Kaikki viestit Uutisetsä

ARVO kasvaa: Tervetuloa joukkoon Lykeion!

Lokakuussa saimme arvojoukkoon uuden jäsenen, kun yritysten ja yhteisöjen työkulttuurien parissa työskentelevä Lykeion Oy hyväksyttiin yksimielisesti jäseneksemme. Lykeionin työtä on asiakkaiden työkulttuurin parantaminen hyveprosessilla, jolla voidaan muun muassa vahvistaa organisaatiota tuleviin haasteisiin tai nostaa uudelleen jaloilleen rankan jakson jälkeen.

 

Lykeion Oy:n toimitusjohtaja Antti Kylliäinen, miksi halusitte liittyä Arvoliittoon?

”Lykeion on ottanut tehtäväkseen hyveen palauttamisen suomalaiseen sanavarastoon. Pyrimme kaikessa toiminnassamme siihen, että kymmenen vuoden kuluttua yksikään suomalainen ei enää pääse sanomaan, ettei tiedä, mitä hyveellä tarkoitetaan ja mihin hyveitä tarvitaan.

Arvoliitto ilmoittaa jäsentensä olevan toimijoita, joille liiketoiminta on tapa muuttaa maailmaa paremmaksi. Tämä määritelmä kiteyttää olennaisimman Lykeionin toiminta-ajatuksesta. Siksi Arvoliitto on meille luonteva verkosto, joka antaa äänellemme oikeanlaisen kaikupohjan.”

 

Millaisin periaattein Lykeion toimii?

”Lykeion noudattaa toiminnassaan yhteiskunnallisen yrittämisen periaatteita. Osinkoja ei yhtiöjärjestyksen mukaan koskaan makseta, vaan liiketoimintamme koko tuotto käytetään yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Osakkaamme eivät myöskään voi myydä osakkeitaan voitolla eli mahdollisuus yhtiön arvon nousulla rahastamiseen on poissuljettu.

Näkisimme mielellämme, että yritykset, joiden ainoana tarkoituksena on voiton tuottaminen omistajille, olisivat tulevaisuudessa pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Kehittyneessä yhteiskunnassa, jossa yhä suurempi osa kansalaisista pääsee osallisiksi kohtuullisesta taloudellisesta hyvinvoinnista, yritysten luulisi löytävän olemassaololleen parempia perusteita kuin ahneuden maksimointi.”

ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen iloitsee uudesta jäsenestä: ”On ilo saada julkisessa keskustelussakin paljon puhuttanut hyvejohtamisen asiantuntijajoukko ARVOn verkostoon. Haluamme kannustaa kaikkia jäseniämme toimintansa kehittämiseen ja toisiltaan oppimiseen. Lykeionin kaltaiset edelläkävijät sopivat siihen missioon erinomaisesti.”

Lykeionin logo

 

 

 

 

 

 

 

 

www.lykeion.fi

 

Viisivuotiaan kasvutarina ja näkemyksiä uhmaikäisen tulevaisuudesta – ARVOn tarina puheenjohtajan silmin

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO täyttää tänä vuonna viisi vuotta. Mitä ARVO on saanut viidessä vuodessa aikaan, miksi se oikeastaan perustettiin ja mitä seuraavaksi? Näiden kysymysten kanssa on paras kääntyä Pentti Lemmetyisen puoleen. ARVOn hallituksen puheenjohtajan lisäksi Lemmetyinen on nimittäin yksi liiton perustajista ja alullepanijoista. Suomen Setlementtiliiton puheenjohtajana hän myös tietää mitä on yhteiskunnallisten yritysten arki, jonka tarpeista syntyi aikoinaan myös ajatus ARVOsta.

 

Päivittelemisestä järjestäytymiseen – ARVOn synty

”On mentävä ajassa itse asiassa vielä viittä vuotta kauemmaksi, noin kahdeksan vuoden päähän Vaasaan. Paikallinen setlementti oli tuottanut vuosia kaupungille laadukkaita vanhuspalveluita hyvin toimineessa yhteistyössä. Vaasa kuitenkin kilpailutti kyseiset palvelut, ja laadun puolesta moitteettomasti toiminut yhteiskunnallinen yritys hävisi halvemman hinnan tarjonneelle Mikevalle (nykyään osa Attendoa). Seuraavalla viikolla luimme lehdestä Mikevan toimitusjohtajan haastattelun, jossa hän kertoi heidän aikovan ostaa kaikki pienet toimijat ulos markkinoilta remontoidakseen ne ´tuloskuntoisiksi´. Se pisti miettimään.”

