaa mielellään myös kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin, katja@impactstartup.fi, puh. 050 530 5039

 

Yhteiskunnalliset yritykset, mitä ne ovat?

Julkaisemme uudelleen Saila Tykkyläisen blogitekstin, joka on aiemmin julkaistu Vaikuttavan yrityksen blogissa.

Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat ihmisiä, yhteisöjä ja ympäristöä kuormittavia ongelmia liiketoiminnallaan. Niinpä yhteiskunnallisia yrityksiä tutkimalla voi ymmärtää paremmin miten yhteiskunnallinen hyöty ja taloudellinen kannattavuus voivat yhdistyä ja kiihdyttää toisiaan kasvuun yhden organisaation toiminnassa.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on Suomessa turhan huonosti tunnettu tapa tehdä bisnestä. Tavoitteeni on täyttää tätä tietokuilua sarjalla kirjoituksia ja videoita, joissa käsitellään seuraavia asioita:

  • Miksi yhteiskunnallisista yrityksistä kannattaa kiinnostua ja ottaa oppia?
  • Minkälaisia yhteiskunnalliset yritykset ovat meillä ja maailmalla?
  • Miten yhteiskunnalliset yritykset bisnestään pyörittävät?
  • Miten yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat kasvattamaan sekä taloudellista että yhteiskunnallista tulostaan?

Tässä kirjoituksessa esittelen yhteiskunnallisen yritystoiminnan 3D-mallin, joka kuvaa minkälaisia yhteiskunnallisia yrityksiä on olemassa. Kannattaa lukea myös yhteiskunnallisten yritysten verkoston ARVOn toimitusjohtaja Kimmo Lipposen kirjoitus Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys?

 

Yhteiskunnallisten yritysten eläintarha

Alkuun muutamia asioita, jotka eivät auta yhteiskunnallisten yritysten tunnistamisessa: organisaatiomuoto, toimiala, omistajapohja tai toiminnan laajuus. Yhteiskunnallisten yritysten sateenvarjon alta löytyy teknologisilla ratkaisuilla ympäristöä pelastavien IT-nörttien yrityksiä, harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien kyläyhteisön perustamia palvelualan osuuskuntia sekä köyhyysrajan alapuolella eläville ihmisille mikrolainoitusta kehittänyt Grameen Bank.

Professori Dennis Young on kollegoineen kehitellyt ajatusta yhteiskunnallisten yritysten eläintarhasta kuvatessaan näiden yritysten kirjoa ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallisten yritysten eri lajit ovat kehittyneet erilaisissa elinympäristössä, kukin tiettyä ekologista lokeroa täyttämään. Siksi yhteiskunnallisten yritysten joukko on erilainen Suomessa, Ranskassa ja Intiassa.

 

Mikä yhteiskunnallisia yrityksiä yhdistää?

Tutkijat ovat päätymässä siihen, että ei ole mahdollista löytää yhtä määritelmää, joka venyisi kuvaamaan kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä, mutta silti kertoisi niistä jotakin oleellista. Suomessa käytettyä yhteiskunnallisen yrityksen määritelmää kuvataan sarjan seuraavassa  kirjoituksessa.

Vähimmäisvaatimus silti on, että yhteiskunnallinen yritys edistää taloudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita samanaikaisesti (Saebi ym. 2019).

”Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät voittoaan  yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.”

Useimmiten yhteiskunnallinen tavoite on ensisijainen ja rajoittaa voiton maksimointia sekä omistajille jaettavan voiton osuutta (Defourney and Nyssens 2017).

 

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan 3D-malli

Joskus yhteiskunnallisia yrityksiä kuvataan yhden janan avulla, jossa ne sijoitetaan joko yhtenä porukkana tai eri muotoineen jonnekin hyväntekeväisyyden  ja voiton maksimointiin tähtäävien yritysten väliin. Tarkempaan kuvaan pääsee janojen määrää lisäämällä.

Tutkimuksen perusviesti on, että yhteiskunnalliset yritykset yhdistelevät toiminnassaan elementtejä julkisista organisaatioista, yrityskentästä ja kansalaisyhteiskunnasta, kuten järjestöistä ja säätiöistä (Doherty ym., 2014). Näiden sektoreiden vertailusta ja yhdistelystä löytyvät myös ulottuvuudet, joilla yhteiskunnallisia yrityksiä voi kuvata:

  • Yhteiskunnallinen tavoite
  • Asema markkinoilla
  • Prosessin tai päämäärän painottuminen

Kuva: Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen tavoite

Yhteiskunnallinen tavoite on yhteiskunnallisia yrityksiä vahvimmin määrittelevä ulottuvuus. Samalla se on niistä hankalin. Idealistin on helppo innostua ajatuksesta, että yhteiskunnallisten yritysten takana on ihmisiä, jotka ovat nähneet maailmassa virheen ja joilla on palo korjata se liiketoiminnan keinoin. Kriittinen kysyy, kuka saa määritellä mikä on yhteiskunnallista? Eikös tässä ole myös kehäpäätelmän makua: yhteiskunnallinen yritys on yritys, jolla on yhteiskunnallinen tavoite?

Yksi tapa kuvata yhteiskunnalliseen tavoitteeseen liittyviä valintoja on selvittää, pyrkiikö yritys tuottamaan ensisijaisesti keskinäistä vai yhteiskunnallista hyötyä.

Janan toisessa päässä ovat yhteiskunnalliset yritykset, jotka ovat olemassa ennen muuta omaa jäsenistöään tai muuta tarkkarajaista kohderyhmää varten. Niiden tavoite liittyy keskinäiseen hyötyyn (mutual good), kuten jäsenten työllistämiseen tai kyläyhteisön elinvoimaisuuden varmistamiseen. Toisessa päässä ovat laajempaa yhteiskunnallista hyvää tavoittelevat yritykset. (Defourny ja Nyssens, 2017; Shepherd, 2019).

 

Asema markkinoilla

Kun joukko erimaalaisia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tuntijoita tapaa, ensimmäinen tiukempi sananvaihto koskee takuulla sitä, kuinka tiiviisti ja millä ehdoilla yhteiskunnalliset yritykset toimivat markkinoilla.

Asema markkinoilla riippuu seuraavista asioista:

  • Mistä yhteiskunnalliset yritykset saavat tulonsa: voittopuolisesti lahjoituksista tai avustuksista, vai pitääkö tulovirta saada valtaosin tai kokonaan markkinoilta?
  • Minkälaisia resursseja niillä on käytettävissä: saako yhteiskunnallisilla yrityksillä olla vapaaehtoistyöntekijöitä, saavatko ne verohelpotuksia, erityisiä yritystukia tai muita etuja?
  • Mitä tapahtuu yrityksen voitolle: saako voittoa ylipäätään tuottaa tai onko hyväksyttyä pyrkiä kasvattamaan voittoa? Jos voittoa tuotetaan, miten jakokelpoisen voiton saa käyttää? (Defourny and Nyssens, 2017)

Prosessi vai tulos?

