Kaikki viestit Uutisetsä

Impact Startup -kiihdyttämön hakuaikaa jatkettu viikolla

Impact Startupiin voi hakea vielä 8.6.2020 asti

ARVOn pyörittämän Impact Startupin hakuaika oli 17.4.-31.5.2020. Hakemuksia syksyn vaikuttavuuskiihdyttämöön tuli määräaikaan mennessä hieno määrä, mutta lomakkeen kanssa oli useilla ollut teknisiä haasteita. ARVO haluaa tarjota kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden hakea mukaan, joten hakuaikaa päätettiin jatkaa vielä viikolla, maanantaihin 8.6. vuorokoauden loppuun asti.

Impact Startup on uusi, yhteispohjoismainen vaikuttavuuskiihdyttämö, jossa kiihdytetään yhteiskunnallisia haasteita ratkovaa liiketoimintaa. Vuonna 2020 kiihdyttämön teemana on vaikeasti työllistyvien työllistyminen, eli mukaan haetaan liiketoimintaa, jonka tavoitteena on palvelulla tai muulla tuotteella/toiminnalla auttaa vaikeasti työllistyviä työllistymään. Kiihdyttämöön voivat hakea mukaan sekä startup -yritykset, että esimerkiksi säätiöiden ja yhdistysten sisäiset tiimit, jotka kehittävät uutta, yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävää palvelua.

Impact Startupissa osallistujat saavat intensiivistä tukea ja sparrausta yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa kehittämiseen, kestävän liiketoimintamallin rakentamiseen, sekä rahoituksen ja oikeiden verkostojen hankkimiseen. Kiihdyttämöohjelma koostuu bootcampista, kolmesta pääkaupunkiseudulla pidettävästä intensiivileiripäivästä, online-osioista, yksilöllisestä yritysvalmennuksesta sekä Demopäivästä. Kiihdyttämön jälkeen yritys on valmis laajentamaan toimintaansa ja sillä on huippuunsa hiotut valmiudet tuottaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa palvelua tai tuotetta kilpailukykyisesti ja kestävästi.

 

Tästä linkistä suoraan hakulomakkeelle!

Lue lisää Impact Startupista www.impactstartup.fi 

Lisätietoja antaa myös kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin, katja.anoschkin@arvoliitto.fi, puh 050 530 5039.

 

Kuka on vaikuttavuuspelin hallitseva mestari?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Urheilumaailma on muiden elämänalueiden tapaan mennyt viime kuukausina aika lailla sekaisin. Kisoja on peruttu, sarjat keskeytetty ympäri maailman, sääntöjä mestareiden selvittämiseksi uudistetaan, osa vuoden 2020 mestareista taitaa jäädä ikiajoiksi selvittämättä. Menestyksen mittarina sarjataulukko on normaalioloissa yksiselitteinen, niin kuin urheilun kaltaisissa perinteisissä peleissä pitääkin olla. Vastustajat ja säännöt selvät, pelien ja kauden kesto yleensä hyvin tiedossa, eniten pisteitä kerännyt joukkue korjaa mestaruuspokaalin klubitalolleen.

Samaan tapaan me pyrimme arvioimaan ja kehittymään vähemmän selkeillä elämänalueilla. Tai päättymättömissä peleissä, kuten Simon Sinek viime vuoden menestyskirjassaan hyvin kuvasi. On kyseessä sitten nuorten syrjäytymisongelman ratkaiseminen, vaikeasti työllistyville uudet polut työmarkkinoille, tai keinot ehkäistä elintapasairauksia, haasteen monimuotoisuus, toimijoiden kirjo ja toimenpiteiden aikajänteet edellyttävät tarkastelua yhtä aikaa monista eri näkökulmista. Kaikessa kiinnostavuudessaan tällaiset monimutkaiset haasteet ja niiden setviminen ovat otollista maaperää ylianalysoinnille ja teoretisoinnille ja niitä helposti seuraavalle pohtimisen kierteelle ilman konkreettisia käytännön tekoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen tasot

Edes osittaisen halvaantumisen estämiseksi ja käytännön tekojen paremmaksi linkittämiseksi varsinaisen yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen, olemme päätyneet esimerkiksi Hyvän Mitta – hankkeen ja Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen työssä kuvaamaan kolme olennaista tasoa, joista haasteen ratkaisua lähestytään.  Tasot ovat yksittäisen toimijan interventiotaso, haasteen ratkaisemisen kannalta olennaisten toimijoiden joukon ekosysteemitaso ja koko yhteiskunnan tasolla vaikuttavuutta tarkasteleva yhteiskunnallinen taso.

Kaikille tasoille on kuitenkin ajan saatossa muodostunut varsin hyviä tapoja mallintaa tarvittavia ja oletettuja vaikutuksia sekä analysoida hyvän ja huonon suorituksen, voittavan ja häviävän toimintastrategian eroja. Eri tasoilla kysytään mm. seuraavia kysymyksiä:

  1. Interventiotaso: Miten yksittäinen toimija joukkueena parantaa peliään? Mistä kilpailuetu, missä asioissa pitää tehdä yhteistyötä muiden kanssa? Mistä löydämme aidosti vaikuttavat tavat toimia? Mihin juurisyyhyn ratkaisumme keskittyy, kenen ongelmaa se ratkoo, mikä palvelun seurauksena muuttuu, ja ennen kaikkea kuka palvelusta on valmis maksamaan?
  2. Ekosysteemitaso: Ketkä ovat avainpelurit, miten järjestelmä toimii? Mitä tavoitellaan, ketkä osallistuvat, miten yhteistyöhön kannustetaan (collective impact), miten kokonaisuuden eri palat toimivat yhdessä, mitä muutoksia rakenteissa ja järjestelmissä kaivataan
  3. Yhteiskunnallinen taso: Mitä iloa tästä kaikesta on? Mitä yhteiskunta kaipaa: hyvinvointia (kenen?), talous(kasvua/säästöjä)? Mikä olisi kehityspolku, jos mitään ei tehdä? Millä arvopohjalla yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii?

Kuten avainkysymykset jo paljastavat, eri tasoilla tarvitaan eri vahvuuksilla toimivia ammattilaisia, eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea. Yksittäinen palveluntuottaja ei kykene, eikä sen tarvitse, kyetä ratkaisemaan yhteiskunnallisen tason problematiikkaa. Mutta sen täytyy kyetä ymmärtämään toimintansa kytkentä isompaan kuvaan.

 

Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus auttaa hahmottamaan koko pelin

Jalkapallostakin löytyy vastaavat kolme tasoa interventioista ekosysteemeihin ja yhteiskunnan hyväksi – yksittäisen pelaajan juoksukilometreistä ja onnistuneista syötöistä puolustuksen ja hyökkäyksen joukkuedynamiikkaan. Edes harjaantunein silmä näe ja pysty analysoimaan kaikkea, teknologiaa ja tilastointia kehitetään jatkuvasti ihmissilmän ja -mielen tueksi. Silti pelaajan yksittäisen syötön ja lopullisen sarjasijoituksen suhde on vaikea tieteellisesti todistaa. Saati sitä, mihin joukkueen menestys viime kädessä yhteiskunnan tasolla kantaa; taloudelliseen hyvinvointiin, paikallisen tai kansallisen itsetunnon kasvuun tai kenties johonkin muuhun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka tehtävä on vaikea, tämän perusdynamiikan ymmärtämiseen pyrkiminen ja jatkuva uuden tiedon etsiminen on jo sellaisenaan tärkeää. Yksi toimivaksi osoittautunut tapa on yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus, johon kaikki kolme toiminnan tasoa sidotaan. Sellainen työ on parhaillaan käynnissä TEM:n Vaikuttavuussijoittamisen osaamiskeskuksen ja Arvoliiton yhteistyönä osana työllisyysteemaan keskittyvän ja syksyllä käynnistyvän Impact Startup -kiihdyttämön valmistelua. Vaikuttavuuspelin mestareita löytyy Suomessa jo monelta sarjatasolta ja pelin taso menee tällä hetkellä huimin harppauksin eteenpäin.

 

Kimmo J. Lipponen

Toimitusjohtaja, ARVO

Lipponen kuuluu Vaikuttavuussijoittamisen osaamiskeskuksen ja Impact Startupin ohjausryhmiin.

 

 

 

ARVOn jäsenten etäpäivässä esillä koronakriisin yritystukien epäkohdat ja yhteiskunnallisten yritysten kasvu

27.4.2020 tehtiin pienimuotoista historiaa, kun Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry järjesti ensimmäisen webinaarinsa ja etävuosikokouksensa. Iltapäivän aikana käytiin läpi jäsenyritysten tilannetta koronakriisin keskellä. Helppoa ei ole ollut kenellekään, mutta positiivisiakin asioita löytyi. Osa yhteiskunnallisista yrityksistä on kuitenkin edelleen jäämässä kaikkien koronakriisiin rakennettujen yritystukien ulkopuolelle. Valtionhallinnon olisi syytä puuttua tähän epäkohtaan ripeästi.  

ARVO-webinaariksi ja etävuosikokoukseksi muuttunut ARVO-päivä sujui (toimiston iloiseksi yllätykseksi) mallikkaasti, linjoilla oli edustettuna reilu 30 yhteiskunnallista yritystä ja keskustelua käytiin hyvässä yhteishengessä. 

 

Vuosikertomus tiivistää ARVOn vuoden 2019 

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström, jonka vankalla kokemuksella etäkokous sujui vaivattomasti. ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen esitteli ARVOn vuoden 2019 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. ARVOn toiminta nojasi viime vuonna vankasti Oikein Hyvää Bisnestä -strategiaan, jolla jatketaan myös tänä vuonna. Viime vuoden kohokohtia olivat Hyvän Mitta -hankkeen päätösseminaari ja materiaalipaketin julkaisu sekä Impact Startup –vaikuttavuuskiihdyttämön rakentamisen aloittaminen. Koko vuosikertomus on ladattavissa tämän artikkelin lopussa.

Oikein Hyvää Bisnestä.

Kasvua yhteiseksi hyväksi 

Iltapäivän webinaariosuudessa tutkija, yhteiskunnallisen yrittämisen moniottelija Saila Tykkyläinen piti erinomaisen luennon yhteiskunnallisten yritysten kasvusta vuoden 2019 väitöskirjatutkimukseensa pohjaten. Ajankohtaisesti esiin nousi muun muassa, että Tykkyläisen tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisilla yrityksillä on potentiaalia kasvaa myös talouden matalasuhdanteiden aikana, ja kasvu vaatii lähes aina yhteistyötä ja kumppanuuksia. 

Erityisen tärkeää kasvusuunnitelmaa tehdessä on Tykkyläisen mukaan asettaa myös mitattavia vaikuttavuustavoitteita, sillä yhteiskunnallisen yrityksen kasvussa on aina kyse myös yhteiskunnallisten vaikutusten ja vaikuttavuuden kasvusta. Niinpä webinaarin tärkeimmäksi opiksi voitaneen nostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen on talouslukujen lisäksi asetettava tavoitteet, mittarit ja strategia myös vaikuttavuuden kasvulle. Lisää Tykkyläisen tutkimuksesta voi lukea hänen omassa Vaikuttavan yrityksen blogissaan.  

 

Kriisistä noussut esiin myös positiivisia asioita

Webinaarissa ARVOn Kimmo Lipponen kysyi jäsenistöltä, mitä positiivisia asioita koronakriisin keskellä on mahdollisesti noussut esiin. Kaikki osallistujat olivat löytäneet tästä poikkeuskeväästä myös hyvää, vastauksissa nousi esiin muun muassa: 

  • Digiloikka.  Jäsenyrityksissä on otettu nopealla tahdilla käyttöön aivan uusia digitaalisia työkaluja ja alustoja, sekä laajennettu vanhojen käyttöä.  
  • Etäpalveluiden kehitys. Useampi jäsenyritys oli onnistuneesti siirtänyt aiemmin pelkästään fyysisesti paikan päällä toteutettavia palveluita etäkanaviin. Etäpalveluiden toimivuus ja mahdollisuudet olivat yllättäneet monet, henkilöstön into tarttua uuteen nähtiin tällä saralla suurena voimavarana. 
  • Etäpalvelut tuoneet uusia asiakkaita.  Joillekin asiakkaille etäpalvelut ovat olleet helpommin lähestyttäviä ja myös välimatkojen merkitys poistuu etäpalveluissa. Osallistumismahdollisuuksien laajentumisessa nähtiin myös tapa lisätä yhdenvertaisuutta niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin suuntaan. 
  • Innovaatiot ja uudet ideat.  Etäpalveluiden lisäksi myös muita uusia ideoita ja innovaatioita syntyy poikkeustilanteessa poikkeuksellisen paljon. 
  • Yhteisöllisyys.  Henkilöstön yhteishenki on kasvanut ja porukka hitsautunut entistä tiiviimmin yhteen. Yhteisöllisyys niin oman organisaation sisällä kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa on lisääntynyt. 
  • Ekologisuus.  Kriisin toivottiin avanneen silmiä myös huonojen ja turhien työkäytäntöjen suhteen. Turha matkustaminen ja kokoukset ovat jääneet pois. On huomattu, että ekologisemmin toimiminen on mahdollista. 
  • Perustehtävä on kirkastunut.  Poikkeustilassa ylimääräinen ”sälä” on jäänyt pois ja oman organisaation perustehtävä näyttäytyy kirkkaampana. Vastuu ihmisestä ja yhteiskunnasta on noussut entistä vahvemmin esiin ja yhteiskunnallinen perustehtävä motivoi puskemaan eteenpäin. 

 

Osa yhteiskunnallisista yrityksistä putoaa edelleen tukijärjestelmien väliin

Koronakriisiä helpottamaan rakennetut valtion yritystuet jättävät suuren osan säätiö– ja yhdistysmuotoisista yhteiskunnallisista yrityksistä tuen ulkopuolelle, vaikka niiden liiketoiminta kärsii tilanteesta yhtä lailla. Tämä näkyi myös webinaarissa, jossa 45 % osallistujista kertoi, ettei heidän organisaationsa pysty hakemaan mitään valtion yritystuista.  

Palveluliiketoimintaa pyörittävät säätiöt ja yhdistykset on tällä hetkellä rajattu kategorisesti esimerkiksi Business Finlandin jakamien tukien ulkopuolelle. Vaikka ELY-keskusten tukia on poikkeuksellisesti osin avattu järjestöille ja säätiöille, rajaus alle viiden työntekijän yrityksiin, toimialarajaukset ja vaatimukset voiton tavoittelusta sulkevat edelleen suurimman osan toimijoista pois. Esimerkiksi ARVOlainen yhteiskunnallinen yritys, autismikirjon ihmisille erilaisia palveluita tuottava Autismisäätiö on joutunut koronan takia sulkemaan päivätoimintayksiköitä ja lopettamaan osan ryhmämuotoisesta palvelutoiminnasta. Autismisäätiö työllistää 350 henkeä, eikä voi hakea tukea ELY-keskukselta tai Business Finlandilta.

Toisin kuin saatetaan luulla, nämä toimijat eivät voi käyttää liiketoimintansa pelastamiseen esimerkiksi Veikkauksen tuotoista jaettavia avustusrahoja. Säätiöiden ja yhdistysten palveluliiketoiminta on markkinaehtoista ja kilpailee esimerkiksi Kelan ja kuntien kilpailutuksissa yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Nykyisessä tilanteessa kuitenkin yhtiömuoto ratkaisee, voiko tälle liiketoiminnalle hakea tukea. Yksinkertaistettuna kuntoutuspalveluita myyvä Kuntoutus Oy voi hakea tukea, mutta samaa toimintaa pyörittävä Kuntoutus Ry ei.  

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluita usein heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten esimerkiksi vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja syrjäytymisuhassa oleville nuorille. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää näitä yrityksiä. Markkinaehtoista liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset on päästettävä valtion korona-yritystukien piiriin tai niille on kehitettävä jokin oma tukimuoto.  

 

ARVOn vuosikertomus 2019

Lisätietoja: Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi, puh. 040 758 7247

 

Haku ensimmäiseen Impact Startup -vaikuttavuuskiihdyttämöön auki!

 

Suomen ensimmäinen Impact Startup -vaikuttavuuskiihdyttämö pyörähtää käyntiin elokuussa 2020. Haku tälle kiihdyttämökierrokselle aukesi 17.4. ja jatkuu 31.5.2020 asti. Nyt mukaan haetaan yrityksiä ja sisäisiä tiimejä, jotka työskentelevät auttaakseen vaikeasti työllistyviä ihmisiä töihin. 

Tietoa, tukea ja verkostoja

Impact Startup on viiden kuukauden kiihdyttämöohjelma yrityksille, jotka ratkovat yhteiskunnallisia haasteita. Ohjelmassa yritykset saavat koulutusta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suunnitteluun, kehittämiseen ja mittaamiseen, intensiivivalmennusta henkilökohtaiselta yritysvalmentajalta ja verkostoja yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien löytämiseen. Ohjelma on osallistuville yrityksille maksuton. Impact Startupin järjestää Suomessa yhteistyökumppaneidensa tuella ARVO.

 

2020 kiihdyttämökierroksen teemana työ

Elokuussa 2020 käynnistyvän Suomen ensimmäisen Impact Startup -vaikuttavuuskiihdyttämön teemana on työ. Nyt mukaan voivat hakea yritykset, jotka kehittävät liiketoimintaa, jonka tavoitteena on auttaa vaikeasti työllistyviä ihmisiä työllistymään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä ehkäiseviä toimia, suoraan työllistämistä, työllistymisen tukitoimia (koulutus, valmennus jne.), tukea työnantajille tai työkalujen tuottamista työllistämisen tueksi. Yritys tarkoittaa meille liiketoimintaa harjoittavaa oikeushenkilöä – perinteisen osakeyhtiön lisäksi myös palveluita tuottavat yhdistykset ja säätiöt ovat tervetulleita!

Klikkaa tästä hakulomakkeelle

 

Public Procurement lab ja Investor lab julkisille hankkijoille ja vaikuttavuussijoittajille

Kiihdytettävien yritysten ohjelman rinnalla kulkevat julkisille hankkijoille suunnattu Public procurement lab ja vaikuttavuussijoittajille Investor lab. Julkisten hankkijoiden ja tärkeiden sidosryhmien kanssa pyritään kehittämään parhaita tapoja ja työkaluja vaikuttavuuden ostamiseen sekä luomaan dialogia ostajien ja palveluntuottajien välille. Investor labiin taas kootaan yhteispohjoismaisesti yhteen vaikuttavuussijoittajia ja tarjotaan koulutusta ja yhteyksiä sopiviin sijoituskohteisiin.