Yhteiskunnalliset yritykset eroavat toisistaan myös sen suhteen, painotetaanko enemmän matkaa vai päämäärää, eli liiketoiminnan prosessia vai sen lopputuloksia. Etenkin yhteisötalouden toimijoille prosessi on tärkeä: halutaan, että yrityksen työntekijät ja muut sidosryhmät voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yritystoiminnan suuntaan. Prosessin korostaminen on tyypillistä muun muassa Manner-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suomessa ja vaikkapa Pohjois-Amerikassa taas keskitytään  yhteiskunnallisten yritysten määrittelyssä paljon enemmän siihen, miten ne luovat yhteiskunnallista hyvää palveluillaan tai tuotteillaan. (Defourny and Nyssens, 2010; Teasdale, 2011)

 

3D-mallin seuraukset 

Yksittäisiä ulottuvuuksia kiinnostavampia ovat niiden väliset yhteydet. Yrityksen sijoittuminen tiettyyn kohtaan vaikkapa Prosessi vs. tulokset -janaa saattaa määrittää samalla sitä, minkälaisia resursseja sillä on käytössään ja miten voiton tavoitteluun ja jakamiseen suhtaudutaan – eli yrityksen markkinalähtöisyyteen.

3D-malli on kiinnostava myös yhteiskunnallisille yrityksille ja niiden kirittäjille. Yrityksen asemoituminen näiden kolmen ulottuvuuden rajaamaan tilaan vaikuttaa myös siihen, minkälaiset liiketoimintamallit ja kasvustrategiat sille sopivat.

 

Kirjoittaja Saila Tykkyläinen (KTT) on tutkinut yhteiskunnallisten yritysten kasvua LUT yliopistossa ja puhuu teemasta jäsenten ARVO-webinaarissa 27.4 (ilmoittautumiseen).

Tykkyläinen osallistui työ- ja elinkeinoministeriön perustaman, yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia valmistelleen työryhmän toimintaan, ja oli perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen Työn Liitossa. Saila on kirjoittanut aiheesta mm. Talouden uudet muodot –kirjaan ja julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä yrittäjyyteen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa.

Lue kirjoitussarjan kaksi seuraavaa juttua Vaikuttavan yrityksen blogista.

 

LÄHTEET

  • Defourny, J. and Nyssens, M. (2010). Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergences. Journal of Social Entrepreneurship, 1 (1), 32-53.
  • Defourny, J. and Nyssens, M. (2017). Fundamentals for an International Typology of Social Enterprise Models. Voluntas 28, 2469-2497.
  • Doherty, B., Haugh, H., and Lyon, F. (2014). Social enterprises as hybrid organizations: A review and research agenda. International Journal of Management Reviews, 16(4), 417–436.
  • Saebi, T., Foss, N.J. and Linder, S. (2019). Social Entrepreneurship Research: Past Achievements and Future Promises. Journal of Management, 45 (1), 70-95.
  • Shepherd, D.A., Williams, T.A. and Zhao, E.Y. (2019). A Framework for Exploring the Degree of Hybridity in Entrepreneurship. Academy of Management Perspectives. (in press)
  • Teasdale, S. (2011). What’s in a Name? Making Sense of Social Enterprise Discourses. Public Policy Administration, 27 (2), 99-119.
  • Young, D., Searing, E.A.M. and Cassady, C.V. (eds.) (2016): The Social Enterprise Zoo. A Guide for Perplexed Scholars, Entrepreneurs, Philanthropists, Leaders, Investors, and Policymakers. Edward Elgar publishing.

 

Palveluita tuottavien sote-järjestöjen työpaikat ja palvelut vaarassa – järjestöt tarvitsevat kipeästi oman tukipaketin

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Hyvinvointiala HALI ry, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, Toimihenkilöliitto ERTO ja Kuntaliitto vaativat tukipakettia sosiaali- ja terveysalan järjestöille, jotta niiden kymmenet tuhannet työpaikat sekä haavoittuvan asiakaskunnan palveluntuotanto voidaan pelastaa.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Hyvinvointiala HALI ry, Arvoliitto, Toimihenkilöliitto ERTO ja Kuntaliitto vaativat, että Suomen hallituksen on viipymättä päätettävä erillisrahoituksen kautta toteutettavasta tukipaketista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palvelutoimintaan. Ensi vaiheessa tukipakettiin pitää varata 20 miljoonaa euroa. Tukipaketti helpottaisi koronaepidemiasta aiheutuvia talousvaikeuksia ja auttaisi näin välttämään palveluita tuottavien järjestöjen konkurssiaalto.

Tilanne on järjestöjen mukaan kriisiytymässä nopeasti, joten rahoituksen on tultava avoimeen hakuun nopeutetulla käsittelyllä. Myöntäjänä voi olla työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland tai ELY-keskukset. Tukipaketti on toteutettava ilman takaisinmaksuvelvoitetta.

 

Järjestöjä ja niiden haavoittuvia asiakasryhmiä ei saa jättää yksin

Sote-alan järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Palveluja tuottaa kaikkiaan noin 1000 järjestöä, joista noin 800 sosiaalipuolella. Toimintaa ei tehdä avustusrahalla, vaan pääosin Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla. Osa toiminnasta on nyt keskeytetty, eikä tulovirtaa ole. Kela voisi jatkaa maksatuksia ainakin osittain, koska osa lähikuntoutuksista on siirretty myöhäisempään ajankohtaan.

”Näitä järjestöjä ja heidän haavoittuvia asiakasryhmiään ei saa jättää yksin koronakriisin seurauksena. Tämä virhe on korjattava viipymättä eduskunnan lisätalousarviokäsittelyssä. Ongelmia on jo kasaantunut heikossa asemassa oleville. Kierre on katkaistava nyt”, painottaa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen.

Järjestöt pelkäävät, että osa toimijoista lakkauttaa koko toimintansa tai ajautuu konkurssiin. Tämä on asiakkaiden kannalta kestämätön tilanne, kun kriisin jälkeen palveluita tarvitaan jälleen uudelleen. Osa palveluista on voitava välittömästi käynnistää esimerkiksi etämuotoisina. Monissa palveluissa muita palveluntuottajia ei ole kuin järjestöt.

”Järjestöillä on oman kohderyhmänsä erityisosaamista, joka on vaarassa kadota. Näitä toimintoja ei tueta veikkausvoittovaroista tai muista avustuksista.”, muistuttaa Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Tilanteen vuoksi myös tuhansien suomalaisten työpaikat ovat vaarassa.

”Sote-järjestöjen palveluntuotannossa työskentelee kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Nämä työpaikat pitää nyt turvata, jotta pitkäaikaisilta lomautuksilta ja irtisanomisilta vältytään”, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Vaikeimmassa tilanteessa ovat ne toimijat, joilla on suoria sopimuksia KELAn tai kuntien kanssa ja joiden toiminta on keskeytetty. Kiinteät kustannukset jatkuvat, mutta tuloja ei ole. Osa kunnista on mahdollistanut toimintojen muutoksen etäpalveluiksi, jolloin osa järjestöistä on pystynyt sopeuttamaan toimintojaan.

Kuntaliitto tekee läheistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen kanssa.

”Järjestöt ovat kunnille merkittävä palveluiden tuottaja. Ilman näitä palveluita kunnat eivät selviä. Järjestöjen palvelutuotanto on turvattava tänä vaikeana aikana. Kysymyksessä on kansalaisten hyvinvointi”, painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

 

Toimintamuoto ei saa olla jatkon edellytys

Palvelut tuotetaan pääosin yhdistyksinä ja säätiöinä, vain reilut 70 järjestöä on yhtiöittänyt toimintansa tai osan siitä. Yrityksille suunnattu, Suomen hallituksen päättämä tukirahoitus (esim. Finnvera ja Business Finland) ei jostain syystä ole yhdistys- ja säätiömuotoisten toimijoiden käytettävissä. Palvelutuotanto on voittoa tavoittelematonta.

”Esimerkiksi sote-järjestön ylläpitämä kurssikeskus ei saa tukea, jos se on kiinni tai kuntoutustoiminta on loppunut. Jos taas vastaava toiminta on yrityksen pyörittämää, se voi saada tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jos järjestön palvelutoiminta tekee isot tappiot, koko järjestön olemassaolo on vaakalaudalla”, huomauttaa Arvoliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen.

Toimijakohtaisen tukipaketin suuruus voidaan järjestöjen mukaan arvioida toimijan palvelusopimusten tai vastaavan sopimuksen perusteella. Tilintarkastajat voivat tarvittaessa varmistaa jälkikäteen tukirahoituksen oikeellisuuden tilinpäätöksen valmistuessa.

 

Vetoomuksen allekirjoittajina:

SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen, p. 040 900 4875
Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, p. 0400 374 164
Arvoliiton
 hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, p. 0400961469
Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen, p. 040 553 8536
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624

 

Yhteiskunnalliset yritykset vaarassa pudota kriisitukien ulkopuolelle

Koronaviruksen aiheuttama kriisi koettelee nyt lähes kaikkia suomalaisia yrityksiä, eivätkä yhteiskunnalliset yritykset ole tästä poikkeus. Yhteiskunnallisten yritysten joukko on yhtiömuodoiltaan ja liiketoimintamalleiltaan kirjava, mutta yksi ydinteema yhdistää niitä kaikkia: liiketoimintaa tehdään yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Monella tämä tarkoittaa työskentelyä heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien tukemiseksi ja poikkeustilanteessa huoli etenkin näiden palveluiden jatkuvuudesta on  ARVOn jäsenistössä kova. 19.3.-20.3 kerätyn jäsenkyselyn pohjalta nostamme esiin seuraavat huolet ja ratkaisuehdotukset: 

 

Mahdollisuus toteuttaa erityisryhmien palveluita etänä tunnistettava

Monen yhteiskunnallisen yrityksen asiakaskuntana on heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri tavoin vammaiset ihmiset, ikäihmiset, lastensuojelun piirissä olevat perheet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Monet kuuluvat myös koronaviruksen riskiryhmiin. ARVOn jäsenet ovat huolissaan asiakkaidensa pärjäämisestä poikkeusoloissa, kun kotiin vietävät palvelut, ryhmämuotoinen toiminta, palkkatukityöllistäminen ja osa kuntoutuksesta keskeytyvät.  

  • Poikkeustilanteessa palveluiden ostajien (pääasiassa kuntien) toivotaan suhtautuvan avoimesti palveluiden tuottamiseen etänä. Jäsenet ovat valmiita etsimään ratkaisuja ja monet ovat jo onnistuneesti siirtäneet toimintaansa etäkanaviin.  

 

Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea yhteiskunnallisia yrityksiä

Julkiset hankkijat ovat yksi yhteiskunnallisten yritysten tärkeimmistä asiakasryhmistä. ARVOn jäsenistö tuottaa esimerkiksi työllistämis-, kuntoutus-, koulutus-, lastensuojelu- ja asumispalveluita. Jos valtio ja kunnat keskeyttävät palveluiden ostamisen, monen jäsenen toiminta vaarantuu kriittisesti. 

  • Yhteiskunnalliset yritykset toivovat kuntien jatkavan julkisten hankintojen tekoa normaalisti ja harkitsevan uusien hankintojen tekoa nopeutetusti. Pitkäjänteisyys ja kauas katsova yhteistyö palveluiden tuottajien kanssa olisi kaikkien kannalta edullista. 
  • ARVO kannustaa kuntien lisäksi myös yrityksiä jatkamaan hankintojaan mahdollisuuksien mukaan pienempien alihankkijoina toimivien yritysten tukemiseksi.  

 

Palvelutoimintaa tekevät yhdistykset ja säätiöt myös tuen piiriin

Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka harjoittavat yhteiskunnallista liiketoimintaa suoraan ilman erillistä osakeyhtiötä. Tämä toiminta on markkinaehtoista ja kärsii poikkeustilanteessa samalla tavalla kuin perinteistenkin yritysten liiketoiminta. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan luonteen takia monellakaan ei ole taloudellista puskuria omasta toiminnasta riippumattomien kriisien varalle. Tällä hetkellä yhdistykset ja säätiöt ovat kategorisesti rajattu esimerkiksi Business Finlandin tukien ulkopuolelle. 

  • Valtion tuki poikkeustilanteessa on turvattava myös yhdistysten ja säätiöiden palveluliiketoiminnalle joko päästämällä ne yritystukien piiriin tai luomalla erityisiä tuen muotoja. 

 

Helpotusta työvoiman saatavuuteen hoiva-aloille

ARVOn jäsenistössä on suuria hoivapalveluiden tuottajia, jotka huolehtivat muun muassa vammaisten ja ikäihmisten asumispalveluistaTyövoiman saatavuus on jo pitkään ollut hoiva-alalla haastavaa ja nyt poikkeustilanteessa näitä yrityksiä uhkaa jopa yksiköiden sulkeminen työvoiman puutteen takia.  

  • Viranomaisilta toivotaan väliaikaista joustoa hoiva-alan työntekijöiden pätevyysvaatimuksiin, jotta esimerkiksi alan opiskelijoita voitaisiin hyödyntää laajemmin. 