Kiihdyttämö alkaa Bootcamp -vaiheella Helsingissä 26-27.8. 2020, josta valitaan viisi yritystä tiiviimpään kiihdytysvaiheeseen. Kiihdyttämö päättyy yritysten demopäivään 8.12.2020, jonne kutsumme myös yhteistyökumppanit mukaan.

 

Lue lisää www.impactstartup.fi 

Lisätietoja antaa mielellään myös kiihdyttämöpäällikkö Katja Anoschkin, katja@impactstartup.fi, puh. 050 530 5039

 

Yhteiskunnalliset yritykset, mitä ne ovat?

Julkaisemme uudelleen Saila Tykkyläisen blogitekstin, joka on aiemmin julkaistu Vaikuttavan yrityksen blogissa.

Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat ihmisiä, yhteisöjä ja ympäristöä kuormittavia ongelmia liiketoiminnallaan. Niinpä yhteiskunnallisia yrityksiä tutkimalla voi ymmärtää paremmin miten yhteiskunnallinen hyöty ja taloudellinen kannattavuus voivat yhdistyä ja kiihdyttää toisiaan kasvuun yhden organisaation toiminnassa.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on Suomessa turhan huonosti tunnettu tapa tehdä bisnestä. Tavoitteeni on täyttää tätä tietokuilua sarjalla kirjoituksia ja videoita, joissa käsitellään seuraavia asioita:

  • Miksi yhteiskunnallisista yrityksistä kannattaa kiinnostua ja ottaa oppia?
  • Minkälaisia yhteiskunnalliset yritykset ovat meillä ja maailmalla?
  • Miten yhteiskunnalliset yritykset bisnestään pyörittävät?
  • Miten yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat kasvattamaan sekä taloudellista että yhteiskunnallista tulostaan?

Tässä kirjoituksessa esittelen yhteiskunnallisen yritystoiminnan 3D-mallin, joka kuvaa minkälaisia yhteiskunnallisia yrityksiä on olemassa. Kannattaa lukea myös yhteiskunnallisten yritysten verkoston ARVOn toimitusjohtaja Kimmo Lipposen kirjoitus Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys?

 

Yhteiskunnallisten yritysten eläintarha

Alkuun muutamia asioita, jotka eivät auta yhteiskunnallisten yritysten tunnistamisessa: organisaatiomuoto, toimiala, omistajapohja tai toiminnan laajuus. Yhteiskunnallisten yritysten sateenvarjon alta löytyy teknologisilla ratkaisuilla ympäristöä pelastavien IT-nörttien yrityksiä, harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien kyläyhteisön perustamia palvelualan osuuskuntia sekä köyhyysrajan alapuolella eläville ihmisille mikrolainoitusta kehittänyt Grameen Bank.

Professori Dennis Young on kollegoineen kehitellyt ajatusta yhteiskunnallisten yritysten eläintarhasta kuvatessaan näiden yritysten kirjoa ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallisten yritysten eri lajit ovat kehittyneet erilaisissa elinympäristössä, kukin tiettyä ekologista lokeroa täyttämään. Siksi yhteiskunnallisten yritysten joukko on erilainen Suomessa, Ranskassa ja Intiassa.

 

Mikä yhteiskunnallisia yrityksiä yhdistää?

Tutkijat ovat päätymässä siihen, että ei ole mahdollista löytää yhtä määritelmää, joka venyisi kuvaamaan kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä, mutta silti kertoisi niistä jotakin oleellista. Suomessa käytettyä yhteiskunnallisen yrityksen määritelmää kuvataan sarjan seuraavassa  kirjoituksessa.

Vähimmäisvaatimus silti on, että yhteiskunnallinen yritys edistää taloudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita samanaikaisesti (Saebi ym. 2019).

”Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät voittoaan  yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.”

Useimmiten yhteiskunnallinen tavoite on ensisijainen ja rajoittaa voiton maksimointia sekä omistajille jaettavan voiton osuutta (Defourney and Nyssens 2017).

 

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan 3D-malli

Joskus yhteiskunnallisia yrityksiä kuvataan yhden janan avulla, jossa ne sijoitetaan joko yhtenä porukkana tai eri muotoineen jonnekin hyväntekeväisyyden  ja voiton maksimointiin tähtäävien yritysten väliin. Tarkempaan kuvaan pääsee janojen määrää lisäämällä.

Tutkimuksen perusviesti on, että yhteiskunnalliset yritykset yhdistelevät toiminnassaan elementtejä julkisista organisaatioista, yrityskentästä ja kansalaisyhteiskunnasta, kuten järjestöistä ja säätiöistä (Doherty ym., 2014). Näiden sektoreiden vertailusta ja yhdistelystä löytyvät myös ulottuvuudet, joilla yhteiskunnallisia yrityksiä voi kuvata:

  • Yhteiskunnallinen tavoite
  • Asema markkinoilla
  • Prosessin tai päämäärän painottuminen

Kuva: Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen tavoite

Yhteiskunnallinen tavoite on yhteiskunnallisia yrityksiä vahvimmin määrittelevä ulottuvuus. Samalla se on niistä hankalin. Idealistin on helppo innostua ajatuksesta, että yhteiskunnallisten yritysten takana on ihmisiä, jotka ovat nähneet maailmassa virheen ja joilla on palo korjata se liiketoiminnan keinoin. Kriittinen kysyy, kuka saa määritellä mikä on yhteiskunnallista? Eikös tässä ole myös kehäpäätelmän makua: yhteiskunnallinen yritys on yritys, jolla on yhteiskunnallinen tavoite?

Yksi tapa kuvata yhteiskunnalliseen tavoitteeseen liittyviä valintoja on selvittää, pyrkiikö yritys tuottamaan ensisijaisesti keskinäistä vai yhteiskunnallista hyötyä.

Janan toisessa päässä ovat yhteiskunnalliset yritykset, jotka ovat olemassa ennen muuta omaa jäsenistöään tai muuta tarkkarajaista kohderyhmää varten. Niiden tavoite liittyy keskinäiseen hyötyyn (mutual good), kuten jäsenten työllistämiseen tai kyläyhteisön elinvoimaisuuden varmistamiseen. Toisessa päässä ovat laajempaa yhteiskunnallista hyvää tavoittelevat yritykset. (Defourny ja Nyssens, 2017; Shepherd, 2019).

 

Asema markkinoilla

Kun joukko erimaalaisia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tuntijoita tapaa, ensimmäinen tiukempi sananvaihto koskee takuulla sitä, kuinka tiiviisti ja millä ehdoilla yhteiskunnalliset yritykset toimivat markkinoilla.

Asema markkinoilla riippuu seuraavista asioista:

  • Mistä yhteiskunnalliset yritykset saavat tulonsa: voittopuolisesti lahjoituksista tai avustuksista, vai pitääkö tulovirta saada valtaosin tai kokonaan markkinoilta?
  • Minkälaisia resursseja niillä on käytettävissä: saako yhteiskunnallisilla yrityksillä olla vapaaehtoistyöntekijöitä, saavatko ne verohelpotuksia, erityisiä yritystukia tai muita etuja?
  • Mitä tapahtuu yrityksen voitolle: saako voittoa ylipäätään tuottaa tai onko hyväksyttyä pyrkiä kasvattamaan voittoa? Jos voittoa tuotetaan, miten jakokelpoisen voiton saa käyttää? (Defourny and Nyssens, 2017)

Prosessi vai tulos?

Yhteiskunnalliset yritykset eroavat toisistaan myös sen suhteen, painotetaanko enemmän matkaa vai päämäärää, eli liiketoiminnan prosessia vai sen lopputuloksia. Etenkin yhteisötalouden toimijoille prosessi on tärkeä: halutaan, että yrityksen työntekijät ja muut sidosryhmät voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yritystoiminnan suuntaan. Prosessin korostaminen on tyypillistä muun muassa Manner-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suomessa ja vaikkapa Pohjois-Amerikassa taas keskitytään  yhteiskunnallisten yritysten määrittelyssä paljon enemmän siihen, miten ne luovat yhteiskunnallista hyvää palveluillaan tai tuotteillaan. (Defourny and Nyssens, 2010; Teasdale, 2011)

 

3D-mallin seuraukset 

Yksittäisiä ulottuvuuksia kiinnostavampia ovat niiden väliset yhteydet. Yrityksen sijoittuminen tiettyyn kohtaan vaikkapa Prosessi vs. tulokset -janaa saattaa määrittää samalla sitä, minkälaisia resursseja sillä on käytössään ja miten voiton tavoitteluun ja jakamiseen suhtaudutaan – eli yrityksen markkinalähtöisyyteen.

3D-malli on kiinnostava myös yhteiskunnallisille yrityksille ja niiden kirittäjille. Yrityksen asemoituminen näiden kolmen ulottuvuuden rajaamaan tilaan vaikuttaa myös siihen, minkälaiset liiketoimintamallit ja kasvustrategiat sille sopivat.

 

Kirjoittaja Saila Tykkyläinen (KTT) on tutkinut yhteiskunnallisten yritysten kasvua LUT yliopistossa ja puhuu teemasta jäsenten ARVO-webinaarissa 27.4 (ilmoittautumiseen).

Tykkyläinen osallistui työ- ja elinkeinoministeriön perustaman, yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia valmistelleen työryhmän toimintaan, ja oli perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen Työn Liitossa. Saila on kirjoittanut aiheesta mm. Talouden uudet muodot –kirjaan ja julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä yrittäjyyteen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa.

Lue kirjoitussarjan kaksi seuraavaa juttua Vaikuttavan yrityksen blogista.

 

LÄHTEET

  • Defourny, J. and Nyssens, M. (2010). Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergences. Journal of Social Entrepreneurship, 1 (1), 32-53.
  • Defourny, J. and Nyssens, M. (2017). Fundamentals for an International Typology of Social Enterprise Models. Voluntas 28, 2469-2497.
  • Doherty, B., Haugh, H., and Lyon, F. (2014). Social enterprises as hybrid organizations: A review and research agenda. International Journal of Management Reviews, 16(4), 417–436.
  • Saebi, T., Foss, N.J. and Linder, S. (2019). Social Entrepreneurship Research: Past Achievements and Future Promises. Journal of Management, 45 (1), 70-95.
  • Shepherd, D.A., Williams, T.A. and Zhao, E.Y. (2019). A Framework for Exploring the Degree of Hybridity in Entrepreneurship. Academy of Management Perspectives. (in press)
  • Teasdale, S. (2011). What’s in a Name? Making Sense of Social Enterprise Discourses. Public Policy Administration, 27 (2), 99-119.
  • Young, D., Searing, E.A.M. and Cassady, C.V. (eds.) (2016): The Social Enterprise Zoo. A Guide for Perplexed Scholars, Entrepreneurs, Philanthropists, Leaders, Investors, and Policymakers. Edward Elgar publishing.

 

Palveluita tuottavien sote-järjestöjen työpaikat ja palvelut vaarassa – järjestöt tarvitsevat kipeästi oman tukipaketin

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Hyvinvointiala HALI ry, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, Toimihenkilöliitto ERTO ja Kuntaliitto vaativat tukipakettia sosiaali- ja terveysalan järjestöille, jotta niiden kymmenet tuhannet työpaikat sekä haavoittuvan asiakaskunnan palveluntuotanto voidaan pelastaa.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Hyvinvointiala HALI ry, Arvoliitto, Toimihenkilöliitto ERTO ja Kuntaliitto vaativat, että Suomen hallituksen on viipymättä päätettävä erillisrahoituksen kautta toteutettavasta tukipaketista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palvelutoimintaan. Ensi vaiheessa tukipakettiin pitää varata 20 miljoonaa euroa. Tukipaketti helpottaisi koronaepidemiasta aiheutuvia talousvaikeuksia ja auttaisi näin välttämään palveluita tuottavien järjestöjen konkurssiaalto.

Tilanne on järjestöjen mukaan kriisiytymässä nopeasti, joten rahoituksen on tultava avoimeen hakuun nopeutetulla käsittelyllä. Myöntäjänä voi olla työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland tai ELY-keskukset. Tukipaketti on toteutettava ilman takaisinmaksuvelvoitetta.

 

Järjestöjä ja niiden haavoittuvia asiakasryhmiä ei saa jättää yksin

Sote-alan järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Palveluja tuottaa kaikkiaan noin 1000 järjestöä, joista noin 800 sosiaalipuolella. Toimintaa ei tehdä avustusrahalla, vaan pääosin Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla. Osa toiminnasta on nyt keskeytetty, eikä tulovirtaa ole. Kela voisi jatkaa maksatuksia ainakin osittain, koska osa lähikuntoutuksista on siirretty myöhäisempään ajankohtaan.

”Näitä järjestöjä ja heidän haavoittuvia asiakasryhmiään ei saa jättää yksin koronakriisin seurauksena. Tämä virhe on korjattava viipymättä eduskunnan lisätalousarviokäsittelyssä. Ongelmia on jo kasaantunut heikossa asemassa oleville. Kierre on katkaistava nyt”, painottaa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen.

Järjestöt pelkäävät, että osa toimijoista lakkauttaa koko toimintansa tai ajautuu konkurssiin. Tämä on asiakkaiden kannalta kestämätön tilanne, kun kriisin jälkeen palveluita tarvitaan jälleen uudelleen. Osa palveluista on voitava välittömästi käynnistää esimerkiksi etämuotoisina. Monissa palveluissa muita palveluntuottajia ei ole kuin järjestöt.

”Järjestöillä on oman kohderyhmänsä erityisosaamista, joka on vaarassa kadota. Näitä toimintoja ei tueta veikkausvoittovaroista tai muista avustuksista.”, muistuttaa Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Tilanteen vuoksi myös tuhansien suomalaisten työpaikat ovat vaarassa.

”Sote-järjestöjen palveluntuotannossa työskentelee kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Nämä työpaikat pitää nyt turvata, jotta pitkäaikaisilta lomautuksilta ja irtisanomisilta vältytään”, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Vaikeimmassa tilanteessa ovat ne toimijat, joilla on suoria sopimuksia KELAn tai kuntien kanssa ja joiden toiminta on keskeytetty. Kiinteät kustannukset jatkuvat, mutta tuloja ei ole. Osa kunnista on mahdollistanut toimintojen muutoksen etäpalveluiksi, jolloin osa järjestöistä on pystynyt sopeuttamaan toimintojaan.

Kuntaliitto tekee läheistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen kanssa.

”Järjestöt ovat kunnille merkittävä palveluiden tuottaja. Ilman näitä palveluita kunnat eivät selviä. Järjestöjen palvelutuotanto on turvattava tänä vaikeana aikana. Kysymyksessä on kansalaisten hyvinvointi”, painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

 

Toimintamuoto ei saa olla jatkon edellytys

Palvelut tuotetaan pääosin yhdistyksinä ja säätiöinä, vain reilut 70 järjestöä on yhtiöittänyt toimintansa tai osan siitä. Yrityksille suunnattu, Suomen hallituksen päättämä tukirahoitus (esim. Finnvera ja Business Finland) ei jostain syystä ole yhdistys- ja säätiömuotoisten toimijoiden käytettävissä. Palvelutuotanto on voittoa tavoittelematonta.

”Esimerkiksi sote-järjestön ylläpitämä kurssikeskus ei saa tukea, jos se on kiinni tai kuntoutustoiminta on loppunut. Jos taas vastaava toiminta on yrityksen pyörittämää, se voi saada tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jos järjestön palvelutoiminta tekee isot tappiot, koko järjestön olemassaolo on vaakalaudalla”, huomauttaa Arvoliiton hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen.

Toimijakohtaisen tukipaketin suuruus voidaan järjestöjen mukaan arvioida toimijan palvelusopimusten tai vastaavan sopimuksen perusteella. Tilintarkastajat voivat tarvittaessa varmistaa jälkikäteen tukirahoituksen oikeellisuuden tilinpäätöksen valmistuessa.

 

Vetoomuksen allekirjoittajina:

SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Jukka Tahvanainen, p. 040 900 4875
Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, p. 0400 374 164
Arvoliiton
 hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, p. 0400961469
Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen, p. 040 553 8536
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624

 

Yhteiskunnalliset yritykset vaarassa pudota kriisitukien ulkopuolelle

Koronaviruksen aiheuttama kriisi koettelee nyt lähes kaikkia suomalaisia yrityksiä, eivätkä yhteiskunnalliset yritykset ole tästä poikkeus. Yhteiskunnallisten yritysten joukko on yhtiömuodoiltaan ja liiketoimintamalleiltaan kirjava, mutta yksi ydinteema yhdistää niitä kaikkia: liiketoimintaa tehdään yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi. Monella tämä tarkoittaa työskentelyä heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien tukemiseksi ja poikkeustilanteessa huoli etenkin näiden palveluiden jatkuvuudesta on  ARVOn jäsenistössä kova. 19.3.-20.3 kerätyn jäsenkyselyn pohjalta nostamme esiin seuraavat huolet ja ratkaisuehdotukset: 

 

Mahdollisuus toteuttaa erityisryhmien palveluita etänä tunnistettava

Monen yhteiskunnallisen yrityksen asiakaskuntana on heikommassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri tavoin vammaiset ihmiset, ikäihmiset, lastensuojelun piirissä olevat perheet, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Monet kuuluvat myös koronaviruksen riskiryhmiin. ARVOn jäsenet ovat huolissaan asiakkaidensa pärjäämisestä poikkeusoloissa, kun kotiin vietävät palvelut, ryhmämuotoinen toiminta, palkkatukityöllistäminen ja osa kuntoutuksesta keskeytyvät.  

  • Poikkeustilanteessa palveluiden ostajien (pääasiassa kuntien) toivotaan suhtautuvan avoimesti palveluiden tuottamiseen etänä. Jäsenet ovat valmiita etsimään ratkaisuja ja monet ovat jo onnistuneesti siirtäneet toimintaansa etäkanaviin.  

 

Julkisilla hankinnoilla voidaan tukea yhteiskunnallisia yrityksiä

Julkiset hankkijat ovat yksi yhteiskunnallisten yritysten tärkeimmistä asiakasryhmistä. ARVOn jäsenistö tuottaa esimerkiksi työllistämis-, kuntoutus-, koulutus-, lastensuojelu- ja asumispalveluita. Jos valtio ja kunnat keskeyttävät palveluiden ostamisen, monen jäsenen toiminta vaarantuu kriittisesti. 

  • Yhteiskunnalliset yritykset toivovat kuntien jatkavan julkisten hankintojen tekoa normaalisti ja harkitsevan uusien hankintojen tekoa nopeutetusti. Pitkäjänteisyys ja kauas katsova yhteistyö palveluiden tuottajien kanssa olisi kaikkien kannalta edullista. 
  • ARVO kannustaa kuntien lisäksi myös yrityksiä jatkamaan hankintojaan mahdollisuuksien mukaan pienempien alihankkijoina toimivien yritysten tukemiseksi.  

 

Palvelutoimintaa tekevät yhdistykset ja säätiöt myös tuen piiriin

Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka harjoittavat yhteiskunnallista liiketoimintaa suoraan ilman erillistä osakeyhtiötä. Tämä toiminta on markkinaehtoista ja kärsii poikkeustilanteessa samalla tavalla kuin perinteistenkin yritysten liiketoiminta. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan luonteen takia monellakaan ei ole taloudellista puskuria omasta toiminnasta riippumattomien kriisien varalle. Tällä hetkellä yhdistykset ja säätiöt ovat kategorisesti rajattu esimerkiksi Business Finlandin tukien ulkopuolelle. 

  • Valtion tuki poikkeustilanteessa on turvattava myös yhdistysten ja säätiöiden palveluliiketoiminnalle joko päästämällä ne yritystukien piiriin tai luomalla erityisiä tuen muotoja. 

 

Helpotusta työvoiman saatavuuteen hoiva-aloille

ARVOn jäsenistössä on suuria hoivapalveluiden tuottajia, jotka huolehtivat muun muassa vammaisten ja ikäihmisten asumispalveluistaTyövoiman saatavuus on jo pitkään ollut hoiva-alalla haastavaa ja nyt poikkeustilanteessa näitä yrityksiä uhkaa jopa yksiköiden sulkeminen työvoiman puutteen takia.  

  • Viranomaisilta toivotaan väliaikaista joustoa hoiva-alan työntekijöiden pätevyysvaatimuksiin, jotta esimerkiksi alan opiskelijoita voitaisiin hyödyntää laajemmin. 

 

Näillä toimilla pystytään auttamaan yhteiskunnallisia yrityksiä pääsemään yli välittömän kriisin, mutta myös turvaamaan niiden kautta erityisryhmille tärkeät palvelut. Lisäksi ARVO yhtyy Suomen Yrittäjien 23.3. esittämiin ehdotuksiin yritysten tukemisesta muun muassa työnantajamaksujen lisäkevennyksillä ja oma-aloitteisten verojen palautuksilla. Myös vuokranantajat voivat tukea kaiken kokoisia yrityksiä joustamalla toimitilavuokrissa poikkeusoloissa. 

ARVO pyrkii itse tukemaan yrityksiä koronakriisin aiheuttamista vaurioista toipumisessa ensi syksyn Impact Startup –yrityskiihdyttämössäKiihdyttämön ohjelmaan rakennetaan uusia osioita, joiden tarkoituksena on kehittää ratkaisuja koronakriisin jälkeiseen yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.  

 

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry 

Pentti Lemmetyinen, hallituksen puheenjohtaja, ARVO ry

 

Lisätietoja: 

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry 

puh. 040 758 7247kimmo.lipponen@arvoliitto.fi  

 

ARVO ry on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää arvolähtöisten yritysten menestystä. www.arvoliitto.fi  

ARVO-päivä

Tervetuloa ARVO-päivään 27.4.!

HUOM! Koronavirustilanteen ja Suomen hallituksen 12.3. antaman ohjeistuksen mukaisesti emme järjestä 27.4. ARVO-päivää fyysisesti Perhon tiloissa, vaan järjestämme ARVO-webinaarin klo 13.15-14.15, jonka jälkeen on yhdistyksen vuosikokous klo 13.30-14.30. Jäsenille on lähetetty aiheesta sähköpostia. Tapahtumaan voi ilmoittautua täällä.

Vuosittainen ARVOn jäsenverkoston kokoontuminen, ARVO-päivä, tulee taas! Tänä vuonna ohjelmassa sukelletaan kokonaisvaltaiseen vastuullisuusstrategian rakentamiseen, yhteiskunnallisten yritysten kasvustrategioihin ja vaikuttavuusperusteisiin julkisiin hankintoihin.

Vaikuttavan vastuullisuusstrategian rakentamisesta tulevat kertomaan oman tuoreen kokemuksensa pohjalta ARVOn jäsen Eerikkilä Sport & Outdoor resortin toimitusjohtaja Petri Jakonen ja kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia consultingin Pasi Rinne. Yhteiskunnallisten yritysten kasvutapoja avaa hiljattain aiheesta väitellyt tutkija Saila Tykkyläinen ja vaikuttavuusperusteisista julkisista hankinnoista alustaa pitkän linjan asiantuntija Saila Eskola.

Ohjelmassa on myös tilaa verkostoitumiselle ja kuulumisten vaihdolle, yhteiskunnallisen yrittämisen saralla on taas tapahtunut paljon, joten keskusteltavaa riittää!

 

ARVO-päivä 27.4.2020 klo 12.00 – 14.30 Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella (Vanha Helsingintie 13).

Tervetuloa! Tapahtuma on ARVOn jäsenten edustajille maksuton.

 

Lisätietoja:

Viestinnän asiantuntija Eeva Toivanen, eeva.toivanen@arvoliitto.fi, puh. 0400 758 780

ARVO-päivä

 

Arctic smart villagen logo

Arctic Smart Village on ARVOn uusin jäsen

ARVOn joukkoihin liittyi jälleen uusi yhteiskunnallinen yritys, kun yhdistyksen hallitus hyväksyi helmikuussa uudeksi jäseneksi ASV Arctic Smart Village Oy:n. ASV auttaa kuntia asukashankinnassa luomalla uusia houkuttelevia asuinalueita. Yrityksen Älykylä® -konsepti on edelläkävijä erityisesti kohtuuhintaisen asumisen ja maaseudun asumisen kehittämisessä. ASV ei itse rakenna tai rakennuta, vaan toimii kuntien, yritysten ja asukkaiden välisenä alustana rakentamishankkeissa. Toiminta perustuu siihen, että ASV suunnittelee yhteistyöyritysten kanssa asumisen kokonaisuuden ja kokoaa asukkaat, jotka toimivat rakennuttajina perustettavan asumisosuuskunnan toimesta.

 

Arctic Smart Villagen toimitusjohtaja Juri Laurila, miksi halusitte liittyä ARVOon?

”Halusimme tulla mukaan, koska katsoimme ARVOn edistävän samoja asioita, mitä itsekin tavoittelemme. Näimme, että liittymällä voimme saada enemmän vaikuttavuutta yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen ja jäsenyytemme tukee osaltaan myös ARVOn merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta.”

 

Millaisia ovat Arctic Smart Villagen arvot?

”Arvojamme ovat elinvoimaisuus, elämänlaatu ja yhteisöllisyys. Kaiken tekemisemme taustalla on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen ja kestävämmän elämäntavan tukeminen. Tämä koskee sekä Älykylien asukkaita, että niiden kuntien asukkaita, joihin Älykyliä perustetaan. Älykylien lisäksi pyrimme kasvattamaan päättäjien ymmärrystä vaikuttavan päätöksenteon tekemiseen. Järjestämme ensimmäisen vaikuttavuustyöpajavalmennuksen huhtikuussa. Tarkoitus on järjestää näitä eri puolille Suomea jatkossa.”

 

Yhteiskunnallinen yrittäminen yhä innovatiivisempaa

”Arctic Smart Village Oy on erittäin hieno lisä vaikuttavaan jäsenjoukkoomme. Yhteiskuntamme tarvitsee lisää juuri tällaisia innovatiivisia toimijoita, jotka yhdistävät uuden teknologian, arvopohjaisen liiketoiminnan ja yhteiskunnalliset tavoitteet” iloitsee ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen. ”Uskon, että ASV:n mukaantulo tuo lisäarvoa koko verkostollemme.”

ARVOn jäsenkunta on kasvanut viime aikoina todella monialaisesti. Usein saatetaan ajatella, että yhteiskunnallisia yrityksiä toimii vain sote-aloilla, vaikka todellisuus on paljon kirjavampi. Arvopohjainen, yhteiskunnallisesta tarpeesta lähtevä liiketoiminta on nosteessa myös esimerkiksi ohjelmisto- ja konsulttialoilla. Parhaimmillaan yhteiskunnalliset yritykset pystyvät yhdessä luomaan uusia palvelu- ja liiketoimintakokonaisuuksia yli toimialarajojen. Tämän edistäminen on yksi ARVOn verkoston päätavoitteista.

Lämpimästi tervetuloa ARVO-joukkoon Arctic Smart Village! Käy tutustumassa ASV:n Älykylä-konseptiin: www.alykyla.fi

Arctic smart villagen logo

ARVO tuo Suomeen yhteispohjoismaisen vaikuttavuuskiihdyttämön

Bootcamp Oslossa.

Kuva: Alex Asensi

ARVO aloittaa vuonna 2020 Impact Startup -nimisen vaikuttavuuskiihdyttämön järjestämisen Suomessa. Impact StartUp on yhteispohjoismainen yrityskiihdyttämö, joka toteutetaan yhteisellä konseptilla Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Kiihdyttämöohjelmassa osallistuvat yritykset saavat intensiivistä valmennusta yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa ja liiketoimintansa kehittämisessä sekä apua uusien verkostojen ja rahoituksen hankkimisessa.

Impact Startupiin voivat hakea mukaan varhaisessa vaiheessa olevat organisaatiot, jotka haluavat liiketoiminnallaan ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja laajentaa toimintaansa. Startup -yritysten lisäksi kiihdyttämö on avoin yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevien organisaatioiden uutta palvelua kehittäville sisäisille tiimeille. Tärkein osallistujakriteeri on impact – yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tuottamisen täytyy olla toiminnan ytimessä.

”Olemme erittäin innoissamme saadessamme tuoda Suomeen tämän Norjassa ja Tanskassa menestyksekkäästi testatun konseptin. ARVO on jo pitkään tehnyt töitä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kanssa enkä voisi kuvitella parempaa tapaa ja kumppanijoukkoa tämän työn eteenpäin viemiseksi”, kertoo ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Syksyllä 2020 Helsingissä järjestettävän kiihdyttämökierroksen teemana on osatyökykyisten työllistäminen. Haku kiihdyttämöön avataan maaliskuun lopussa.  Osallistuminen on kiihdytettäville organisaatioille ilmaista.

Yhteispohjoismaisesti halutaan myös lisätä sijoittajien ja julkisten hankkijoiden tietotasoa ja osaamista vaikuttavuudesta. Kiihdytettävien yritysten ohjelman rinnalla kulkevat sijoittajille suunnattu Investor Lab, joka tarjoaa sijoittajille työkaluja ja tukea vaikuttavuussijoittamiseen sekä Public Procurement Lab, joka tukee julkisia hankkijoita vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa. Kiihdyttämöohjelma päättyy demopäivään, jossa osallistujayritykset esittelevät toimintamallinsa sijoittajille ja asiakkaille.

Impact StartUpia rahoittaa yhteispohjoismaisesti pohjoismaisen ministerineuvoston Nordic Innovation -innovaatiorahasto. Suomessa ARVOn pääkumppanit ovat Sitra, Tradeka, Invalidisäätiö ja Y-Säätiö.

Lisätty 24.3.2020 HUOM! Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen haun avaamista joudutaan lykkäämään pidemmälle kevääseen. Kiihdyttämö tullaan edelleen järjestämään, mutta ARVO ja kumppanit pohtivat parhaillaan parhaita toteutustapoja ja keinoja tuoda kiihdyttämöön mukaan myös tapoja auttaa koronan jälkeisessä jälleenrakennuksessa.

Lisätietoja:

Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO

kimmo.lipponen@arvoliitto.fi , puh 040 758 7247

 

ARVO on suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten liitto ja vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO tekee työtä vastuullisemman ja vaikuttavamman elinkeinoelämän eteen ja edistää arvolähtöisten yritysten menestystä. Lisätietoja: www.arvoliitto.fi

Impact Startup on pohjoismainen vaikuttavuuskiihdyttämö, jota Suomessa järjestää ARVO. Kiihdyttämössä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkivät yritykset saavat uutta vauhtia vaikuttavuutensa ja liiketoimintansa kehittämiseen. Ohjelman Investor Lab ja Public procurement lab taas tukevat sijoittajia ja julkisia hankkijoita vaikuttavuusosaamisessa. ARVO on perustajajäsenenä pohjoismaisessa Impact StartUp FMBA -yhdistyksessä, johon kuuluvat lisäksi ruotsalainen Prosper Impact Consulting AB, norjalainen Ferd Sosiale Entreprenører (Ferd SE) ja Tanskalainen Den Sociale Kapitalfond.

 

 

Impact Startup logo

Hyvän elämän narratiiveja muuttamassa – ARVOn uusi jäsen Kreatos Films tekee yhteiskunnallista viestintää

Vielä juuri ennen joulua ARVOn joukot kasvoivat, kun hallitus hyväksyi Kreatos Films osuuskunnan liiton jäseneksi. Kreatos on nuorten luovan alan ammattilaisten perustama uusi videotuotantoyhtiö, joka keskittyy yhteiskunnallisiin videoihin. Kreatos Films löytyy esimerkiksi ARVO-lupaus videoiden ja Hyvän Mitassa tehtyjen vaikuttavuusvideoiden takaa.

 

Miksi halusitte liittyä Arvoon, Kretos Films osuuskunnan puheenjohtaja Sami Hakkarainen?

”ARVO on yhteiskunnallisten yritysten liitto ja koemme kuuluvamme osaksi tätä yhteisöä. Meille siinä on kyse sitoutumisesta eettiseen tapaan toimia, mutta myös oppimisesta ja verkostoista. Uskomme että ARVOn jäsenyys parantaa sekä Kreatoksen liiketoimintamahdollisuuksia että lisää myös omien jäsentemme sitoutumista yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvojen mukaiseen toimintaan.”

 

Mikä on Kreatoksen yhteiskunnallinen päämäärä?

”Haluaisimme nähdä muutoksen ihmisten ihanteissa ja normeissa. Tällä hetkellä ihanteemme ja normaalina pitämämme tavat ovat usein ristiriidassa sen kanssa, mitä tutkimus kertoo maailman tilasta vaikka ympäristön, ihmisoikeuksien tai mielenterveyden suhteen. Nämä ihanteet ja normit eivät kuitenkaan syntyneet tyhjästä. Ne rakennettiin tietoisesti. Markkinointi on aina myös yhteiskunnallista, koska siinä markkinoitava asia (oli se sitten tuote, palvelu tai jotain muuta, esimerkiksi lakialoite) yhdistetään osaksi tarinaa hyvästä elämästä. Se, joka kykenee määrittelemään mitä on hyvä elämä, voi samalla tehdä ihmiset riippuvaisiksi kulutuksen ja toiminnan tavoista jotka eivät välttämättä ole isossa kuvassa kestäviä. Siksi on muutettava tarina hyvästä elämästä siten, että se myy. Kun ihmiset saadaan tavoittelemaan tätä uutta visiota hyvästä elämästä, pystyvät myös tuotantorakenteet vastaamaan siihen helpommin.”

 

Millaiset arvot ohjaavat toimintaanne?

”Kun tekee töitä alihankkijana, arvojen mukainen toiminta on aina iso riski taloudellisesti. Kun puhutaan meidän kaltaisestamme markkinointiin sisältöä tuottavista yrityksistä, yhteiskunnallisuutta pitäisi pystyä tarkastelemaan ennen kaikkea työn sisältöjen kautta. Ei yhteiskunnallisuuteen voi riittää se, että päivätöinään viherpesee kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja sitten lahjoittaa voitot ympäristöjärjestöille. Tällaiset toimintamallit ulkoistavat yhteiskunnallisuuden yrityksen ekstra-toiminnoksi sen sijaan, että yhteiskunnallisuus olisi sisäänkirjoitettu itse varsinaiseen liiketoimintaan.

Me olemme kääntäneet selkämme sellaisille tarjouksille, joiden koimme edustavan asioita, jotka eivät tarvitse enää yhtään enempää tilaa ihmisten mielikuvissa. Ne ovat liittyneet esimerkiksi kasinotalouteen ja lihan tuotantoon. Kyyninen sanoisi, ettei tällaisessa toimintamallissa ole mitään järkeä. Joku muuhan tekee sitten sen kuitenkin.

”Meidän sukupolvellamme (1980-90-lukujen taitteessa syntyneet) on vahva tunne, että systeemi on rikki ja siksi tapamme suhtautua yrittäjyyteen on fundamentaalisesti erilainen.”

Mutta sitten toisaalta järkeä ei ole isossa kuvassa tässä koko markkinointiskenen nykytilassakaan. Vasta vähän aikaa sitten järjestettiin Sitran tiloissa tilaisuus Call for Creatives, jossa markkinointitoimistot pohtivat kuinka muuttaa toimintamalleja markkinoinnin saralla kestävämpään suuntaan. Kuitenkin useat huomauttivat että tämä kilpailutilanteen dynamiikka estää muutosta tapahtumasta.”

 

Millaisia visioita teillä on Kreatoksen tulevaisuudelle?

”Jos emme aloita itsestämme, kuinka voimme olettaa maailmankaan muuttuvan? Tietenkään emme ajattele, että yksi pieni videotuotantoyhtiö voi yksin muuttaa maailmaa. Mutta ei vaikuttavuutta voi eristää osaksi jonkin yhden yrityksen toimintaa, vaan pitäisi arvioida ekosysteemejä. Meitä kiinnostaa olla muutoksentekijöiden eturintamassa tällaisessa ekosysteemissä ja levittää tätä eettisyysajattelua muillekin viestintäkentässä toimiville. Ei meidän tarkoituksenamme ole mitenkään omia eettisyyttä itsellemme, vaikka näemmekin sen asiantuntemuksena, joka antaa lisäarvoa asiakkaillemme. Meidän mielestämme olisi tietysti parempi, jos näistä asioista ei tarvitsisi edes erikseen keksiä videostrategioita, joilla muuttaa ihmisten ihanteita ja normeja. Mutta niin kauan kuin maailma on rikki, on korjaustyötä jatkettava.”