 

Näillä toimilla pystytään auttamaan yhteiskunnallisia yrityksiä pääsemään yli välittömän kriisin, mutta myös turvaamaan niiden kautta erityisryhmille tärkeät palvelut. Lisäksi ARVO yhtyy Suomen Yrittäjien 23.3. esittämiin ehdotuksiin yritysten tukemisesta muun muassa työnantajamaksujen lisäkevennyksillä ja oma-aloitteisten verojen palautuksilla. Myös vuokranantajat voivat tukea kaiken kokoisia yrityksiä joustamalla toimitilavuokrissa poikkeusoloissa. 

ARVO pyrkii itse tukemaan yrityksiä koronakriisin aiheuttamista vaurioista toipumisessa ensi syksyn Impact Startup –yrityskiihdyttämössäKiihdyttämön ohjelmaan rakennetaan uusia osioita, joiden tarkoituksena on kehittää ratkaisuja koronakriisin jälkeiseen yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.  

 

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry 

Pentti Lemmetyinen, hallituksen puheenjohtaja, ARVO ry

 

Lisätietoja: 

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry 

puh. 040 758 7247kimmo.lipponen@arvoliitto.fi  

 

ARVO ry on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää arvolähtöisten yritysten menestystä. www.arvoliitto.fi  

ARVO-päivä

Tervetuloa ARVO-päivään 27.4.!

HUOM! Koronavirustilanteen ja Suomen hallituksen 12.3. antaman ohjeistuksen mukaisesti emme järjestä 27.4. ARVO-päivää fyysisesti Perhon tiloissa, vaan järjestämme ARVO-webinaarin klo 13.15-14.15, jonka jälkeen on yhdistyksen vuosikokous klo 13.30-14.30. Jäsenille on lähetetty aiheesta sähköpostia. Tapahtumaan voi ilmoittautua täällä.

Vuosittainen ARVOn jäsenverkoston kokoontuminen, ARVO-päivä, tulee taas! Tänä vuonna ohjelmassa sukelletaan kokonaisvaltaiseen vastuullisuusstrategian rakentamiseen, yhteiskunnallisten yritysten kasvustrategioihin ja vaikuttavuusperusteisiin julkisiin hankintoihin.

Vaikuttavan vastuullisuusstrategian rakentamisesta tulevat kertomaan oman tuoreen kokemuksensa pohjalta ARVOn jäsen Eerikkilä Sport & Outdoor resortin toimitusjohtaja Petri Jakonen ja kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia consultingin Pasi Rinne. Yhteiskunnallisten yritysten kasvutapoja avaa hiljattain aiheesta väitellyt tutkija Saila Tykkyläinen ja vaikuttavuusperusteisista julkisista hankinnoista alustaa pitkän linjan asiantuntija Saila Eskola.

Ohjelmassa on myös tilaa verkostoitumiselle ja kuulumisten vaihdolle, yhteiskunnallisen yrittämisen saralla on taas tapahtunut paljon, joten keskusteltavaa riittää!

 

ARVO-päivä 27.4.2020 klo 12.00 – 14.30 Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella (Vanha Helsingintie 13).

Tervetuloa! Tapahtuma on ARVOn jäsenten edustajille maksuton.

 

Lisätietoja:

Viestinnän asiantuntija Eeva Toivanen, eeva.toivanen@arvoliitto.fi, puh. 0400 758 780

ARVO-päivä

 

Arctic smart villagen logo

Arctic Smart Village on ARVOn uusin jäsen

ARVOn joukkoihin liittyi jälleen uusi yhteiskunnallinen yritys, kun yhdistyksen hallitus hyväksyi helmikuussa uudeksi jäseneksi ASV Arctic Smart Village Oy:n. ASV auttaa kuntia asukashankinnassa luomalla uusia houkuttelevia asuinalueita. Yrityksen Älykylä® -konsepti on edelläkävijä erityisesti kohtuuhintaisen asumisen ja maaseudun asumisen kehittämisessä. ASV ei itse rakenna tai rakennuta, vaan toimii kuntien, yritysten ja asukkaiden välisenä alustana rakentamishankkeissa. Toiminta perustuu siihen, että ASV suunnittelee yhteistyöyritysten kanssa asumisen kokonaisuuden ja kokoaa asukkaat, jotka toimivat rakennuttajina perustettavan asumisosuuskunnan toimesta.

 

Arctic Smart Villagen toimitusjohtaja Juri Laurila, miksi halusitte liittyä ARVOon?

”Halusimme tulla mukaan, koska katsoimme ARVOn edistävän samoja asioita, mitä itsekin tavoittelemme. Näimme, että liittymällä voimme saada enemmän vaikuttavuutta yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen ja jäsenyytemme tukee osaltaan myös ARVOn merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta.”

 

Millaisia ovat Arctic Smart Villagen arvot?

”Arvojamme ovat elinvoimaisuus, elämänlaatu ja yhteisöllisyys. Kaiken tekemisemme taustalla on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen ja kestävämmän elämäntavan tukeminen. Tämä koskee sekä Älykylien asukkaita, että niiden kuntien asukkaita, joihin Älykyliä perustetaan. Älykylien lisäksi pyrimme kasvattamaan päättäjien ymmärrystä vaikuttavan päätöksenteon tekemiseen. Järjestämme ensimmäisen vaikuttavuustyöpajavalmennuksen huhtikuussa. Tarkoitus on järjestää näitä eri puolille Suomea jatkossa.”

 

Yhteiskunnallinen yrittäminen yhä innovatiivisempaa

”Arctic Smart Village Oy on erittäin hieno lisä vaikuttavaan jäsenjoukkoomme. Yhteiskuntamme tarvitsee lisää juuri tällaisia innovatiivisia toimijoita, jotka yhdistävät uuden teknologian, arvopohjaisen liiketoiminnan ja yhteiskunnalliset tavoitteet” iloitsee ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen. ”Uskon, että ASV:n mukaantulo tuo lisäarvoa koko verkostollemme.”

ARVOn jäsenkunta on kasvanut viime aikoina todella monialaisesti. Usein saatetaan ajatella, että yhteiskunnallisia yrityksiä toimii vain sote-aloilla, vaikka todellisuus on paljon kirjavampi. Arvopohjainen, yhteiskunnallisesta tarpeesta lähtevä liiketoiminta on nosteessa myös esimerkiksi ohjelmisto- ja konsulttialoilla. Parhaimmillaan yhteiskunnalliset yritykset pystyvät yhdessä luomaan uusia palvelu- ja liiketoimintakokonaisuuksia yli toimialarajojen. Tämän edistäminen on yksi ARVOn verkoston päätavoitteista.

Lämpimästi tervetuloa ARVO-joukkoon Arctic Smart Village! Käy tutustumassa ASV:n Älykylä-konseptiin: www.alykyla.fi

Arctic smart villagen logo

ARVO tuo Suomeen yhteispohjoismaisen vaikuttavuuskiihdyttämön

Bootcamp Oslossa.

Kuva: Alex Asensi

ARVO aloittaa vuonna 2020 Impact Startup -nimisen vaikuttavuuskiihdyttämön järjestämisen Suomessa. Impact StartUp on yhteispohjoismainen yrityskiihdyttämö, joka toteutetaan yhteisellä konseptilla Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Kiihdyttämöohjelmassa osallistuvat yritykset saavat intensiivistä valmennusta yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa ja liiketoimintansa kehittämisessä sekä apua uusien verkostojen ja rahoituksen hankkimisessa.

Impact Startupiin voivat hakea mukaan varhaisessa vaiheessa olevat organisaatiot, jotka haluavat liiketoiminnallaan ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja laajentaa toimintaansa. Startup -yritysten lisäksi kiihdyttämö on avoin yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevien organisaatioiden uutta palvelua kehittäville sisäisille tiimeille. Tärkein osallistujakriteeri on impact – yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuottamisen täytyy olla toiminnan ytimessä.

”Olemme erittäin innoissamme saadessamme tuoda Suomeen tämän Norjassa ja Tanskassa menestyksekkäästi testatun konseptin. ARVO on jo pitkään tehnyt töitä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kanssa enkä voisi kuvitella parempaa tapaa ja kumppanijoukkoa tämän työn eteenpäin viemiseksi”, kertoo ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Syksyllä 2020 Helsingissä järjestettävän kiihdyttämökierroksen teemana on osatyökykyisten työllistäminen. Haku kiihdyttämöön avataan maaliskuun lopussa.  Osallistuminen on kiihdytettäville organisaatioille ilmaista.

Yhteispohjoismaisesti halutaan myös lisätä sijoittajien ja julkisten hankkijoiden tietotasoa ja osaamista vaikuttavuudesta. Kiihdytettävien yritysten ohjelman rinnalla kulkevat sijoittajille suunnattu Investor Lab, joka tarjoaa sijoittajille työkaluja ja tukea vaikuttavuussijoittamiseen sekä Public Procurement Lab, joka tukee julkisia hankkijoita vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa. Kiihdyttämöohjelma päättyy demopäivään, jossa osallistujayritykset esittelevät toimintamallinsa sijoittajille ja asiakkaille.

Impact StartUpia rahoittaa yhteispohjoismaisesti pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic Innovation -innovaatiorahasto. Suomessa ARVOn pääkumppanit ovat Sitra, Tradeka, Invalidisäätiö ja Y-Säätiö.

Lisätty 24.3.2020 HUOM! Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen haun avaamista joudutaan lykkäämään pidemmälle kevääseen. Kiihdyttämö tullaan edelleen järjestämään, mutta ARVO ja kumppanit pohtivat parhaillaan parhaita toteutustapoja ja keinoja tuoda kiihdyttämöön mukaan myös tapoja auttaa koronan jälkeisessä jälleenrakennuksessa.

Lisätietoja:

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO

kimmo.lipponen@arvoliitto.fi , puh 040 758 7247

 

ARVO on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää arvolähtöisten yritysten menestystä. Lisätietoja: www.arvoliitto.fi

Impact Startup on pohjoismainen vaikuttavuuskiihdyttämö, jota Suomessa järjestää ARVO. Kiihdyttämössä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkivät yritykset saavat uutta vauhtia vaikuttavuutensa ja liiketoimintansa kehittämiseen. Ohjelman Investor Lab ja Public procurement lab taas tukevat sijoittajia ja julkisia hankkijoita vaikuttavuusosaamisessa. ARVO on perustajajäsenenä pohjoismaisessa Impact StartUp FMBA -yhdistyksessä, johon kuuluvat lisäksi ruotsalainen Prosper Impact Consulting AB, norjalainen Ferd Sosiale Entreprenører (Ferd SE) ja Tanskalainen Den Sociale Kapitalfond.

 

 

Impact Startup logo

Hyvän elämän narratiiveja muuttamassa – ARVOn uusi jäsen Kreatos Films tekee yhteiskunnallista viestintää

Vielä juuri ennen joulua ARVOn joukot kasvoivat, kun hallitus hyväksyi Kreatos Films osuuskunnan liiton jäseneksi. Kreatos on nuorten luovan alan ammattilaisten perustama uusi videotuotantoyhtiö, joka keskittyy yhteiskunnallisiin videoihin. Kreatos Films löytyy esimerkiksi ARVO-lupaus videoiden ja Hyvän Mitassa tehtyjen vaikuttavuusvideoiden takaa.

 

Miksi halusitte liittyä Arvoon, Kretos Films osuuskunnan puheenjohtaja Sami Hakkarainen?

”ARVO on yhteiskunnallisten yritysten liitto ja koemme kuuluvamme osaksi tätä yhteisöä. Meille siinä on kyse sitoutumisesta eettiseen tapaan toimia, mutta myös oppimisesta ja verkostoista. Uskomme että ARVOn jäsenyys parantaa sekä Kreatoksen liiketoimintamahdollisuuksia että lisää myös omien jäsentemme sitoutumista yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvojen mukaiseen toimintaan.”

 

Mikä on Kreatoksen yhteiskunnallinen päämäärä?

”Haluaisimme nähdä muutoksen ihmisten ihanteissa ja normeissa. Tällä hetkellä ihanteemme ja normaalina pitämämme tavat ovat usein ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimus kertoo maailman tilasta vaikka ympäristön, ihmisoikeuksien tai mielenterveyden suhteen. Nämä ihanteet ja normit eivät kuitenkaan syntyneet tyhjästä. Ne rakennettiin tietoisesti. Markkinointi on aina myös yhteiskunnallista, koska siinä markkinoitava asia (oli se sitten tuote, palvelu tai jotain muuta, esimerkiksi lakialoite) yhdistetään osaksi tarinaa hyvästä elämästä. Se, joka kykenee määrittelemään mitä on hyvä elämä, voi samalla tehdä ihmiset riippuvaisiksi kulutuksen ja toiminnan tavoista jotka eivät välttämättä ole isossa kuvassa kestäviä. Siksi on muutettava tarina hyvästä elämästä siten, että se myy. Kun ihmiset saadaan tavoittelemaan tätä uutta visiota hyvästä elämästä, pystyvät myös tuotantorakenteet vastaamaan siihen helpommin.”

 

Millaiset arvot ohjaavat toimintaanne?