 

www.kreatosfilms.com

Kreatoksen logo.

Venner Oy on Vuoden vaikuttavin ARVO-teko, kunniamaininta #Työnimi -kampanjalle

Vuoden vaikuttavin ARVO-teko palkinto Venner Oy:lle.

Vaikuttavin ARVO-teko kisa keräsi tänäkin vuonna joukon korkeatasoisia osallistujia, joista lopulta voittajaksi valittiin vähävaraisten perheiden ruoka-apuun erikoistunut Venner Oy. ARVO-teko kisassa yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO etsii vuosittain tekoja, joissa yhdistyvät liiketoiminta, innovatiivinen toimintatapa ja yhteiskunnallisen hyvän tekeminen. Voittajan valitsee Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n hallitus.

Kunniamaininnan sai tänä vuonna Diakonia-ammattikorkeakoulun #Työnimi -kampanja.

”Vennerin toiminnassa yhdistyy hienosti liiketoiminta, luovuus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hakeminen. He ovat selkeästi lähteneet liikkeelle yhteiskunnallisesta haasteesta: vähävaraisilla lapsiperheillä ei ole välttämättä taloudellisia tai jaksamuksellisia resursseja terveellisen ruoan valmistukseen. Haasteen tunnistamisen jälkeen on kehitetty uusi luova ratkaisu ja lähdetty pyörittämään sitä liiketoiminnan keinoin” avaa ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Venner Oy on vuonna 2018 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka kautta voi ostaa ruokakassin vähävaraiselle lapsiperheelle. Ruokakassi sisältää ainekset noin viikon terveellisiin ja ravitseviin kasvisaterioihin, sekä Vennerin keittiössä -reseptipankin. Apua tarvitsevat perheet etsitään Hope ry:n avulla, ja jokainen verkkokaupasta ostettu ruokakassi toimitetaan perheen kotiovelle. Kassin ostaja saa itselleen hyvän mielen lisäksi pääsyn Vennerin reseptipankkiin.

ARVOn raatiin teki vaikutuksen Vennerin selkeä näkemys yhteiskunnallisesta tarpeesta, jota on lähdetty ratkaisemaan. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa suuria, ja noin 110 000 lasta elää köyhyydessä. Ravitsevan ruoan puute taas voi vaikuttaa monimutkaisessa syiden ja seurausten verkossa muun muassa lasten jaksamiseen ja keskittymiskykyyn koulussa.

Raati oli iloinen myös huomatessaan, että ARVO-lupauksen periaatteet löytyvät Vennerin toiminnasta. Toiminnan yhteiskunnallisen päämäärän lisäksi erityisesti vastuu ympäristöstä, avoimuus ja yhteistyöhön perustuva toimintamalli näkyvät hienosti Vennerin työssä. Ruokakassi sisältää ilmastoystävällisesti vain kasvispohjaisia ainesosia ja reseptikirjasta oppii kasvisreseptejä, Venner kertoo toiminnastaaan ja taloudestaan erittäin avoimesti mm. nettisivuillaan ja työssä kumppanuudet esimerkiksi Hope ry:n, K-ryhmän ja erilaisten vaikuttajien kanssa ovat tärkeässä roolissa.

”Tällainen tunnustus merkitsee meille todella paljon. Lähdimme liikkeelle suuresta halusta tehdä hyvää tärkeäksi kokemamme asian eteen, emmekä ikinä olisi uskoneet, että näinkin lyhyessä ajassa olisimme tässä. Emme pystyisi tähän ilman yhteistyökumppaneitamme, kiitos siis myös heille!” kommentoivat ensitunnelmiaan palkinnon vastaanottamisen jälkeen Vennerin Tuulia Järvinen ja Emilia Järvinen.

Lue lisää Venneristä: www.venner.fi

Vennerin Tuulia Järvinen ja Emilia Järvinen vastaanottivat palkinnon 26.11. / Kuva: Petteri Tiainen /Kreatos Films

Vennerin Tuulia Järvinen ja Emilia Järvinen vastaanottivat palkintotaulun ja kukat.

 

#Työnimi kampanja nosti esille syrjinnän rekrytoinneissa

Vaikuttavin ARVO-teko raati päätti antaa kunniamaininnan Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) #Työnimi -kampanjalle. Diakin hallinnoimassa Novo Tiija (uusi aika) hankkeessa toteutetussa kampanjassa neljä julkisuudesta tunnettua henkilöä Tuomas Enbuske, Jari Sarasvuo, Anne Kukkohovi ja Meri-Tuuli Väntsi hakivat omien alojensa töitä omilla CV:llään, mutta tyypillisellä romaninimellä. Seurantajakson aikana Meri-Tuuli Väntsi sai yhden kutsun työhaastatteluun, muut kolme eivät saaneet yhtään haastattelukutsua.

Vaikka kokeilu ei ollut tieteellinen tutkimus, todisti se varsin karulla tavalla romaniväestön kokeman syrjinnän työnhaussa. Kampanja nosti asian ensimmäistä kertaa laajaan julkiseen keskusteluun ja herätti suurta huomiota. ”Kampanja näytti antavan merkittävän nytkäytyksen anonyymille rekrytoinnille. Mm. Helsinki ja Vantaa, sekä yksittäiset yritykset ja liikeketjut ilmoittivat siirtyvänsä anonyymiin rekrytointiin ja Työnimi-kampanja mainittiin näissä yhteyksissä”, kertoo kampanjan projektipäällikkö Mertsi Ärling. ”Romanien lisäksi työsyrjintä koskee myös muita ryhmiä: esim. useat maahanmuuttajajärjestöt ja vammaisjärjestöt soittivat antaen palautetta, että kampanja edisti myös heidän työllistymistään. Lähdimme tekemään tätä nimenomaan yhdenvertaisuustekona, ja sen takia tämä tunnustus ARVO-teosta tuntuukin erittäin hyvältä.”

ARVOn raati piti kampanjaa tärkeänä tekona yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta. Tasa-arvoinen pääsy työelämään on erittäin tärkeää koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. ”Olemme pohtineet yhdenvertaisuutta ja työllistämiskysymyksiä paljon teeman parissa työskentelevien jäsentemme kanssa. #Työnimi herätti aiheesta erittäin tärkeää julkista keskustelua”, kommentoi ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Katso #Työnimi -videot täällä. https://dialogi.diak.fi/2018/10/31/tyonimi/.

#Työnimi -kampanjan projektipäällikkö Mertsi Ärling vastaanotti kunniamaininnan 26.11. / Kuva: Petteri Tiainen /Kreatos Films

Työnimi -kampanjapäällikkö Mertsi Ärling

Kunniakirjalla muistetut

ARVO juhli ensimmäistä viittä vuottaan

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry perustettiin syksyllä 2014, ja 26.11.2019 juhlittiin tämän uhmaikäisen viisivuotista taivalta Helsingin Korjaamolla. Synttäreillä oli läsnä jäsenten lisäksi ARVOn ystäviä ja tukijoita vuosien varrelta – tunnelma oli lämmin ja ARVOmaisen rento. ARVOn puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen aloitti illan puheella, jossa korosti arvopohjaisuuden ja inhimillisten arvojen puolustamisen tärkeyttä: tämä on perusta, jolle ARVO on rakennettu ja johon se tulee myös jatkossa nojaamaan. Lemmetyisen laajempi katsaus ARVOn syntyhistoriaan ja merkitykseen on luettavissa täällä.

ARVOn puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen / Kuva: Petteri Tiainen/ Kreatos Films

Pentti Lemmetyinen puhuu

Merkkipaalun kunniaksi ARVO palkitsi viiden vuoden taipaleellaan vaikuttaneita avainhenkilöitä, joista itseoikeutetusti ensimmäisen kunniakirjan sai Pentti Lemmetyinen, ”The Most Valuable Player”, yksi liiton perustajista ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Kunniakirjat saivat myös Jaana Kymäläinen ja Mika Mäkinen, ”ARVO-lupauksen alkuperäiset kynäniekat”, ”Viestinnän moottori” ARVOn viestinnän alussa vauhtiin laittanut Heidi Korva, ”ARVO-promoottori nro 1” ja jäsenhankintaa merkittävästi vauhdittanut Markku Niemelä. ”Arvovallankumouksen tekijöinä” kunniakirjan saivat EETTI & INNO tutkimushankkeessa pioneerityötä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksien esiin tuomisessa tehneet Soilikki Viljanen ja Pauli Juuti.

Postissa kunniakirjansa saavat Teemu Ollikainen ”Oikein Hyvää Bisnestä -sloganin alkuperäinen kiteyttäjä” sekä Pekka Tsupari ”ARVOn perustajakumppani”. Suuri kiitos ja kunnia kuuluu myös ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipposelle, joka on koko viisivuotisen ajan toiminut ARVOn toiminnan moottorina ja puskenut yhteiskunnallisten yritysten asiaa eteenpäin kaikella tarmollaan. Myös ARVOn hallituksen luottamustehtävissä toimivat ja toimineet ovat olleet merkittävässä roolissa pienen mutta pippurisen liiton työssä – suurkiitos kaikille!

ARVO kiittää edellä mainittujen lisäksi kaikkia muita ensimmäisen viiden toimintavuoden aikana mukana olleita yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Valtava kiitos menee ennen kaikkea jäsenille, joiden kanssa ja joita varten työtä tehdään. ARVO on verkosto, jonka vaikuttavuus kumpuaa jäsenten yhteiskunnallisesta työstä – yhdessä kohti seuraavaa viittä vuotta!

 

ARVO-teko 2019 palkinnon saaneet, sekä kunniakirjalla muistetut 26.11. Korjaamolla / Kuva: Petteri Tiainen /Kreatos Films

Kunniakirjalla muistetut

Tajikistanilainen ryhmä vierailulle

Tajikistanilainen valtuuskunta tutustumassa yhteiskunnalliseen yrittämiseen

ARVOn vieraana kävi 21.11. tajikistanilainen valtuuskunta kuulemassa ja keskustelemassa yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisestä. Ryhmässä oli kansanedustaja, eri ministeriöiden johtajia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. He muodostavat Tajikistanissa komitean, jonka tehtävänä on valmistella virallinen mietintä mahdollisista valtiollisista toimista yhteiskunnallisen yrittämisen edistämiseksi Tajikistanissa.

ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen avasi valtuuskunnalle Suomen käytäntöjä ja ARVOn historiaa, erityisesti ryhmää kiinnosti ARVOn määritelmä yhteiskunnallisesta yrityksestä ja sen eroista ja yhtäläisyyksistä yhteiskuntavastuullisten yritysten kanssa. Ryhmä oli aikaisemmin viikolla päässyt jo tutustumaan suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten käytännön arkeen, joten teoreettisempi katsaus kenttään laajemmin oli heidän toiveissaan. Lipponen pääsi lempiaiheensa kimppuun ja kysymyksiä tulikin runsaasti. Keskustelu kävi pitkään vilkkaana tulkin välityksellä.

Valtuuskunta oli erityisen kiinnostunut yhteiskunnallisista yrityksistä työllistymisen edistäjinä, sillä Tajikistanissa on korkea työttömyysaste ja yhteiskunnallisista yrityksistä toivottaisiin tähän apuja. Keskustelua käytiin muun muassa Suomen kokemuksista erityislainsäädännön tehokkuudesta – tarvitsevatko yhteiskunnalliset yritykset menestyäkseen omaa lainsäädäntöä? Tähän ARVOllakaan ei ole yksiselitteistä vastausta, Suomessa työtä yhteiskunnallisten yritysten menestyksen eteen on tehty ilman erityistä lainsäädäntöä hyvin tuloksin.

Oli erittäin mielenkiintoista kuulla vastavuoroisesti myös Tajikistanin tilanteesta. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on maassa vielä erittäin uusi aihe, ja valtuuskunta on tehnyt selvitystyötään viime vuodesta alkaen. Matka Suomeen oli heille erittäin tärkeä tiedonkeruumatka, ja ryhmä olikin saanut kattavan käsityksen yhteiskunnallisten yritysten toiminnasta muun muassa ARVOn jäsenten Aspan, Y-säätiön, Autismisäätiön ja Vaikuttavan Yrityksen luona.

On aina hienoa edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä myös kansainvälisesti ja saada omaankin työhömme näkemyksiä niin läheltä kuin kaukaa. Toivotamme valtuuskunnalle menestystä ensimmäisen valtiollisen yhteiskunnallisten yritysten tukistrategian laatimisessa!

Tajikistanilainen ryhmä vierailulle

Hyvän Mitta -hanke päättyy 26.11.

Vuonna 2016 käynnistynyt ARVOn koordinoima Hyvän Mitta -hanke tulee päätökseensä 26.11.2019 seminaarissa Helsingin Korjaamolla. Hankkeen syksyllä 2017 alkanut kakkosvaihe on keskittynyt toimijoiden osaamisen kehittämiseen ja siinä on seurattu tiiviisti kolmen hankkeen vaikuttavuutta. Koko hankkeen aikana seuratun 16 casen pohjalta on luotu työkaluja ja neuvoja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamiseen ja mittaamiseen.

Hyvän Mitta -hanke käynnistettiin vuonna 2016, kun erilaiset hyvää tekevät toimijat tunnistivat tahoillaan, että tehtyä yhteiskunnallista hyvää ei riittävällä tasolla mitata ja todenneta. Ensimmäisessä vaiheessa ARVO, Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (myöh. STEA) ja opetus- ja kulttuuriministeriö kokosivat ensimmäistä kertaa Suomessa yhteen esimerkkejä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin malleista ja menetelmistä. Tämä tehtiin seuraamalla erilaisia vaikuttavuuteen pyrkiviä hankkeita ja toimintamalleja sekä niiden vaikuttavuuden arviointia. Lopputuloksena syntyi vaikuttavuusketju, vaikuttavuuden mallinnuksen ja kehittämisen työkalu, joka tiivisti vaikuttavuuden syntymisen seitsemään palaan: 1) Tarve, 2) Visio, 3) Tavoite, 4) Resurssit, 5) Toimenpiteet, 6) Tulokset, 7) Vaikuttavuus.

Ensimmäisen vaiheen jälkeen hankekumppanit totesivat, että nyt päästiin vasta alkuun. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisen kenttä olikin luultua kirjavampi, ja vaikuttavuuden johtamiseen, kehittämiseen ja todentamiseen kaivattiin lisää tietoa ja työkaluja. Hyvän Mitan kakkosvaihe käynnistyi vuoden 2017 syksyllä, jolloin Veikkaus jäi pois ja uusiksi kumppaneiksi tulivat Opetushallitus, valtioneuvoston kanslia ja Kela.

Hankepäälliköksi hyppäsi Katja Anoschkin

– ”On ollut positiivista huomata, kuinka viimeisen kahden vuoden aikana yhteiskunnallinen vaikuttavuus on noussut yhä useamman yrityksen, yhteisön ja rahoittajan kiinnostuksen kohteeksi. Olemme saaneet vahvistusta sille, että olemme oikealla asialla”Anoschkin kertoo.

Toisessa vaiheessa seurattiin kolmen hankkeen vaikuttavuuden arviointia, valmennettiin useita organisaatioita ja koulutettiin niin rahoittajia kuin toiminnan toteuttajiakin vaikuttavuuden johtamiseen ja arviointiin. Näiden oppien pohjalta jatkokehitettiin vaikuttavuusketjua ja vaikuttavuuden johtamisen periaatteita. Mukana olivat Lahden Diakonialaitoksen Vauvan Taika -hanke, SOS-Lapsikylän Perhekumppani-palvelu, sekä Oulussa toimiva Dynamo Juniorit. Hankkeista ja niiden vaikuttavuuden arvioinneista julkaistaan kattavasti tietoa Hyvän Mitan sivuille päätösseminaarin jälkeen.

Nyt hankkeen päättyessä ollaan vaikuttavuuden suhteen paljon viisaampia kuin vuonna 2016. Alusta asti hankkeessa mukana ollut ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen näkee, että Hyvän Mitta vastasi hyvin sille asetettuihin kysymyksiin:

– ”Näin monimutkaisen asian ratkaisemisessa on ollut tärkeää, että laaja kumppanijoukkomme on osallistunut yhteiskehittämiseen koko hankkeen ajan.

Lipponen näkee myös tärkeänä saavutuksena vaikuttavuusajattelun levittämisen ja esiin nostamisen:

-”Yksi tavoitteistamme oli, että saisimme rahoittajat, kuten julkiset hankkijat ottamaan vaikuttavuuden paremmin huomioon. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on jo linjannut pyrkivänsä tekemään vaikuttavuudesta yhden hankintakriteerin.”

Hyvän Mitta päätösseminaari Korjaamolla 26.11. klo 12.30 – 15.30. Tilaisuus on täynnä, mutta jonopaikoille voi vielä ilmoittautua täällä. Seminaarin jälkeen Hyvän Mitan verkkosivuilla julkaistaan paketti ohjeita ja työkaluja vaikuttavuuden todentamiseen ja kehittämiseen, ne ovat avoimia kaikille.

 

Lisätietoja Hyvän Mitasta antaa hankepäällikkö Katja Anoschkin: katja.anoschkin@arvoliitto.fi

www.hyvanmitta.fi

 

 

ARVO kasvaa: Tervetuloa joukkoon Lykeion!

Lokakuussa saimme arvojoukkoon uuden jäsenen, kun yritysten ja yhteisöjen työkulttuurien parissa työskentelevä Lykeion Oy hyväksyttiin yksimielisesti jäseneksemme. Lykeionin työtä on asiakkaiden työkulttuurin parantaminen hyveprosessilla, jolla voidaan muun muassa vahvistaa organisaatiota tuleviin haasteisiin tai nostaa uudelleen jaloilleen rankan jakson jälkeen.

 

Lykeion Oy:n toimitusjohtaja Antti Kylliäinen, miksi halusitte liittyä Arvoliittoon?

”Lykeion on ottanut tehtäväkseen hyveen palauttamisen suomalaiseen sanavarastoon. Pyrimme kaikessa toiminnassamme siihen, että kymmenen vuoden kuluttua yksikään suomalainen ei enää pääse sanomaan, ettei tiedä, mitä hyveellä tarkoitetaan ja mihin hyveitä tarvitaan.

Arvoliitto ilmoittaa jäsentensä olevan toimijoita, joille liiketoiminta on tapa muuttaa maailmaa paremmaksi. Tämä määritelmä kiteyttää olennaisimman Lykeionin toiminta-ajatuksesta. Siksi Arvoliitto on meille luonteva verkosto, joka antaa äänellemme oikeanlaisen kaikupohjan.”

 

Millaisin periaattein Lykeion toimii?

”Lykeion noudattaa toiminnassaan yhteiskunnallisen yrittämisen periaatteita. Osinkoja ei yhtiöjärjestyksen mukaan koskaan makseta, vaan liiketoimintamme koko tuotto käytetään yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Osakkaamme eivät myöskään voi myydä osakkeitaan voitolla eli mahdollisuus yhtiön arvon nousulla rahastamiseen on poissuljettu.

Näkisimme mielellämme, että yritykset, joiden ainoana tarkoituksena on voiton tuottaminen omistajille, olisivat tulevaisuudessa pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Kehittyneessä yhteiskunnassa, jossa yhä suurempi osa kansalaisista pääsee osallisiksi kohtuullisesta taloudellisesta hyvinvoinnista, yritysten luulisi löytävän olemassaololleen parempia perusteita kuin ahneuden maksimointi.”

ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen iloitsee uudesta jäsenestä: ”On ilo saada julkisessa keskustelussakin paljon puhuttanut hyvejohtamisen asiantuntijajoukko ARVOn verkostoon. Haluamme kannustaa kaikkia jäseniämme toimintansa kehittämiseen ja toisiltaan oppimiseen. Lykeionin kaltaiset edelläkävijät sopivat siihen missioon erinomaisesti.”

Lykeionin logo

 

 

 

 

 

 

 

 

www.lykeion.fi

 

Viisivuotiaan kasvutarina ja näkemyksiä uhmaikäisen tulevaisuudesta – ARVOn tarina puheenjohtajan silmin

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO täyttää tänä vuonna viisi vuotta. Mitä ARVO on saanut viidessä vuodessa aikaan, miksi se oikeastaan perustettiin ja mitä seuraavaksi? Näiden kysymysten kanssa on paras kääntyä Pentti Lemmetyisen puoleen. ARVOn hallituksen puheenjohtajan lisäksi Lemmetyinen on nimittäin yksi liiton perustajista ja alullepanijoista. Suomen Setlementtiliiton puheenjohtajana hän myös tietää mitä on yhteiskunnallisten yritysten arki, jonka tarpeista syntyi aikoinaan myös ajatus ARVOsta.

 

Päivittelemisestä järjestäytymiseen – ARVOn synty

”On mentävä ajassa itse asiassa vielä viittä vuotta kauemmaksi, noin kahdeksan vuoden päähän Vaasaan. Paikallinen setlementti oli tuottanut vuosia kaupungille laadukkaita vanhuspalveluita hyvin toimineessa yhteistyössä. Vaasa kuitenkin kilpailutti kyseiset palvelut, ja laadun puolesta moitteettomasti toiminut yhteiskunnallinen yritys hävisi halvemman hinnan tarjonneelle Mikevalle (nykyään osa Attendoa). Seuraavalla viikolla luimme lehdestä Mikevan toimitusjohtajan haastattelun, jossa hän kertoi heidän aikovan ostaa kaikki pienet toimijat ulos markkinoilta remontoidakseen ne ´tuloskuntoisiksi´. Se pisti miettimään.”

Tällaisista kokemuksista heräsi ajatus, että yhteiskunnallisten yritysten kannattaisi yhdistää voimiaan ja etsiä yhdessä tapoja pärjätä markkinoilla arvopohjaisesti toimimalla. Syntyi ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten koalitio, josta vuonna 2014 päätettiin tehdä virallinen liitto, ARVO. ”Päätimme, ettei riittänyt, että kokoonnuimme keskenämme päivittelemään, kuinka arvopohjaiset toimijat häviävät toistuvasti.”

Alkutaipaleellaan ARVO kuului Yleiseen toimialaliittoon ja sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon, mutta muutama vuosi sitten päätettiin jatkaa täysin sitoutumattomana toimijana. ”Meillä yhteiskunnallisilla yrityksillä on kuitenkin erityinen, oma toimintaperiaate”, Lemmetyinen toteaa.
 
Alussa oli tärkeää löytää hyviä tekijöitä ARVOn toiminnan moottoriksi. Lemmetyisen mukaan Kimmo J. Lipposen värvääminen toimitusjohtajaksi oli tässä avainasemassa. Lipposen kovalle työlle kuuluukin ansaittu kiitos siitä, että ARVOsta on kasvanut vaikuttava ja ketterä verkosto, jolla on useissa pöydissä kokoaan suurempi painoarvo.
 

Liiketoiminnan selkeytystä ja painoARVOa yhteiskunnalliselle yrittämiselle

Mitä ARVO on sitten jäsenilleen antanut näiden viiden vuoden aikana, kannattiko perustaa?

”Kyllä ehdottomasti kannatti. Jos ajattelen asiaa setlementtien näkökulmasta, niin ARVO on tuonut ryhtiä liiketoiminnallemme ja myös luonut liiketoiminnallisen viitekehyksen, joka on auttanut meitä tarkentamaan omaa tekemistämme. Lisäksi pelkkä tietoisuus siitä, ettemme ole yksin ja meitä on paljon, kirittää.”

ARVO on myös onnistunut luomaan painoarvoa ihmislähtöisyydelle ja arvopohjaisuudelle liiketoiminnassa. ”Kaikessa toiminnassamme on kyse ihmisen arvosta. Siitä, että aidosti kuunnellaan ja kohdataan se ihminen. Tämä saattaa helposti profiloitua pelkäksi hyväntekeväisyydeksi, mutta ARVOn kautta me Setlementtiliitossakin olemme saaneet keinoja sen osoittamiseen, että toimintatavallamme on yhteiskunnallista arvoa ja viime kädessä myös laskettavissa oleva hintalappu.”

Yksi ARVOn tärkeistä fokuksista onkin viime vuosina ollut Hyvän Mitta -hanke, jossa pyritään luomaan prosesseja ja työkaluja toimijoiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamiseen ja osoittamiseen. Monissa yhteiskunnallisissa yrityksissä tiedetään, että niiden tekemä työ on vaikuttavaa ja kasvattaa hyvinvointia, mutta sen osoittaminen käytännössä on ollut haasteellisempaa. ”Jotta me yhteiskunnalliset yritykset voisimme kilpailutustilanteissa voittaa eri tavalla toimivat jätit, meidän täytyy pystyä artikuloimaan toimintamme edut selkeästi, ja siinä ARVOsta on suuri apu”, näkee Lemmetyinen.

ARVOlla ja jäsenillä oli yhteinen ständi vuoden 2017 Kuntamarkkinoilla

 

Innovaatioita ja erilaisia ajatusmalleja – yhteiskunnallisen yrityksen valtit

Yhteiskunnallisista yrityksistä keskustellessa päästään nopeasti arvoihin, sillä pohjimmiltaan koko konseptissa on kyse niistä. Pentti Lemmetyisen näkemyksen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa ensisijaisesti ohjaava arvo on ihmislähtöisyys. Tämä tarkoittaa, että palveluja suunniteltaessa ja tuotettaessa asiakas ei ole vain mykkä objekti, vaan itse aktiivisesti mukana toiminnan eri tasoilla. Lisäksi henkilöstön kuunteleminen ja osallistaminen yrityksen toiminnan suunnitteluun on keskeistä. Mutta voisiko tässä simppeliltä kuulostavassa ajattelussa olla myös avain paljon puhuttuihin innovaatioihin?

”Kyllä ehdottomasti voi”, vastaa Lemmetyinen. ”Yhteiskunnallisissa yrityksissä voidaan kehittää aivan uudenlaisia toiminnan muotoja juuri siksi, että on tilaa ja valmiutta kysyä ihmisiltä minkälaisia ajatuksia heillä itsellään olisi tarvitsemistaan palveluista.” Se, että saa itse päättää omista asioistaan mahdollisimman pitkälle, voikin olla esimerkiksi ikääntyvien hoivapalveluissa elämänlaadun kannalta todella merkittävää.” Sen ei tarvitse välttämättä olla muuta, kuin että saa itse päättää mihin aikaan herää, tai ottaako illalla konjakin. Tämmöiset pienet asiat saattavat olla asiakkaalle todella merkittäviä, mutta niihin ei äärimmilleen viritetty hoitokoneisto taivu.”

Suurten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen, liikkumattomuuden, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemusten ratkaisemisessa tullaan todella tarvitsemaan innovaatioita ja uusia tekemisen tapoja, ja niissä yhteiskunnalliset yritykset ovat edelläkävijöitä. Muun muassa erilaisiin kokeiluihin ja kehittämishankkeisiin lähdetään yhteiskunnallisissa yrityksissä mieluusti. ARVOnkin jäsenistä monet tekevät tiivistä yhteistyötä julkisten toimijoiden, yliopistojen tai vaikkapa pienten paikallisosuuskuntien kanssa.

Eetti & Inno hankkeen päätösseminaarissa keväällä 2018 oli tupa täynnä

Katse tulevaisuuteen

Tarve yhteiskunnalliselle yrittämiselle ei ole vähenemässä, ja ARVOkin alkaa olla jo tunnistettu toimija. Miltä siis näyttää ARVOn tulevaisuus?

”Toivoisin, että olisimme eräänlainen Arvoliike. Vaikuttava verkosto, joka kutsuu vakuuttavan työn ja uusien mahdollisuuksien kautta mukaan uusia toimijoita”, pohtii Lemmetyinen. ARVOn jäsenhankinnassa onkin ajateltu, että laadukas sisältö ja vahva asiantuntijuus vetoavat sopiviin jäseniin paremmin kuin lista ostettavia jäsenpalveluja. Lisäksi ARVO auttaa yhteiskunnallisen liiketoiminnan hyötyjen artikuloimisessa, mittaamisessa ja kehittämisessä. ”ARVOn kautta yhdessä argumentoimalla pystymme kertomaan, että yhteiskunnallinen yritys on aito ja kannattava vaihtoehto.”

Lemmetyinen toivoo, että tulevaisuudessa yhteiskunnalliset yritykset löytäisivät yhä enemmän toisiaan yhteistyön ja myös yhteisen liiketoiminnan merkeissä. Erilaisten monitoimijamallien kautta voidaan tuottaa tehokkaasti hyvää yhteiskuntaan. ”Yhteiskunnallisesta yrittämisestä voidaan tehdä ylivoimainen markkinaetu, sillä kyse ei ole yhtään vähemmästä kuin maailman parantamisesta. Haluaisin haastaa yhteiskunnallisia yrityksiä yhdessä miettimään ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin. Innostutaan toisistamme ja tehdään vastuullisesta ja vaikuttavasta liiketoiminnasta voittava malli.”

ARVO-päivässä toukokuussa 2019 ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat yhteisen ARVO-lupauksen.

 

ARVOn 5-vuotisjuhlat jäsenille 26.11. klo 16.00 alkaen Korjaamolla. Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Kirjoittanut Eeva Toivanen

Yhteiskunnalliset yritykset työllistämisen edistäjinä – kooste seminaarista

Järjestimme maanantaina 26.8.2019 yhdessä Vates-säätiön ja Ilona-hankkeen kanssa seminaarin, jossa käsittelimme yhteiskunnallisten yritysten roolia vaikeasti työllistyvien työllistämisessä. Erilaisten muita hankalammassa asemassa työmarkkinoilla olevien ryhmien työllistäminen, työhön valmentaminen ja eri tavoin työelämään avustaminen on ollut ja on tänäkin päivänä monen yhteiskunnallisen yrityksen ydintoimintaa. Näitä erityisesti työllistämiseen keskittyviä yhteiskunnallisia yrityksiä kutsutaan myös sosiaalisiksi yrityksiksi, tai työhön integroiviksi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, englanniksi work integration social enterprise (WISE).
 

Hallituksen intresseissä on tukea yhteiskunnallisia yrityksiä

Työllistämistoimet ovat juuri nyt kuuma peruna myös laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun keväällä työnsä aloittanut hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Moneen kertaan on todettu, että tavoitteen saavuttamiseksi töihin on saatava myös suuri joukko niin kutsuttuja osatyökykyisiä ja muita vaikeasti työllistyviä ryhmiä. Meitä kiinnostikin kovasti kuulla, mitä työ- ja elinkeinoministeriössä tavoitellaan osatyökykyisten työllistämisessä, ja siksi oli erittäin hienoa saada itse työministeri Timo Harakka paikalle avaamaan valtiovallan näkemyksiä.

Ministeri korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisten yritysten merkitystä hallituksen tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa: yhteiskunnallisissa yrityksissä on valtava määrä osaamista ja viisautta vaikeasti työllistyvien tukemisesta, ja sitä ministeri toivoi voitavan hyödyntää mahdollisimman laajasti seuraavan neljän vuoden aikana. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan selvityksen, jossa on tarkoitus selvittää yhteiskunnallisten yritysten tilaa Suomessa sekä kartoittaa keinoja niiden määrän lisäämiseksi ja toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Selvitykseen liittyen järjestetään kuulemistilaisuus lokakuussa, sekä kerätään näkemyksiä avoimella Otakantaa -palvelulla. (lisätietoja TEM:n sivuilla)
 
 

Näkökulmia Euroopasta

 
EU komission erityisasiantuntija Risto Raivio avasi esityksessään Euroopan Unionin näkemyksiä yhteiskunnallisista yrityksistä ja tavoitteita työllisyyden saralla. Raivio totesi, että työllisyysaste ei ole vain Suomelle erityinen ongelma, vaan yhteinen huolenaihe kaikkialla Euroopassa. Korkea työllisyysaste on kaikkialla Euroopassa tärkeässä osassa kestävän talouskehityksen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointijärjestelmien kestävyyden takaamisessa.

Raivion mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat työvoimapoliittisesti äärimmäisen sopivasti sijoittuneet toimimaan ja vaikuttamaan sekä työvoiman kysyntään että tarjontaan. Yleinen väärinymmärrys myös EU-tasolla on, että yhteiskunnalliset yritykset olisivat vaikuttamassa vain työvoiman kysyntään luomalla erityisiä työpaikkoja ja lisäämällä kysyntää erityisryhmien työlle. Monet yhteiskunnalliset yritykset kuitenkin toimivat myös tarjonnan puolella, eli niiden kautta hiotaan työelämään tarvittavia taitoja ja tuetaan erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä työllistymisessä avoimille markkinoille.

Raivio katsoo, että yhteiskunnalliset yritykset ovat jo bisnesmallinsa puolesta hyvässä asemassa vaikuttaakseen työllisyysasteen kasvattamiseen: ovathan yhtäläiset mahdollisuudet ja osallisuus ydinelementtejä yhteiskunnallisen yrityksen konseptissa.
 
 
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, yhteiskunnallista yrittämistä väitöskirjassaan käsitellyt Harri Kostilainen esitteli puheenvuorossaan erilaisia esimerkkejä yhteiskunnallisten yritysten toimintakentistä Euroopasta. Kostilaisen mukaan EU-maissa on vaihtelevia käytäntöjä yhteiskunnallisten yritysten tukemiseen. Joissain maissa yhteiskunnallisille yrityksille on taattu erityisasema laissa ja joissain maissa kuten Suomessa, ei yhteiskunnallisiin yrityksiin ole valtion taholta suunnattu mitään erityistoimia.

Lakirakennelmia tärkeämpänä Kostilainen pitää kuitenkin yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemien kehittämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi neuvonta- ja koulutustoimintaa, yhteiskunnallisen yrityksen konseptin ottamista mukaan erilaisiin yrittäjyyden koulutuslinjoihin, sekä toimivaa yhteiskunnallisten yritysten ja potentiaalisten rahoittajien verkostoa. Euroopasta löytyy rohkaisevia esimerkkejä; esimerkiksi Skotlanti on ilmoittanut olevansa ”maailman yhteiskunnallinen yritys -ystävällisin alue”, ja siellä yllä kuvailtu ekosysteemi on saatu toimivaksi.

Ekosysteemiin panostamisen lisäksi Kostilainen näkee tärkeänä yhteiskunnallisen yrityksen yleisen tunnettuuden kasvattamisen. Konsepti on vielä Suomessa huonosti tunnettu etenkin kuluttajien keskuudessa ja määritelmiä on monia. Yhteiskunnallisen yrityksen merkki on hyvä työkalu tunnettuuden lisäämiseen, mutta myös lisää hyviä esimerkkejä ja yhteistä viestimistä tarvittaisiin. Tärkeää olisi suunnata viestiä etenkin kuntiin ja julkiselle puolelle, jotta julkisissa hankinnoissa voitaisiin huomioida paremmin yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä.
 
Eurooppaan tähyävän osion päättivät lyhyet kansainväliset esittelyterveiset European Network of Social Enterprises (ENSIE)´n hallituksen jäseneltä Xavier Robertilta sekä CEFEC Social Firms Europen pääsihteeri Vasi Gafiucilta. Eurooppalaisissa verkostoissa toimiminen on erittäin tärkeää tiedonvaihdon ja yhteisen EU-tason vaikuttamisen kannalta.
 
 

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

 
Silta-Valmennusyhdistyksen toimitusjohtaja Kimmo Kumlander aloitti katsauksen Suomen tilanteeseen terävällä puheenvuorolla tiiviimmän yhteistyöverkoston puolesta. Suomeen on aikojen saatossa syntynyt valtava määrä erilaisia järjestöjä ja säätiöitä, jotka kukin ovat tottuneet ajamaan omien eturyhmiensä asioita ja ottamaan vastuuta niiden työllistämisen tukemisesta. Toimintaa on tuettu vahvasti julkisella rahalla, ja matkalla on saavutettu hienoja menestystarinoita. Kumlander kuitenkin näkee, että tulevaisuudessa avustusrahoitteisen hanketoiminnan rinnalle pitäisi nousta kasvavissa määrin yhteiskunnallista liiketoimintaa, joka myös pystyisi viemään kestävää työllisyystoimintaa eteenpäin.