”Kun tekee töitä alihankkijana, arvojen mukainen toiminta on aina iso riski taloudellisesti. Kun puhutaan meidän kaltaisestamme markkinointiin sisältöä tuottavista yrityksistä, yhteiskunnallisuutta pitäisi pystyä tarkastelemaan ennen kaikkea työn sisältöjen kautta. Ei yhteiskunnallisuuteen voi riittää se, että päivätöinään viherpesee kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja sitten lahjoittaa voitot ympäristöjärjestöille. Tällaiset toimintamallit ulkoistavat yhteiskunnallisuuden yrityksen ekstra-toiminnoksi sen sijaan, että yhteiskunnallisuus olisi sisäänkirjoitettu itse varsinaiseen liiketoimintaan.

Me olemme kääntäneet selkämme sellaisille tarjouksille, joiden koimme edustavan asioita, jotka eivät tarvitse enää yhtään enempää tilaa ihmisten mielikuvissa. Ne ovat liittyneet esimerkiksi kasinotalouteen ja lihan tuotantoon. Kyyninen sanoisi, ettei tällaisessa toimintamallissa ole mitään järkeä. Joku muuhan tekee sitten sen kuitenkin.

”Meidän sukupolvellamme (1980-90-lukujen taitteessa syntyneet) on vahva tunne, että systeemi on rikki ja siksi tapamme suhtautua yrittäjyyteen on fundamentaalisesti erilainen.”

Mutta sitten toisaalta järkeä ei ole isossa kuvassa tässä koko markkinointiskenen nykytilassakaan. Vasta vähän aikaa sitten järjestettiin Sitran tiloissa tilaisuus Call for Creatives, jossa markkinointitoimistot pohtivat kuinka muuttaa toimintamalleja markkinoinnin saralla kestävämpään suuntaan. Kuitenkin useat huomauttivat että tämä kilpailutilanteen dynamiikka estää muutosta tapahtumasta.”

 

Millaisia visioita teillä on Kreatoksen tulevaisuudelle?

”Jos emme aloita itsestämme, kuinka voimme olettaa maailmankaan muuttuvan? Tietenkään emme ajattele, että yksi pieni videotuotantoyhtiö voi yksin muuttaa maailmaa. Mutta ei vaikuttavuutta voi eristää osaksi jonkin yhden yrityksen toimintaa, vaan pitäisi arvioida ekosysteemejä. Meitä kiinnostaa olla muutoksentekijöiden eturintamassa tällaisessa ekosysteemissä ja levittää tätä eettisyysajattelua muillekin viestintäkentässä toimiville. Ei meidän tarkoituksenamme ole mitenkään omia eettisyyttä itsellemme, vaikka näemmekin sen asiantuntemuksena, joka antaa lisäarvoa asiakkaillemme. Meidän mielestämme olisi tietysti parempi, jos näistä asioista ei tarvitsisi edes erikseen keksiä videostrategioita, joilla muuttaa ihmisten ihanteita ja normeja. Mutta niin kauan kuin maailma on rikki, on korjaustyötä jatkettava.”

 

www.kreatosfilms.com

Kreatoksen logo.

Venner Oy on Vuoden vaikuttavin ARVO-teko, kunniamaininta #Työnimi -kampanjalle

Vuoden vaikuttavin ARVO-teko palkinto Venner Oy:lle.

Vaikuttavin ARVO-teko kisa keräsi tänäkin vuonna joukon korkeatasoisia osallistujia, joista lopulta voittajaksi valittiin vähävaraisten perheiden ruoka-apuun erikoistunut Venner Oy. ARVO-teko kisassa yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO etsii vuosittain tekoja, joissa yhdistyvät liiketoiminta, innovatiivinen toimintatapa ja yhteiskunnallisen hyvän tekeminen. Voittajan valitsee Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n hallitus.

Kunniamaininnan sai tänä vuonna Diakonia-ammattikorkeakoulun #Työnimi -kampanja.

”Vennerin toiminnassa yhdistyy hienosti liiketoiminta, luovuus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hakeminen. He ovat selkeästi lähteneet liikkeelle yhteiskunnallisesta haasteesta: vähävaraisilla lapsiperheillä ei ole välttämättä taloudellisia tai jaksamuksellisia resursseja terveellisen ruoan valmistukseen. Haasteen tunnistamisen jälkeen on kehitetty uusi luova ratkaisu ja lähdetty pyörittämään sitä liiketoiminnan keinoin” avaa ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Venner Oy on vuonna 2018 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka kautta voi ostaa ruokakassin vähävaraiselle lapsiperheelle. Ruokakassi sisältää ainekset noin viikon terveellisiin ja ravitseviin kasvisaterioihin, sekä Vennerin keittiössä -reseptipankin. Apua tarvitsevat perheet etsitään Hope ry:n avulla, ja jokainen verkkokaupasta ostettu ruokakassi toimitetaan perheen kotiovelle. Kassin ostaja saa itselleen hyvän mielen lisäksi pääsyn Vennerin reseptipankkiin.

ARVOn raatiin teki vaikutuksen Vennerin selkeä näkemys yhteiskunnallisesta tarpeesta, jota on lähdetty ratkaisemaan. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa suuria, ja noin 110 000 lasta elää köyhyydessä. Ravitsevan ruoan puute taas voi vaikuttaa monimutkaisessa syiden ja seurausten verkossa muun muassa lasten jaksamiseen ja keskittymiskykyyn koulussa.

Raati oli iloinen myös huomatessaan, että ARVO-lupauksen periaatteet löytyvät Vennerin toiminnasta. Toiminnan yhteiskunnallisen päämäärän lisäksi erityisesti vastuu ympäristöstä, avoimuus ja yhteistyöhön perustuva toimintamalli näkyvät hienosti Vennerin työssä. Ruokakassi sisältää ilmastoystävällisesti vain kasvispohjaisia ainesosia ja reseptikirjasta oppii kasvisreseptejä, Venner kertoo toiminnastaaan ja taloudestaan erittäin avoimesti mm. nettisivuillaan ja työssä kumppanuudet esimerkiksi Hope ry:n, K-ryhmän ja erilaisten vaikuttajien kanssa ovat tärkeässä roolissa.

”Tällainen tunnustus merkitsee meille todella paljon. Lähdimme liikkeelle suuresta halusta tehdä hyvää tärkeäksi kokemamme asian eteen, emmekä ikinä olisi uskoneet, että näinkin lyhyessä ajassa olisimme tässä. Emme pystyisi tähän ilman yhteistyökumppaneitamme, kiitos siis myös heille!” kommentoivat ensitunnelmiaan palkinnon vastaanottamisen jälkeen Vennerin Tuulia Järvinen ja Emilia Järvinen.

Lue lisää Venneristä: www.venner.fi

Vennerin Tuulia Järvinen ja Emilia Järvinen vastaanottivat palkinnon 26.11. / Kuva: Petteri Tiainen /Kreatos Films

Vennerin Tuulia Järvinen ja Emilia Järvinen vastaanottivat palkintotaulun ja kukat.