Perinteisesti järjestöissä ja säätiöissä on tehty valtavasti erilaisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita, joista monessa on saatu aikaan hyödyllisiä innovaatioita ja toimivia malleja. Kumlanderin mukaan näitä onnistumisia ei kuitenkaan riittävästi skaalata tai viedä eteenpäin, ja hankkeissa tehty työ jää usein hyödyntämättä hankkeen päätyttyä. Yksittäisistä hankkeista ja toisista erillään tehtävästä säilyttävästä työstä pitäisi Kumlanderin mielestä siirtyä sosiaalisten innovaatioiden mallintamiseen ja kuvaamiseen niin, että ne olisivat helpommin skaalattavissa ja hyödynnettävissä monipuolisemmin. Hänkin peräänkuulutti toimivampaa ja yhtenäisempää yhteiskunnallisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden ekosysteemiä – tiiviimpi yhteistyö, yhteinen tiedonkeruu ja -jakaminen olisivat kaikkien etu.
 
 
ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen avasi puheenvuorossaan yritysvastuun yleistä kehitystä ja yhteiskunnallisten yritysten asemoitumista siinä. Perinteisesti yritysvastuuta on tehty kolmesta syystä:

  1. Laki pakottaa (totellaan lakeja, täytetään sääntelyn vaatimukset)
  2. Joku vaatii (yrityksen sidosryhmät kuten asiakkaat tai yhteistyökumppanit odottavat vastuullisuutta)
  3. Itse haluaa (yritys tahtoo toimia vastuullisesti ja proaktiivisesti tuottaa hyvää yhteiskuntaan)

Yhteiskunnalliset yritykset kuuluvat oman perustehtävänsä mukaisesti kolmanteen ryhmään ja ovat siksi omalla työllään ja esimerkillään muovaamassa vastuullisen liiketoiminnan käytäntöjä. Aito vastuullisuus rakentuukin aina oman ydintekemisen ympärille. Toimintamalli on erittäin ajankohtainen, sillä sosiaalinen vastuu on vasta nousemassa ympäristövastuun rinnalle. Todellista yhteiskunnallista muutosta tehdään useamman toimijan yhteistyöllä, siksi alan yhteistyöverkostoja tarvitaan kipeästi.

ARVO pyrkii omalla työllään ja yhteishankkeiden avulla tukemaan yhteiskunnallisten yritysten osaamisen kehittämistä mm. vaikuttavuuden johtamisen ja todentamisen työkalujen, johtamis- ja laatujärjestelmän sekä tulevaisuudessa myös erityisen ’Vaikuttavuuskiihdyttämön’ avulla.
 
 

Käytännön esimerkkejä työllistämisen edistämisestä

Seminaarin lopuksi saimme kuulla kolmen ARVOn jäsenen käytännön työstä vaikeasti työllistyvien työllisyyden tukemisessa.
 

Live Palvelut ja Ammattiopisto Live: Esteitä poistamassa, uutta luomassa – Täältä töihin

Kehitysjohtaja Miika Keijonen esitteli Invalidisäätiön Live-brändin alla toimivat Ammattiopisto Liven, joka on pääkaupunkiseudun suurin ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Opisto tarjoaa erityisopetusta, yksilöllistä ohjausta sekä tukea opintoihin ja työllistymiseen vuosittain noin tuhannelle opiskelijalle.

Sekä Live Palvelut, joka on valmennus- ja asiantuntijatalo, jonka toiminta on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen. Live Palveluilta saa monipuolisia palveluita, joiden tavoitteena on työllistyminen, työssä jaksaminen tai takaisin työelämään palaaminen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti elinkeinoelämän, kuntien, kaupunkien ja viranomaisten kanssa.

Lisäksi Keijonen kertoi Invalidisäätiön ja Liven viime vuosien panostuksista palveluiden vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden johtamiseen.
 
 

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Se on mahdollista – työvalmentajan tuella työelämään

KVPS:n työllistämiskokemuksia olivat esittelemässä kokemusasiantuntijat, työvalmentaja Anne-Riitta Sola ja STM:n Paikka auki -ohjelman avulla työllistynyt toimitilahuoltaja Henna Mäkelä. KVPS on osallistunut Nuorten ystävät ry:n koordinoimaan Paikka auki -avustusohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tarjoamalla mahdollisimman monelle henkilölle työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Ohjelma pyrkii vahvistamaan ohjelmassa mukana olevien järjestöjen edellytyksiä toimia vastuullisina työnantajina ja rohkaisee heitä palkkaamaan työelämän ulkopuolella olevia nuoria tai osatyökykyisiä henkilöitä järjestön töihin. Mäkelän ja Solan kokemukset työvalmentajan tuella työllistymisestä olivat erittäin positiivisia ja rohkaisevia.
 
 

Kuntoutussäätiö: Tie työelämään -verkkopalvelu

Tie työelämään on verkkopalvelu osatyökykyisten tueksi. Se sisältää kattavasti ja ajantasaisesti tietoa ammattilaisten, osatyökykyisten ja yritysten käyttöön. Sivustolla huomioidaan sekä työelämässä mukana olevan että kohti työelämää pyrkivän osatyökykyisen tilanne, keinot ja ratkaisut. Sivustoa ja sen käyttöä oli Kuntoutussäätiöstä esittelemässä tutkija Marja Heikkilä.
 
 

Kaiken kaikkiaan seminaaripäivämme 26.8. oli erittäin onnistunut, ajatuksia herättävä ja antoi mielestämme hyviä eväitä eteenpäin jatkamiseen. Kiitämme erityisesti Invalidisäätiötä auditorion lainasta, lämmin kiitos myös Vates-säätiölle ja Ilona-hankkeelle järjestely-yhteistyöstä!

Tilaa ARVOn uutiskirje, niin saat jatkossakin tietoa vastaavista tapahtumista ja yhteiskunnallisen yrittämisen viimeisimmistä kuulumisista!
 
 

Yhteistyöllä yhteiskunnallisesti vaikuttavia innovaatiota

Suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten yhteistyöverkostot toimivat hyvin ja muodostavat toimialat ylittäviä kumppanuuksia perinteisten yritysten kanssa. Yhteiskehittämistä tarvitaan, sillä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ovat Suomessa monia eurooppalaisia maita tuntemattomampia yhteiskunnallisen talouden edistämistoimien puuttuessa.

 

Yhteiskunnallisten yritysten rooli korostuu liike-elämässä vastuullisuuden ja etiikan noustessa yhä keskeisimmiksi teemoiksi. Yhteiskuntamme tarvitsee monenlaista yrittämistä, ja yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on edistää yhteiskunnallisia päämääriä liiketoiminnan keinoin. Taloudellisen voiton maksimointi ei ole näiden yritysten keskeisin motiivi. Monet uudet teknologiat, kuten tekoäly tai robottiteknologia, vaativat yrityksiltä harkintaa niin liiketoiminnan kuin innovaatioprosessien etiikan ja yhteiskunnallisten seurauksien ja vaikutuksien suhteen.

 

Maailmalta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä yhteiskunnallisten yritysten tukemiseksi

Voitaisiinko yhteiskunnallisesti vastuullista ajattelua edistää tukemalla yhteiskunnallisten ja voittoa tavoittelevien yritysten yhteistyötä ja innovaatioiden yhteiskehittämistä?

Kyllä voidaan, todetaan juuri valmistuneessa eurooppalaisessa Euroopan komission Small and Medium-sized Enterprises Executive Agencyn (EASME) selvityksessä.

Miltä kuulostaa yhteiskunnallisten yritysten hautomo, riskipääomasijoitus yhteiskunnalliseen yritykseen tai sisäinen sosiaalinen yrittäjyys voittoa tavoittelevissa yrityksissä?

Nämä ja muita hyviä käytäntöjä löytyy useista maista, joissa sosiaalinen talous sektorina on pitkälle kehittynyt, kuten Iso-Britanniassa. Lisäksi voittoa tavoittelevien yritysten yhteiskuntavastuun korostaminen on luonut paljon hyviä käytäntöjä yhteiskunnallisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön esimerkiksi USA:ssa ja Brasiliassa.

 

Yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken nähdään Suomessa tärkeänä

Kymmenen EU-maan vertailussa suomalaiset yhteiskunnalliset toimijat ovat melko hyvin vakiintuneet elinkeinoelämään, erityisesti säätiöt, joilla on pitkä historia suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä huolimatta kasvu junnaa Suomessa paikallaan, ja yhteiskunnalliset yritykset kasvavat hitaammin kuin isompien EU-maiden talouksissa. Yhteistyön luomista vaikeuttavat rajalliset resurssit sekä ristiriitaiset tavoitteet ja arvolupaukset. Usein puhutaan sekä rahallisten että henkilöresurssien puutteesta yhteiskunnallisten yritysten ollessa pieniä toimijoita.

Vaikka yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välisessä yhteistyössä havaitaan Euroopan laajuisesti paljon haasteita, suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset näkevät yhteistyön muiden elinkenoelämän toimijoiden kanssa tärkeäksi. Toimintojen skaalaaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen motivoivat yhteistyöhön. Myös yhteiskunnallisten toimijoiden saama tunnustus ja näkyvyys edistävät yhteistyön aloittamista. Isommat yhteiskunnalliset yritykset hakeutuvat puolestaan yhteistyöhön kehittääkseen uusia innovaatioita, mutta tällä tavoitellaan harvoin uuden yrityksen perustamista. Yhteiskunnallisia startup-yrityksiä tarvittaisiin Suomeenkin enemmän.

 

Samoissa ekosysteemeissä toimiminen hyödyttää kaikkia

Kenen kanssa suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset solmivat yhteistyökumppanuuksia?

Tärkeimmäksi kumppaniksi koettiin toinen yhteiskunnallinen yritys. Parhaiten verkottuneita ovat kuitenkin ne yhteiskunnalliset yritykset, jotka tekevät yhteistyötä perinteisten voittoa tavoittelevien yritysten kanssa. Ekosysteemiajattelun mukainen toimia-aloja ylittävä ja monimuotoinen yhteistyö tarjoaa kiinnostavia kumppanuuksia yhteiskunnallisille yrityksille.

Pitkäkestoinen, luottamukseen ja yhteisiin päämääriin kohdistuva yhteistyö yhteiskunnallisten ja perinteisten voittoa tavoittelevien yrityksen kesken sekä samoissa ekosysteemeissä toimiminen luovat olosuhteet molemminpuoliseen oppimiseen eettisyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuullisuudesta. Kun osapuolet omaksuvat hyvät käytännöt toisiltaan, johtaa yhdessä tekeminen parhaimmillaan yhteiskunnallisesti vaikuttaviin innovaatioihin, niin teknologialähtöisiin kuin palveluinnovaatioihinkin.

Vuodesta 2011 on Euroopassa edistetty sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä ’The Social Business Initiativen’ toimesta. Juuri valmistunut selvitys on osa tätä aloitetta. Eurooppalaiset tukikäytännöt eroavat paljon: edistyneissä maissa sosiaalisen talouden toimintaan on säädetty lakeja, toisissa maissa tukitoimet kohdistuvat ainoastaan osuuskuntien kehittämiseen, joissain maissa yhteiskunnallisia yrityksiä ei puolestaan tueta lainkaan.

 

Nina Rilla

Mika Naumanen

Maria Lima-Toivanen

 

Kirjoittajat ovat VTT:n erikoistutkijoita. VTT oli mukana yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välistä yhteistyötä kymmenessä EU-maassa tutkineessa hankekonsortiossa. Kirjoittajiin voi olla yhteydessä sähköpostitse, osoitteet muotoa etunimi.sukunimi@vtt.fi .

 

 

Yhteiskunnalliset yritykset työllistämisen edistäjinä

Osatyökykyisten työllisyyttä on Suomessa pyritty helpottamaan sekä erikoistyöllistämisen keinoin, että avoimille työmarkkinoille tapahtuvia siirtymiä tukemalla, missä keinoina on ollut mm. palkkatuki, työhönvalmennus, ja työpankkikokeilu.

Lähtökohtaisesti työllistyminen avoimille työmarkkinoille on valtaosalle osatyökykyisistä paras ratkaisu, mutta avoimelle työmarkkinalle tapahtuvien siirtymien lisäämisen rinnalla on myös tilaa muille toimintamalleille.

Monissa maissa onkin keskitytty työelämään integroivien yhteiskunnallisten yritysten ja sosiaalisten yritysten toimintamallien ja -edellytysten kehittämiseen, jossa hyödynnetään vaihtelevasti mm. julkisten hankintojen työllistämispotentiaalia, yhteiskunnan erimuotoista taloudellista tukea, julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömalleja sekä osatyökykyisten työllistämisen kiintiömallia.
 

Ilona-hanke etsii ja testaa työllisyyttä edistäviä malleja

Ilona- sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön -hankkeessa etsitään innovatiivisia työllistymisen reittejä niille henkilöille, joiden työllistyminen on erityisen haasteellista, keskittyen juurikin yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyviin malleihin sekä parempien toimintaedellysten luomiseen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle.

Hankkeessa arvioidaan erilaisten kansainvälisten, osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa, sekä testataan uudenlaisia menetelmiä kohti työllistymistä. Kokeiluissa korostuvat toimintakyvyn edistämiseen liittyvät innovatiiviset ryhmämuotoiset kokeilut sekä kohdennetut koulutukset.

Kun etsitään keinoja, millä tavoin saadaan tuotettua uutta työvoimaa ja osaavaa henkilökuntaa suureen tarpeeseen, selvää on, että tämä vaatii erittäin joustavia ja tarpeeseen vastaavia, räätälöityjä koulutuksellisia ratkaisuja.
 

Sosiaalinen yrittäjyys väylänä työhön

Ilona -hankkeen kansainvälinen yhteistyökumppani de Biehal, belgialainen sosiaalinen yritys, hakee omassa hankkeessaan ratkaisua siihen, miten sosiaaliset yritykset voivat osaltaan tarjota ratkaisuja sosiaali -ja terveysalan ja erityisesti vanhustenhoidon työvoimapulaan.

Kokeiluissa hoitohenkilökunnan tehtävänkuvat puretaan osiin ja räätälöidään uusiksi kokonaisuuksissa, jolloin koulutettu henkilökunta voi keskittyä koulutusta vastaaviin tehtäviin muiden tehtävien soveltuessa taas työntekijöille, joilla ei ole välttämättä tiettyä koulutusta, mutta muita taitoja, tietoa ja kokemusta.

Sosiaalinen yrittäjyys voi toimia vaihtoehtoisena toimintamallina työllistymiselle ja tarjota räätälöityjä polkuja kohti työllistymistä. Näiden mahdollisuuksien testaamista jatkamme Ilona- hankkeessa motivoituneina.

 

Ilona –sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön –hanke on ESR-rahoitteinen hanke ajalle 1.11.2018-31.10.2021. Hankkeen päätoteuttajana on Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen, Diakin ja THL:n kanssa.

www.ilonahanke.net

 

 

ARVO, Vates-säätiö ja Ilona-hanke järjestävät 26.8.2019 klo 12.30 – 16.00 seminaarin osatyökykyisten työllistämisestä. Näkökulma on erityisesti työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten (WISE), mukana on puhujia Suomesta ja ulkomailta. Tilaisuuden avaa työministeri Timo Harakka. Seminaari on Invalidisäätiön auditoriossa osoitteessa Tenholantie 10, Helsinki. Tila on esteetön.

Katso päivän ohjelma kokonaisuudessaan Vatesin sivuilla. Maksuttomaan seminaariin mahtuu 140 henkilöä ilmoittautumisjärjestöyksessä.  Ilmoittautuminen tästä linkistä Tervetuloa!

 
 

Vuoden vaikuttavin ARVO-teko -kilpailu käynnissä!

EHDOTA VOITTAJAA!

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko 2019

Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina, Suomessakin on tuhansia yhteiskunnallista missiota edistäviä yrityksiä ja yhteisöjä. Me haluamme löytää ja palkita niistä parhaat!

Etsimme jälleen Vaikuttavin ARVO-teko -kilpailulla konkreettisia tekoja, jotka ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia liiketoiminnan keinoin. Haussa on yritys, yhteisö, innovaatio tai toimintatapa, joka on onnistunut yhdistämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä vastuullisen ja tuloksellisen liiketoiminnan.

MISTÄ PALKITAAN?

Konkreettinen teko. Etsimme konkreettisia tekoja, jotka ratkaisevat yhteiskunnan ongelmia, lisäävät ihmisten hyvinvointia, parantavat ympäristön tilaa tai jollain muulla tavoin tuottavat liiketoiminnallaan yhteiskuntaan positiivista jalanjälkeä.

Vaikuttavuus. Palkittava toimija voi olla pieni tai suuri ja sillä voi olla yksi tai useampia vaikutuksen kohteita. Teolla täytyy kuitenkin olla kasvumahdollisuuksia, ja vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan uskottavasti.

Annamme arvoa myös idean rohkeudelle ja innovatiivisuudelle.

KENELLE KILPAILU ON TARKOITETTU?

Palkittava voi olla pieni tai suuri yritys tai yhteisö, kampanja, innovaatio tai toimintatapa.

Yhteistyöhankkeissa tunnustus voidaan jakaa useiden toteuttajien kesken.
Jos palkittava teko on yritys, sen ei tarvitse olla ARVOn jäsen, eikä sillä tarvitse olla Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, tärkeintä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus!

KUKA VOI EHDOTTAA PALKITTAVAA?

Ehdotuksen voi tehdä kuka tahansa. Yritys tai yhteisö voi ehdottaa palkinnon saajaksi myös itseään, omia hankkeitaan tai yhteistyökumppaneidensa hankkeita. Myös yksittäiset ihmiset voivat tehdä ehdotuksia.

MIHIN MENNESSÄ EHDOTUKSET PITÄÄ JÄTTÄÄ?

Ehdotukset palkinnon saajaksi pitää jättää 20. syyskuuta mennessä. Lomake ehdotusten jättämiseen on alempana tällä sivulla.

MITEN PALKITTAVA VALITAAN?

Palkinnon saajan valitsee raati, jolla on vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijuutta.

MILLOIN PALKINNON SAAJA JULKISTETAAN?

Palkinnon saaja julkistetaan  ja palkitaan 26.11.2019.

 

1. EHDOKAS VUODEN VAIKUTTAVIMMAKSI ARVO-TEOKSI

2. LYHYT ORGANISAATION KUVAUS

3. YHTEISKUNNALLINEN TAVOITE

4. KÄYTETTY LIIKETOIMINTAMALLI

5. YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN TODENTAMINEN
(KÄYTETYT MITTARIT, ASIAKASPALAUTE JNE. )

6. VASTUULLISEN JOHTAMISEN JA TASA-ARVON EDISTÄMISEN KÄYTÄNNÖT

7. YHTEYSHENKILÖ(T)

Haussa jälleen vuoden vaikuttavin ARVO-teko!

 

ARVO etsii taas Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa. Nyt jo viidettä kertaa järjestettävällä kilpailulla halutaan löytää yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi.

Kilpailu on avoin kaikille, sekä pienille että suurille toimijoille, toimialasta riippumatta. Palkittavalla teolla täytyy kuitenkin olla kasvumahdollisuuksia, ja teon yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan uskottavasti.

”Yhteiskunnallisilla yrityksillä, järjestöillä ja monilla muilla vahvan mission pohjalta toimivilla on tärkeä rooli yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa. Vaikuttavin ARVO-teko -kilpailulla haluamme tuoda esille parhaita esimerkkejä siitä, miten innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan tuottaa positiivisia vaikutuksia; säästetään yhteisiä varoja ja lisätään ihmisten hyvinvointia. Arvopohjainen ja vaikuttava liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

”Työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen on äärimmäisen tärkeää, ja me ARVOssa olemme aktiivisesti mukana luomassa Suomeen malleja ja työkaluja, joilla yhteisöt voivat todentaa vaikuttavuuttaan”, Lipponen sanoo.

 

EHDOTUKSIA VOITTAJAKSI VOI JÄTTÄÄ 20. SYYSKUUTA SAAKKA

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko-kilpailu alkaa joka vuosi Arvon päivänä 3. heinäkuuta. Kilpailu järjestetään nyt viidettä kertaa.

Kuka tahansa voi jättää ehdotuksia palkinnon saajaksi. Ehdotusten takaraja on 20. syyskuuta. Yritykset ja yhteisöt voivat ehdottaa kilpailuun myös itseään. Ehdotukset jätetään lomakkeella täällä.

Kilpailun voittaja julkistetaan ja palkitaan 26.11.2019.

 

AIEMMAT PALKINNON SAAJAT

2018: Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma
Kunniamaininnat: Invalidisäätiön Live Palveluiden Ponnahduslauta takaisin työelämään -kehittämishanke ja WAU ry:n maksuttomat ja liikunnalliset matalan kynnyksen kerhot.

2017: HUS:n Painonhallintatalo.fi
Kunniamaininnat: Autismisäätiön työllisyyttä edistävät palvelut ja Nicehearts ry.

2016: SOS-Lapsikylän kehittämä Varkauden malli.
Kunniamaininta: Y-säätiön M2-Kodit päätöksestään alentaa kaikkien asuntojensa vuokria.

2015: TeamPlanet
Kunniamaininnat: HelppoAsu ja Laajasalon nuorten kesätyöprojekti (Osuuskunta Ehta, Saaremme lähiosuuskunta, Laajasalo-Degerö Seura ry)

Lue lisää kisasta ja ehdota omaa suosikkiasi täällä. 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo – ARVOja parhaimmillaan

Eilen alkoi yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta juhlistava Pride-viikko. Yhä useammat yritykset, organisaatiot ja julkiset toimijat vetävät sateenkaariliput salkoon, päivittävät somekuvansa asianmukaisin kuosein ja ovat julkisesti tukemassa Pridea. Niin tekevät myös monet ARVOn jäsenorganisaatiot ja tästä olemme iloisia.

Pride ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa, ja sen sanoma täytyy pitää mielessä myös tämän viikon jälkeen. Karnevaalin lisäksi Pride sisältää yhteiskunnallisen vaatimuksen: kaikkien ihmisten pitäisi olla keskenään yhdenvertaisia eikä kenenkään tulisi joutua syrjityksi seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuolensa tai sukupuolettomuutensa takia. Yritykset ja organisaatiot voivat tällä saralla tehdä paljon: työnantajina, palveluntarjoajina, viestijöinä ja markkinoijina niillä on laaja-alaiset mahdollisuudet vaikuttaa syrjimättömyyden toteutumiseen ja diversiteetin lisääntymiseen.

 

Luvataan miten toimitaan ja toimitaan kuten luvattiin

Yllä olevaa mantraa olemme toistaneet jäsentemme ARVO-Lupauksen yhteydessä. Kuten Johtaja on Media! Oy:n toteuttamassa arvotutkimuksessakin havaittiin, lähes kaikilla organisaatioilla on virallisesti arvot, mutta käytäntöön niitä soveltaa lopulta varsin harva. ARVO-Lupauksen yhteydessä korostimme, että se sisältää myös lupauksen toimeenpanosta ja jälkikäteisarvioinnista: toimittiinko kuten luvattiin?

Samaa periaatetta voisi hyvin soveltaa myös yhdenvertaisuuslupauksiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaithan määrittelevät, että kaikilla yli 30 työntekijän organisaatioilla tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Usein näitä suunnitelmia ei kuitenkaan laatimisen jälkeen sovelleta päivittäisessä työssä ja ne jäävät hyviksi aikeiksi. Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on hyvä ja tärkeä ensiaskel. Toisena askeleena rohkaisemme kaikkia organisaatioita ja yrityksiä arvioimaan, miten suunnitelma on käytännössä pantu toteen, kuinka vaikuttavia toimet ovat ja mitä voitaisiin kehittää edelleen. Inspiraatiota tähän prosessiin voi ottaa esimerkiksi Hyvän Mitta -hankkeen vaikuttavuusketjusta.

 

Pieniä ja suuria tekoja syrjimättömyyden eteen

Mitä organisaatio sitten voi ihan käytännössä tehdä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja sateenkaariväen paremmin huomioimiseksi? Apua ja neuvoja on halukkaille saatavilla runsaasti: FIBS, Seta, Accenture ja IBM julkaisivat tänä keväänä mainion ”Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina” -oppaan, joka on tehty nimenomaan yritysten tarpeisiin. Lisäksi neuvoja saa muun muassa Tasa-arvovaltuutetun ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta sekä Seta Ry:ltä. Myös ARVO haluaa tukea jäseniään näiden teemojen kanssa ja siksi olemme mukana muun muassa tasa-arvoista työelämää edistävässä WeAll-hankkeessa.

Helposti liikkeelle voi lähteä esimerkiksi pohtimalla kieltä: Onko organisaatiossa ja sen viesteissä käytetty kirjoitettu tai puhuttu kieli sellaista, ettei se sulje ketään pois? Entä onko kuvasto sellaista, että se kutsuu kaikkia tulemaan palveluiden käyttäjäksi? Muun muassa näihin lupaamme ARVOssakin kiinnittää tulevaisuudessa yhä tarkempaa huomiota.

Yhdenvertaisuutta vahvistavat toimenpiteet organisaatiossa eivät ole keneltäkään pois, mutta saattavat hyvinkin todennäköisesti lisätä kaikkien hyvinvointia ja työympäristön viihtyisyyttä, kun jokainen saa vapaasti olla sellainen kuin on. Tutkimus osoittaa, että moninaisuuden ja sateenkaariväen erityistarpeet huomioivissa yrityksissä työntekijät voivat paremmin ja ovat luovempia sekä tehokkaampia.

 

Yhteiskunnalliset yritykset suunnannäyttäjinä?

Yhteiskunnallisissa yrityksissä korostetaan kaikessa toiminnassa ihmislähtöisyyttä ja arvopohjaisuutta. Siksi myös jäsentemme ARVO-Lupauksen ensimmäinen kohta on Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, ja siinä todetaan muun muassa näin: Arvostamme asiakkaitamme, henkilöstöämme ja yhteisöjä, joissa toimimme. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja pidämme huolta henkilöstöstämme. Nähdäksemme asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien arvostamiseen kuuluu olennaisesti jokaisen hyväksyminen omana itsenään. Kaikille turvallisen työympäristön takaaminen taas on mitä suurimmissa määrin henkilöstöstä huolehtimista.

Yhteiskunnalliset yritykset tekevät usein työtä erilaisten vähemmistöjen ja heikommassa asemassa olevien hyväksi. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset, asunnottomat ja liikuntarajoitteiset ihmiset ovat jäsentemme asiakasryhmiä. Monesti henkilö saattaa kuulua useampaan kuin yhteen vähemmistöön ja myös sateenkaariväkeä on kaikissa ryhmissä.

Tiedämme, että jäsenorganisaatioissamme jokainen asiakas pyritään kohtamaan tasavertaisesti ja heidän omia näkemyksiään kuulemaan monin eri tavoin. Siksipä uskomme, että yhteiskunnallisissa yrityksissä on jo valmiina erinomainen pohja toteuttaa myös parasta mahdollista sateenkaariväen huomioivaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikkaa, ja varmasti toteutetaankin jo. Rohkaisemme jäseniämme olemaan edelläkävijöitä, pohjimmiltaan kyse on ihmisARVOsta!

 

 

Oodi Osallistavalle ja Osaavalle Suomelle

Kansakuntamme yhteisessä kirjastossa maanantaina julkaistu hallitusohjelma on luettu. Kirjoitus- ja neuvottelu-urakka on ollut ilmeisen vaativa, siitä hatunnosto kaikille Säätytalolla uurastaneille. Ohjelmaa on jo ansiokkaasti ruodittu eri näkökulmista, silti muutama havainto yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta on paikallaan.
 
 

Kehumme erityisesti:

 
+ Hallitus lupaa kiinnittää erityistä huomiota päätösten vaikutuksiin pitkällä aikavälillä. Ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavien mittarien nostaminen perinteisten taloudellisten mittarien rinnalle on kaikkien päätösten vaikuttavuuden arvioinnin kannalta erittäin tärkeä periaate.
 
+ Julkisten hankintojen vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta puhutaan ohjelmassa paljon, syystäkin. Hankintalakia ja erityisesti sen soveltamista tulee pikimmiten päivittää varmistamaan laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioonottaminen julkisissa hankinnoissa. Osaamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat erittäin tärkeitä, kuten ohjelmassa todetaan.
 
+ Kokonaisuudelle elintärkeä työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien,
nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on ryhmissä, joiden työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näiden ryhmien työllistäminen ja tukeminen vaatii erityisosaamista ja -panostusta, se on käytännön toimissa huomioitava.
 
+ Globaaleihin kehityshaasteisiin kaivataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä kansallisille vahvuuksillemme perustuvia ratkaisuja. EU:n sosiaalinen ulottuvuus on hyvä taustatuki, samoin Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen erityisen arvopohjaisen lähestymistapamme vahvistamiseksi. Suomella on oiva mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja suunnan näyttäjänä yritysvastuussa sekä lainsäädännön että itsesäätelyn kautta.
 
+ Yhteiskunnalliset yritykset ja niiden rahoitustarpeet on erikseen mainittu ensimmäisen kerran hallitusohjelma-tasolla. Olemme siitä erittäin iloisia ja ylpeitä. Jatkamme nöyrin mielin työtä sektorin kehittämiseksi, jotta olisimme jatkossakin maininnan ja tuen arvoisia.
 
 

Seuraaviin kysymyksiin toivomme jatkossa enemmän panostusta:

 
¤ Yksityisiä palveluntuottajia, mukaan lukien kolmannen sektorin toimijat, on rahoitus- ja toimintaperiaatteiltaan erittäin moninainen joukko. Se on elinkeinorakenteemme vahvuus. Valtiovallan tulisi pikimmiten pohtia miten moniarvoinen palvelutuotanto turvataan ja millainen palveluntuotanto-malli sopisi parhaiten eri aloille.
 
¤ Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sen johtaminen ja todentaminen ovat erittäin haastavia kokonaisuuksia niin julkiselle vallalle, yrityksille kuin järjestöillekin. Vaikuttavuuden johtamisen osaamiseen tulisi kiireellisesti luoda uusia koulutusohjelmia sekä palveluiden ostajille että myyjille.
 
¤ Ilmiöpohjaisuus on visaisten ja viheliäisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa erinomainen tapa toimia. Työ on siltä osin, varmasti kiireen takia, jäänyt kesken ja perinteiset sektorirajat ylittävää lähestymistä ja toimenpiteitä kaipaisimme lisää.
 
Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä kirjausten ja aikeiden laajuuteen. Jäsenistömme työ vaikuttaisi olevan myös tulevan hallituksen mielestä tärkeää: asunnottomuuden poistaminen, kiertotalouden edistäminen, vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelut, kohtuuhintainen asuminen, syrjäytymisen vähentäminen, lapsiperheiden ja vanhusten tukeminen, iltapäivien harrastustoiminnan edistäminen ja moni muu yhteiskunnallisesti merkittävä teema saa ansaitsemansa huomion.
 
Vaikka talouden, ympäristön ja sosiaalisten näkökulmien yhdistäminen ei ole helppo yhtälö, työ ei saa jäädä aikeiden tasolle. Toivomme pian aloittavalta hallitukselta kykyä ryhtyä ripeästi käytännön toimiin ja rohkeutta hyödyntää monipuolista yritys- ja järjestökenttää maamme elinvoiman kannalta kriittisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.
 
 
 

ARVO-Lupaus kertoo sitoumuksesta vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen

Yhteiskunnallisten yritysten toimintatapa eroaa muista usein siinä, että arvot, eettisyys ja yhteiskunnallisen hyvän tekeminen ovat toiminnan ydin ja tärkein suunnannäyttäjä. Tästä kaikkia ARVOn jäseniä yhdistävästä pohjasta haluamme jäsentemme kanssa kertoa ARVO-päivässä 23.5 julkaistulla jäsenten yhteisellä ARVO-lupauksella.

ARVO-lupaus kertoo vahvasta ja julkisesta sitoutumisesta yhteiskunnalliseen työhön. Yhteiskunnallisissa yrityksissä kaikki tekeminen lähtee suoraselkäisestä vastuullisuudesta ja välittämisestä.

Lupausta työstäessämme monet jäsenet toivoivat, että toisimme vielä enemmän esiin ihmislähtöisyyttä sekä aitoa halua kohdata ja kuunnella, siksi ”Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta” on lupauksen ensimmäinen ja kenties painavin pykälä. Jäsenorganisaatioissamme ollaan valmiita kuuntelemaan henkilöstöä, asiakkaita, asiakkaiden läheisiä ja paikallisyhteisöjä. Me näemme, että tämä on myös liiketoimintaetu ja usein mahdollisuus toiminnan ketterään kehittämiseen.

ARVO-lupauksessa näkyvät yhteiskunnallisen yrityksen peruspilarit: toiminnan ensisijainen tarkoitus on yhteiskunnallinen, toiminnan voitoista yli puolet käytetään yhteiskunnalliseen tarkoitukseen, hallinto, veronmaksu ja taloudenpito on läpinäkyvää sekä vastuullista, ja yhteistyö nähdään mahdollisuutena vaikuttavuuden kasvattamiseen.
 
Tämän lupauksen takana seisomme jäsentemme kanssa ylpeinä:
 

1. Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta

Toimintamme päämäärä on yhteiskunnallinen. Tämä tarkoittaa, että tuotamme toiminnallamme ensisijaisesti inhimillistä ja yhteiskunnallista hyvää. Arvostamme asiakkaitamme, henkilöstöämme ja yhteisöjä, joissa toimimme. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja pidämme huolta henkilöstöstämme. Onnistuneet asiakaskohtaamiset vaativat niin asiakkaan ja hänen läheistensä, henkilöstön kuin paikallisyhteisönkin kuuntelemista.
 

2. Vastuullinen talous

Käytämme valtaosan taloudellisesta tuloksestamme yhteiskunnallisen päämäärämme mukaiseen toimintaan. Emme pyri taloudellisen voiton lyhytnäköiseen maksimointiin, sillä vastuullisen yrityksen raha on kärsivällistä ja tukee niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävän yhteiskunnan rakenteita. Kotimaisina toimijoina kannamme vastuumme verovelvollisina. Emme tee yhteistyötä laittomasti toimivien yritysten kanssa, ja kieltäydymme pimeän työn tekemisestä tai teettämisestä.
 

3. Vastuu ympäristöstä

Kannamme vastuumme toimintamme vaikutuksista ympäristöön ja hidastamme omalta osaltamme ilmastonmuutosta. Kierrätämme tehokkaasti ja panostamme kestäviin ratkaisuihin. Tuemme toimillamme ja markkinoinnillamme kestävän kehityksen yleisiä periaatteita.
 

4. Avoimuus ja hyvä hallinto

Kaikki liiketoimintamme on rehellistä, avointa ja hyvän hallintotavan mukaista. Olemme viestinnässämme läpinäkyviä ja totuudenmukaisia. Raportoimme toiminnastamme ja taloudestamme avoimesti ja ymmärrettävästi.
 

5. Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä

Yhdessä toimimalla voimme tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Muutosten aikaansaaminen vaatii monen toimijan yhteistä panosta. Pidämme tärkeänä henkilöstön keskinäistä, asiakkaiden ja henkilöstön sekä muiden yritysten, yhteisöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä.

 
Ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat lupauksen ARVO-päivässä 23.5 juhlallisin menoin. Jatkamme allekirjoituskiertuetta kesän ja syksyn aikana ja paneudumme jokaiseen lupauksen kohtaan vielä syvällisemmin tässä blogissa jäsentemme kanssa.

 

Ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat ARVO-Lupauksen ARVO-päivässä 23.5.

ARVO-Päivä 23.5: Arvotoimijoiden kokoontuminen

Klo 13-17, Suomen Diakoniaopiston auditorio (Alppikatu 2, Hki). Ilmoittautumiset sähköpostitse info@arvoliitto.fi

Lämpimästi tervetuloa ARVO-päivään!

ARVOn jäsenten omassa päivässä on luvassa tähtipuhuja ulkomailta, tuoreita tutkimustuloksia arvo-johtamisesta, AIMS- johtamis- ja laatujärjestelmän ennakkojulkistus sekä yhteisen tulevaisuutemme suunnittelua.

Brittiläisen Cordant Groupin hallituksen puheenjohtaja Phillip Ullmann päätti vuonna 2017 muuttaa henkilöstöalalla toimivan miljardibisneksensä yhteiskunnalliseksi yritykseksi ja on luvannut avata tätä päätöstä ja yrityksensä arvolähtöistä toimintaa meille tarkemmin.  Luvassa varmasti erittäin kiinnostava puheenvuoro yhteiskunnallisen yrittämisen puolesta! Lisätietoja vieraastamme esimerkiksi täällä.