 

#Työnimi kampanja nosti esille syrjinnän rekrytoinneissa

Vaikuttavin ARVO-teko raati päätti antaa kunniamaininnan Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) #Työnimi -kampanjalle. Diakin hallinnoimassa Novo Tiija (uusi aika) hankkeessa toteutetussa kampanjassa neljä julkisuudesta tunnettua henkilöä Tuomas Enbuske, Jari Sarasvuo, Anne Kukkohovi ja Meri-Tuuli Väntsi hakivat omien alojensa töitä omilla CV:llään, mutta tyypillisellä romaninimellä. Seurantajakson aikana Meri-Tuuli Väntsi sai yhden kutsun työhaastatteluun, muut kolme eivät saaneet yhtään haastattelukutsua.

Vaikka kokeilu ei ollut tieteellinen tutkimus, todisti se varsin karulla tavalla romaniväestön kokeman syrjinnän työnhaussa. Kampanja nosti asian ensimmäistä kertaa laajaan julkiseen keskusteluun ja herätti suurta huomiota. ”Kampanja näytti antavan merkittävän nytkäytyksen anonyymille rekrytoinnille. Mm. Helsinki ja Vantaa, sekä yksittäiset yritykset ja liikeketjut ilmoittivat siirtyvänsä anonyymiin rekrytointiin ja Työnimi-kampanja mainittiin näissä yhteyksissä”, kertoo kampanjan projektipäällikkö Mertsi Ärling. ”Romanien lisäksi työsyrjintä koskee myös muita ryhmiä: esim. useat maahanmuuttajajärjestöt ja vammaisjärjestöt soittivat antaen palautetta, että kampanja edisti myös heidän työllistymistään. Lähdimme tekemään tätä nimenomaan yhdenvertaisuustekona, ja sen takia tämä tunnustus ARVO-teosta tuntuukin erittäin hyvältä.”

ARVOn raati piti kampanjaa tärkeänä tekona yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta. Tasa-arvoinen pääsy työelämään on erittäin tärkeää koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. ”Olemme pohtineet yhdenvertaisuutta ja työllistämiskysymyksiä paljon teeman parissa työskentelevien jäsentemme kanssa. #Työnimi herätti aiheesta erittäin tärkeää julkista keskustelua”, kommentoi ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Katso #Työnimi -videot täällä. https://dialogi.diak.fi/2018/10/31/tyonimi/.

#Työnimi -kampanjan projektipäällikkö Mertsi Ärling vastaanotti kunniamaininnan 26.11. / Kuva: Petteri Tiainen /Kreatos Films

Työnimi -kampanjapäällikkö Mertsi Ärling

Kunniakirjalla muistetut

ARVO juhli ensimmäistä viittä vuottaan

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry perustettiin syksyllä 2014, ja 26.11.2019 juhlittiin tämän uhmaikäisen viisivuotista taivalta Helsingin Korjaamolla. Synttäreillä oli läsnä jäsenten lisäksi ARVOn ystäviä ja tukijoita vuosien varrelta – tunnelma oli lämmin ja ARVOmaisen rento. ARVOn puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen aloitti illan puheella, jossa korosti arvopohjaisuuden ja inhimillisten arvojen puolustamisen tärkeyttä: tämä on perusta, jolle ARVO on rakennettu ja johon se tulee myös jatkossa nojaamaan. Lemmetyisen laajempi katsaus ARVOn syntyhistoriaan ja merkitykseen on luettavissa täällä.

ARVOn puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen / Kuva: Petteri Tiainen/ Kreatos Films

Pentti Lemmetyinen puhuu

Merkkipaalun kunniaksi ARVO palkitsi viiden vuoden taipaleellaan vaikuttaneita avainhenkilöitä, joista itseoikeutetusti ensimmäisen kunniakirjan sai Pentti Lemmetyinen, ”The Most Valuable Player”, yksi liiton perustajista ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Kunniakirjat saivat myös Jaana Kymäläinen ja Mika Mäkinen, ”ARVO-lupauksen alkuperäiset kynäniekat”, ”Viestinnän moottori” ARVOn viestinnän alussa vauhtiin laittanut Heidi Korva, ”ARVO-promoottori nro 1” ja jäsenhankintaa merkittävästi vauhdittanut Markku Niemelä. ”Arvovallankumouksen tekijöinä” kunniakirjan saivat EETTI & INNO tutkimushankkeessa pioneerityötä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksien esiin tuomisessa tehneet Soilikki Viljanen ja Pauli Juuti.

Postissa kunniakirjansa saavat Teemu Ollikainen ”Oikein Hyvää Bisnestä -sloganin alkuperäinen kiteyttäjä” sekä Pekka Tsupari ”ARVOn perustajakumppani”. Suuri kiitos ja kunnia kuuluu myös ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipposelle, joka on koko viisivuotisen ajan toiminut ARVOn toiminnan moottorina ja puskenut yhteiskunnallisten yritysten asiaa eteenpäin kaikella tarmollaan. Myös ARVOn hallituksen luottamustehtävissä toimivat ja toimineet ovat olleet merkittävässä roolissa pienen mutta pippurisen liiton työssä – suurkiitos kaikille!

ARVO kiittää edellä mainittujen lisäksi kaikkia muita ensimmäisen viiden toimintavuoden aikana mukana olleita yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Valtava kiitos menee ennen kaikkea jäsenille, joiden kanssa ja joita varten työtä tehdään. ARVO on verkosto, jonka vaikuttavuus kumpuaa jäsenten yhteiskunnallisesta työstä – yhdessä kohti seuraavaa viittä vuotta!

 

ARVO-teko 2019 palkinnon saaneet, sekä kunniakirjalla muistetut 26.11. Korjaamolla / Kuva: Petteri Tiainen /Kreatos Films

Kunniakirjalla muistetut

Tajikistanilainen ryhmä vierailulle

Tajikistanilainen valtuuskunta tutustumassa yhteiskunnalliseen yrittämiseen

ARVOn vieraana kävi 21.11. tajikistanilainen valtuuskunta kuulemassa ja keskustelemassa yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisestä. Ryhmässä oli kansanedustaja, eri ministeriöiden johtajia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. He muodostavat Tajikistanissa komitean, jonka tehtävänä on valmistella virallinen mietintä mahdollisista valtiollisista toimista yhteiskunnallisen yrittämisen edistämiseksi Tajikistanissa.

ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen avasi valtuuskunnalle Suomen käytäntöjä ja ARVOn historiaa, erityisesti ryhmää kiinnosti ARVOn määritelmä yhteiskunnallisesta yrityksestä ja sen eroista ja yhtäläisyyksistä yhteiskuntavastuullisten yritysten kanssa. Ryhmä oli aikaisemmin viikolla päässyt jo tutustumaan suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten käytännön arkeen, joten teoreettisempi katsaus kenttään laajemmin oli heidän toiveissaan. Lipponen pääsi lempiaiheensa kimppuun ja kysymyksiä tulikin runsaasti. Keskustelu kävi pitkään vilkkaana tulkin välityksellä.

Valtuuskunta oli erityisen kiinnostunut yhteiskunnallisista yrityksistä työllistymisen edistäjinä, sillä Tajikistanissa on korkea työttömyysaste ja yhteiskunnallisista yrityksistä toivottaisiin tähän apuja. Keskustelua käytiin muun muassa Suomen kokemuksista erityislainsäädännön tehokkuudesta – tarvitsevatko yhteiskunnalliset yritykset menestyäkseen omaa lainsäädäntöä? Tähän ARVOllakaan ei ole yksiselitteistä vastausta, Suomessa työtä yhteiskunnallisten yritysten menestyksen eteen on tehty ilman erityistä lainsäädäntöä hyvin tuloksin.

Oli erittäin mielenkiintoista kuulla vastavuoroisesti myös Tajikistanin tilanteesta. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on maassa vielä erittäin uusi aihe, ja valtuuskunta on tehnyt selvitystyötään viime vuodesta alkaen. Matka Suomeen oli heille erittäin tärkeä tiedonkeruumatka, ja ryhmä olikin saanut kattavan käsityksen yhteiskunnallisten yritysten toiminnasta muun muassa ARVOn jäsenten Aspan, Y-säätiön, Autismisäätiön ja Vaikuttavan Yrityksen luona.

On aina hienoa edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä myös kansainvälisesti ja saada omaankin työhömme näkemyksiä niin läheltä kuin kaukaa. Toivotamme valtuuskunnalle menestystä ensimmäisen valtiollisen yhteiskunnallisten yritysten tukistrategian laatimisessa!

Tajikistanilainen ryhmä vierailulle

Hyvän Mitta -hanke päättyy 26.11.

Vuonna 2016 käynnistynyt ARVOn koordinoima Hyvän Mitta -hanke tulee päätökseensä 26.11.2019 seminaarissa Helsingin Korjaamolla. Hankkeen syksyllä 2017 alkanut kakkosvaihe on keskittynyt toimijoiden osaamisen kehittämiseen ja siinä on seurattu tiiviisti kolmen hankkeen vaikuttavuutta. Koko hankkeen aikana seuratun 16 casen pohjalta on luotu työkaluja ja neuvoja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamiseen ja mittaamiseen.

Hyvän Mitta -hanke käynnistettiin vuonna 2016, kun erilaiset hyvää tekevät toimijat tunnistivat tahoillaan, että tehtyä yhteiskunnallista hyvää ei riittävällä tasolla mitata ja todenneta. Ensimmäisessä vaiheessa ARVO, Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (myöh. STEA) ja opetus- ja kulttuuriministeriö kokosivat ensimmäistä kertaa Suomessa yhteen esimerkkejä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin malleista ja menetelmistä. Tämä tehtiin seuraamalla erilaisia vaikuttavuuteen pyrkiviä hankkeita ja toimintamalleja sekä niiden vaikuttavuuden arviointia. Lopputuloksena syntyi vaikuttavuusketju, vaikuttavuuden mallinnuksen ja kehittämisen työkalu, joka tiivisti vaikuttavuuden syntymisen seitsemään palaan: 1) Tarve, 2) Visio, 3) Tavoite, 4) Resurssit, 5) Toimenpiteet, 6) Tulokset, 7) Vaikuttavuus.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen hankekumppanit totesivat, että nyt päästiin vasta alkuun. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisen kenttä olikin luultua kirjavampi, ja vaikuttavuuden johtamiseen, kehittämiseen ja todentamiseen kaivattiin lisää tietoa ja työkaluja. Hyvän Mitan kakkosvaihe käynnistyi vuoden 2017 syksyllä, jolloin Veikkaus jäi pois ja uusiksi kumppaneiksi tulivat Opetushallitus, valtioneuvoston kanslia ja Kela.

Hankepäälliköksi hyppäsi Katja Anoschkin

– ”On ollut positiivista huomata, kuinka viimeisen kahden vuoden aikana yhteiskunnallinen vaikuttavuus on noussut yhä useamman yrityksen, yhteisön ja rahoittajan kiinnostuksen kohteeksi. Olemme saaneet vahvistusta sille, että olemme oikealla asialla”Anoschkin kertoo.

Toisessa vaiheessa seurattiin kolmen hankkeen vaikuttavuuden arviointia, valmennettiin useita organisaatioita ja koulutettiin niin rahoittajia kuin toiminnan toteuttajiakin vaikuttavuuden johtamiseen ja arviointiin. Näiden oppien pohjalta jatkokehitettiin vaikuttavuusketjua ja vaikuttavuuden johtamisen periaatteita. Mukana olivat Lahden Diakonialaitoksen Vauvan Taika -hanke, SOS-Lapsikylän Perhekumppani-palvelu, sekä Oulussa toimiva Dynamo Juniorit. Hankkeista ja niiden vaikuttavuuden arvioinneista julkaistaan kattavasti tietoa Hyvän Mitan sivuille päätösseminaarin jälkeen.

Nyt hankkeen päättyessä ollaan vaikuttavuuden suhteen paljon viisaampia kuin vuonna 2016. Alusta asti hankkeessa mukana ollut ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen näkee, että Hyvän Mitta vastasi hyvin sille asetettuihin kysymyksiin:

– ”Näin monimutkaisen asian ratkaisemisessa on ollut tärkeää, että laaja kumppanijoukkomme on osallistunut yhteiskehittämiseen koko hankkeen ajan.

Lipponen näkee myös tärkeänä saavutuksena vaikuttavuusajattelun levittämisen ja esiin nostamisen:

-”Yksi tavoitteistamme oli, että saisimme rahoittajat, kuten julkiset hankkijat ottamaan vaikuttavuuden paremmin huomioon. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on jo linjannut pyrkivänsä tekemään vaikuttavuudesta yhden hankintakriteerin.”

Hyvän Mitta päätösseminaari Korjaamolla 26.11. klo 12.30 – 15.30. Tilaisuus on täynnä, mutta jonopaikoille voi vielä ilmoittautua täällä. Seminaarin jälkeen Hyvän Mitan verkkosivuilla julkaistaan paketti ohjeita ja työkaluja vaikuttavuuden todentamiseen ja kehittämiseen, ne ovat avoimia kaikille.

 

Lisätietoja Hyvän Mitasta antaa hankepäällikkö Katja Anoschkin: katja.anoschkin@arvoliitto.fi

www.hyvanmitta.fi