Seuraavaksi saamme kuulla keskeisiä tuloksia Tradekan ja Diakoniasäätiö Foiben tilaamasta Sote-johtamisen arvot -tutkimuksesta Johtaja on Media! Oy:n Jukka Saksen esittelemänä.

ARVOn strategia -työpajassa mietimme yhdessä ARVOlle suuntaa ja tavoitteita seuraaville vuosille. Miten ARVO voisi olla paremmin yrityksenne tukena? Mitä toivoisit ARVOn tekevän tulevaisuudessa? Jäsenten näkemykset ovat ensiarvoisen tärkeitä, tulehtan jakamaan ajatuksesi!

Päivän lopuksi jäsenistö saa ensimmäisenä kuulla johtamis- ja laatujärjestelmä AIMS:in pilottihankkeen tuloksista Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvisen johdolla.  AIMS:n tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevaa johtamista ja hanke toteutetaan yhdessä Suomen Laatukeskuksen kanssa.

Ja mitäpä olisi jäsenpäivä ilman verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa samanmielisten kollegoiden kanssa! Päivä päättyy vapaaseen verkostoitumiseen virvoketarjoilun kera.

 

Tervetuloa! Ilmoittutuminen sähköpostitse info@arvoliitto.fi, tulkaa isommallakin porukalla!

 

Innostunein terveisin,
ARVO-tiimi

ARVO-yhteisö kasvoi kahdella: Tervetuloa joukkoon Palloliitto ja Salibandyliitto!

Huhtikuun alussa vaikuttava verkostomme sai joukkueeseensa kaksi kovaa vahvistusta, kun Suomen suurimpiin kuuluvat lajiliitot Suomen Palloliitto ja Suomen Salibandyliitto liittyivät ARVOn jäseniksi. Yhteensä nämä kaksi liikuttavat lähes miljoonaa suomalaista viikossa, eikä niiden yhteiskunnallista merkitystä voi vähätellä.

”Kahden merkittävän liikuntatoimijan mukaantulo monipuolistaa entisestään ARVOn jäsenten kirjoa. Se on myös osoitus siitä, että yhteiskunnallinen yritystoiminta kattaa monenlaisia eri toimialoja ja toimintamalleja. Yhteistä kaikille on kaupallisen toiminnan yhdistäminen yhteiskunnallista hyvää tavoittelevaan päämäärään”, toteaa ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

”Jalkapalloa jokaiselle” – Palloliiton missio

”Olemme yksi maamme suurimpia ja merkittävimpiä elämänkouluja ja liikutamme viikkotasolla yli puolta miljoonaa henkilöä, joista valtaosa on lapsia ja nuoria. Toiminnassamme on mukana yli 80 000 vapaaehtoista. Tavoitteemme on vastuullisuuden lisäksi kasvattaa vaikuttavuuttamme ja uskomme, että mukanaolo ARVOn toiminnassa antaa meille verkostoja ja osaamista tämänkin päämäärämme vahvistamiseksi”, toteaa Palloliiton apulaispääsihteeri Timo Huttunen.

Palloliitto nimeää yhdenvertaisuuden yhdeksi kärkiperiaatteistaan. Liiton tavoite on, että jokaisella Suomessa asuvalla yksilöllä on oikeus ja mahdollisuus osallistua jalkapallotoimintaan sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai muuhun taustaan katsomatta, omalla tasollaan ja tavallaan. ”Toimintamme laajuus antaa meille samalla erittäin suuren vastuun, joka meidän tulee toimintamme laadulla ja vahvalla arvopohjalla kantaa.” Huttunen sanoo.

”Love the way you play” – Salibandyliitto ja monipuoliset mahdollisuudet

Suomen Salibandyliitto on ottanut visiokseen, että salibandy tarjoaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla. Liiton tavoitteena on, että yhä useampi voi ottaa lajin omakseen ja löytää oman tapansa pelata, oli se sitten huipputasolla Suomessa ja maailmalla tai höntsätason sählyharrastuksen parissa. Salibandyliitto haluaa olla aktiivinen toimija suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa sekä kansainvälisessä salibandy-yhteisössä.

”Haluamme olla mukana kehittämässä ARVO-liiton ja sen jäsenten kanssa johtamis- ja laatujärjestelmiä sekä vaikuttavuuden arviointiin ja raportointiin liittyviä menetelmiä ja toimintatapoja. Haluamme olla mukana ARVO-liiton ympärille ja vaikutuspiiriin syntyvissä verkostoissa ja tuoda oman panoksemme niiden kehittämiseen sekä omamme että vertaisverkostojen jäsenten toiminnan kehittämiseen ja osaamiseen lisäämiseen”, kertoo Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.

Sekä Palloliitto että Salibandyliitto sopivat erinomaisesti mukaan joukkoomme, ja pystymme varmasti tukemaan molempia tärkeiden missioiden toteuttamisessa!

Haluamme laadukasta palvelua vanhuksille, lapsille ja muille heikommassa asemassa oleville. Miten se tehdään?

Viime päivinä on puhuttu paljon vanhustenhoidon laadusta ja ennen kaikkea sen puutteesta. Kyseessä ei silti pitäisi olla yksityinen vs. julkinen -asettelu, molemmissa voidaan toimia hyvin tai huonosti. Kaikkia yksityisiä toimijoita on turha syyllistää: toiminnan tavoitteita, voitonjakoperiaatteita, arvojen käytännön toteuttamisen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisen tapoja on yhtä monta kuin on yrityksiäkin.

Kriittinen tarkastelu on kaikkien toimijoiden suhteen tarpeen ja syyttelyn sijaan on paikallaan miettiä hetki ratkaisuja. Siksi tässä pari ajatusta jatkokeskusteluja virittämään.

  1. Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutettaessa

Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Palveluita kilpailuttaessa pitää ottaa aidosti huomioon ratkaisun inhimilliset arvot ja pitkäaikaiset vaikutukset.

Paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella yksilöllisistä tarpeista käsin ja tarjota tarpeenmukaisia kokonaisratkaisuja, jotka vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja myös palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa. Tämä vaatii saumatonta perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Näin olemassa olevia resursseja käytetään huomattavasti nykyistä järkevämmin ja vaikuttavammin. Tästä syntyy myös taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä.

  1. Palvelutuotannossa tarvitaan erilaisia toimijoita

Sekä isoilla että pienillä toimijoilla tulisi olla markkinoilla menestymisen mahdollisuuksia. Hankintalainsäädännön soveltaminen ei saa muodostaa paikallisille, kokonaisvaltaisesti inhimillistä hyvinvointia ja osallisuutta kehittäville toimijoille esteitä esimerkiksi ohjaamalla hankintoja pelkästään isojen palveluntuottajien suuntaan. Nykykäytännöillä näin näyttää valitettavasti käyvän ja uudet, innovatiiviset, elämänlaatua parantavat ratkaisut jäävät hintakilpailun jalkoihin.

Haaste ei ole helppo, inhimillisille arvoille ja hyvälle hoidolle on vaikea määritellä hintaa. Terveen järjen käyttö ja erilaisten tarpeiden huomioiminen kilpailutuksissa olisi silti vähintäänkin toivottavaa. Uskomme, että aktiivisella yhteistyöllä kuntapäättäjät ja erilaiset palveluiden tuottajat voivat löytää entistä vaikuttavampia ratkaisuja edistämään inhimillistä hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä.Eikä kaikkea edes pitäisi kilpailuttaa, kuten esimerkiksi Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi hyvin nostaa esiin.

  1. Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä kumppaneita

Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin ajureita ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Ne rakentavat ihmislähtöisiä, asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä osallisuutta lisääviä ratkaisuja sitoutuessaan tuottamaan pitkäkestoisesti palveluja.

Toiminnan laadulliseen ja inhimilliseen vaikuttavuuteen panostetaan erityisesti, sillä valtaosa liiketoiminnan taloudellisesta tuotosta palautuu yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen ja palveluiden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset yritykset vahvistavat paikallisten yhteisöjen tuottavuutta kutsuessaan mukaan myös muita paikallisia toimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöjä. Niillä on usein merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevässä työssä ja kansalaistoiminnan (vapaaehtoistyö, asukastilat jne.) järjestämisessä. Näiden rooli palvelujen vaikuttavuuden kannalta on merkittävä. Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset ovat kotimaisia toimijoita, jotka maksavat veronsa aina Suomeen.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä osallistetaan sekä työntekijöitä että asiakkaita ja heidän lähiomaisiaan kehittämään palvelua vastaamaan elämäntilanteen mukaan muuttuviin tarpeisiin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat kiistatta maan parhaita erityisryhmien arjen, palvelutarpeen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijoita.

 

Hyviä esimerkkejä siis löytyy, katsokaa vaikka mitä Heinolan Jyränkölässä, Tampereen Kontukodissa, SOS-Lapsikylässä, Helsingin Diakonissalaitoksessa, ASPAssa ja monessa muussa yhteiskunnallisessa yrityksessä tehdään. Yhteiskunnalliset yritykset ovat valmiita ottamaan vastuuta suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Se on näiden yritysten omistajien tahto ja mielestämme myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

 

Pentti Lemmetyinen,
puheenjohtaja,  ARVO

Kimmo J. Lipponen,
toimitusjohtaja, ARVO

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma palkittiin Vuoden Vaikuttavimpana ARVO-tekona

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma voitti Vuoden 2018 Vaikuttavin ARVO-teko -palkinnon.

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO myönsi palkinnon nyt neljättä kertaa teolle, jonka liiketoiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi.

Kunniamaininnat saivat tänä vuonna Invalidisäätiön Live Palveluiden Ponnahduslauta takaisin työelämään -kehittämishanke sekä WAU ry:n maksuttomat ja liikunnalliset matalan kynnyksen kerhot.

”Palkintoraati oli ehdokkaiden korkean tason takia erittäin vaikean tehtävän edessä” toteaa palkintoraadin puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen. ”Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma nousi kuitenkin voittajaksi teeman yhteiskunnallisen merkittävyyden, Väestöliiton tutkimustietoon ja vaikuttavuuteen perustuvan toimintatavan sekä pilotin erinomaisen muokattavuuden ansiosta. Ohjelma auttaa merkittävästi työn ja perheen yhteensovittamisessa ja helpottaa ihmissuhteita rasittavaa kiirettä ja painetta.”

ARVOn toimitusjohtajan Kimmo J. Lipposen mukaan hakijoita Vaikuttavin ARVO-teon saajaksi oli tänä vuonna ennätysmäärä: ”Hakijoiden taso oli erinomainen. Palkinto on selvästi löytänyt paikkansa. Olemme iloisia, että pystymme tunnustuksen avulla nostamaan esiin liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden yhdistäviä toimintamalleja. Se työ ansaitsee tulla yhä enemmän näkyväksi.”

Palkinnon vastaanotti Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko ja hankepäällikkö Lassi Köppä. Kokko ja Köppä ovat kiitollisia siitä, että Väestöliiton pitkäaikainen työ palkitaan.

”Väestöliitto on kymmenen vuotta sitten aloittanut tämän työn. Erityisesti tänä syksynä tämä teema on ollut aktiivisesti esillä lehdistössä. Työn ja muun elämän tasapaino on ihan ydinasioita”, sanoo Köppä.

Perheystävällisyys on keskeinen tasa-arvokysymys

Väestöliiton kehittämä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma lanseerattiin syksyllä 2017. Ohjelma auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita kehittymään perheystävällisiksi tarjoamalla asiantuntevan ja vaiheistetun kehittämisohjelman työpaikoille. Se haastaa työnantajia tekemään konkreettisia muutoksia perheen ja työn yhteensovittamisen tukemiseksi.

Ohjelmassa onnistunut työpaikka tai organisaatio palkitaan Perheystävällinen työpaikka -tunnustuksella. Sen on saanut nyt yhteensä seitsemän työpaikkaa, muun muassa DNA ja Tutoris. Ohjelmassa on mukana yli kymmenen yritystä ja organisaatiota, jotka ovat aktiivisesti matkalla kohti tunnustusta.

Palkinto myönnettiin Väestöliitolle, koska perheystävällisyys on keskeinen hyvinvointi- ja työelämän tasa-arvokysymys. Väestöliitto on onnistuneesti löytänyt siihen uudenlaisen ratkaisumallin yhteistyössä eri sektoreita edustavien kumppanien kanssa. Ohjelmassa mukana olleet yritykset ovat raportoineet muun muassa sairauspoissaolojen määrän laskusta, rekrytointihyödyistä ja henkilöstön tyytyväisyyden lisääntymisestä.

Kunniamaininnat Invalidisäätiölle ja WAU RY:lle

Kunniamaininnalla palkittiin Invalidisäätiön Live Palveluiden Ponnahduslauta takaisin työelämään -hanke. Hankkeen verkostokumppaneina toimivat työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma.

Hankkeen tavoitteena oli työllistää korkeakoulutettuja mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään. Hankkeeseen valitut 21 kuntoutujaa saivat totutella rauhassa takaisin työelämään 1–2 vuoden työkokeilujen ajan. Heidän viikoittainen työaikansa ja työtehtävänsä yrityksissä muokattiin yksilöllisesti.

Hankkeeseen osallistuneista kuntoutujista 48% kuntoutui työkykyiseksi ja 9,5% asiakkaista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Asiakkaista 42,5% jäi hankkeen päättyessä selvittämään tilannettaan kuntoutustuen turvin. Ilman hankkeen yksilöllistä työhön paluun tukea ei työllistymisiä olisi todennäköisesti tapahtunut.

Invalidisäätiön kunniamaininnan vastaanottivat säätiön asiakkuuspäällikkö Annika Lipponen, kehitysjohtaja Miika Keijonen, sekä kouluttaja Marita Kokkonen.

”Live Palveluiden ja koko Invalidisäätiön strategiana on mahdollistaa ihmisille polku työelämään. Tässä hankkeessa strategiamme tuli erinomaisesti eläväksi uudelle kohderyhmälle uudenlaisella toimintatavalla”, sanoo Keijonen.

”On ollut hyvin voimaannuttava hanke”, sanoo Lipponen.

Myös WAU ry palkittiin kunniamaininnalla. Se on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka päämääränä on toimia suomalaisten lasten ja nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä tuomalla ilmaista, laadukasta ja turvallista toimintaa lasten ja nuorten koulupäiviin. Liikuntakerhoja järjestetään lasten omilla kouluilla, mukaan lukien useat kylä- ja sairaalakoulut.

WAUn tavoitteena syksylle 2018 on järjestää kerhoja ja liikunnallisia välitunteja yli 40 eri paikkakunnalla, noin 300 koululla, noin 400 kerhon tai välitunnin verran. Toiminta pyrkii tavoittamaan viikoittain noin 10 000 lasta.

WAU ry:n kunniamaininnan vastaanotti markkinointipäällikkö Katri Einamo ja tiiminvetäjä Anu Pikkarainen.

”Tämä on hieno tunnustus meidän kymmenvuotisesta työstä ja kaikesta siitä, mitä meidän organisaatiomme on saanut aikaan”, kiittää Einamo.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoitteleville ryhdytään luomaan omaa johtamis- ja laatujärjestelmää

Uusi järjestelmä auttaa palveluntuottajia vaikuttavuuden johtamisessa ja julkisia hankkijoita käyttämään vero-eurot palveluihin, jotka ovat pitkällä aikavälillä viisaimpia ja vaikuttavimpia.   

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ja Suomen Laatuyhdistys ry eli Laatukeskus ryhtyvät yhdessä kehittämään yhteiskunnallisille yrityksille ja muille vaikuttavuustoimijoille räätälöityä vaikuttavuuden johtamis- ja laatujärjestelmää.

Tuleva järjestelmä ja sen työkalut mahdollistavat myös sen, että kunnat ja kaupungit pystyvät nykyistä helpommin tekemään vaikuttavuusperusteisia hankintoja, eli käyttämään yhteisiä vero-euroja sellaisten palveluiden hankkimiseen, jotka pitkällä aikavälillä saavat aikaan paljon hyvää ja tulevat kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

”Vaikuttavuuden johtamisjärjestelmälle on huutava tarve”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo. ”Osa kunnista ja kaupungeista haluaa jo nyt tarkastella julkisia hankintoja tehdessään vaikuttavuutta, ja tulevaisuudessa innovatiivisten ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen tekeminen kasvattaa suosiotaan entisestään. Tarvitaan järjestelmä, jonka avulla yhteiskunnallisten toimijoiden vaikuttavuutta voidaan arvioida systemaattisesti”, Lipponen sanoo.

Tuleva johtamis- ja laatujärjestelmä auttaa myös yhteiskunnallisia toimijoita arvioimaan kokonaisvaltaisesti omaa toimintaansa ja kehittämään sitä entistä vaikuttavammaksi.

”Järjestelmän arviointimallista on tarkoitus luoda kolmiportainen. Olemme erittäin iloisia, että pääsemme kehittämään eri portaiden kriteeristöä yhdessä Laatukeskuksen ammattilaisten kanssa ja ainakin Hyvän Mitta -hankkeen ja muut vaikuttavuuden arvioinnin opit otetaan ahkeraan käyttöön”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

Kehitystyöhön otetaan mukaan alusta alkaen 4–6 pilottiorganisaatiota. Järjestelmän on tarkoitus olla pilotointivaiheessa jo tulevan talven ja kevään aikana.

Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen on tyytyväinen ARVOn kanssa alkaneesta strategisesta yhteistyöstä. ”Suomen kokoisessa maassa tämän kaltaisten yhteistyöverkostojen merkitys on suuri. Nyt kehitettävä uusi järjestelmä rakennetaan kansainvälisen EFQM-johtamismallin pohjalta. Mallin avulla on mahdollista sekä arvioida että kehittää hyvin kokonaisvaltaisesti oman organisaation toimintaa. Tämä mahdollistaa vastuullisuuden ja vaikuttavuuden systemaattisen kehittämistyön”, Tani Järvinen kertoo.

Uusi johtamis- ja laatujärjestelmä on osa Reilu Palvelu -merkin jatkokehitystyötä. Järjestöomisteisten sote-palvelutuottajien yhteinen Reilu Palvelu -merkki siirtyi ARVOn hallintaan vajaat puolitoista vuotta sitten.

Lisätietoja:

Kimmo J. Lipponen, ARVO, p. 040 7587 247, www.arvoliitto.fi

Tani Järvinen, Laatukeskus, p. 040 844 5767, www.laatukeskus.fi,

Lisätietoja EFQM-johtamismallista: www.efqm.org