Tällaisista kokemuksista heräsi ajatus, että yhteiskunnallisten yritysten kannattaisi yhdistää voimiaan ja etsiä yhdessä tapoja pärjätä markkinoilla arvopohjaisesti toimimalla. Syntyi ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten koalitio, josta vuonna 2014 päätettiin tehdä virallinen liitto, ARVO. ”Päätimme, ettei riittänyt, että kokoonnuimme keskenämme päivittelemään, kuinka arvopohjaiset toimijat häviävät toistuvasti.”

Alkutaipaleellaan ARVO kuului Yleiseen toimialaliittoon ja sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon, mutta muutama vuosi sitten päätettiin jatkaa täysin sitoutumattomana toimijana. ”Meillä yhteiskunnallisilla yrityksillä on kuitenkin erityinen, oma toimintaperiaate”, Lemmetyinen toteaa.
 
Alussa oli tärkeää löytää hyviä tekijöitä ARVOn toiminnan moottoriksi. Lemmetyisen mukaan Kimmo J. Lipposen värvääminen toimitusjohtajaksi oli tässä avainasemassa. Lipposen kovalle työlle kuuluukin ansaittu kiitos siitä, että ARVOsta on kasvanut vaikuttava ja ketterä verkosto, jolla on useissa pöydissä kokoaan suurempi painoarvo.
 

Liiketoiminnan selkeytystä ja painoARVOa yhteiskunnalliselle yrittämiselle

Mitä ARVO on sitten jäsenilleen antanut näiden viiden vuoden aikana, kannattiko perustaa?

”Kyllä ehdottomasti kannatti. Jos ajattelen asiaa setlementtien näkökulmasta, niin ARVO on tuonut ryhtiä liiketoiminnallemme ja myös luonut liiketoiminnallisen viitekehyksen, joka on auttanut meitä tarkentamaan omaa tekemistämme. Lisäksi pelkkä tietoisuus siitä, ettemme ole yksin ja meitä on paljon, kirittää.”

ARVO on myös onnistunut luomaan painoarvoa ihmislähtöisyydelle ja arvopohjaisuudelle liiketoiminnassa. ”Kaikessa toiminnassamme on kyse ihmisen arvosta. Siitä, että aidosti kuunnellaan ja kohdataan se ihminen. Tämä saattaa helposti profiloitua pelkäksi hyväntekeväisyydeksi, mutta ARVOn kautta me Setlementtiliitossakin olemme saaneet keinoja sen osoittamiseen, että toimintatavallamme on yhteiskunnallista arvoa ja viime kädessä myös laskettavissa oleva hintalappu.”

Yksi ARVOn tärkeistä fokuksista onkin viime vuosina ollut Hyvän Mitta -hanke, jossa pyritään luomaan prosesseja ja työkaluja toimijoiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamiseen ja osoittamiseen. Monissa yhteiskunnallisissa yrityksissä tiedetään, että niiden tekemä työ on vaikuttavaa ja kasvattaa hyvinvointia, mutta sen osoittaminen käytännössä on ollut haasteellisempaa. ”Jotta me yhteiskunnalliset yritykset voisimme kilpailutustilanteissa voittaa eri tavalla toimivat jätit, meidän täytyy pystyä artikuloimaan toimintamme edut selkeästi, ja siinä ARVOsta on suuri apu”, näkee Lemmetyinen.

ARVOlla ja jäsenillä oli yhteinen ständi vuoden 2017 Kuntamarkkinoilla

 

Innovaatioita ja erilaisia ajatusmalleja – yhteiskunnallisen yrityksen valtit

Yhteiskunnallisista yrityksistä keskustellessa päästään nopeasti arvoihin, sillä pohjimmiltaan koko konseptissa on kyse niistä. Pentti Lemmetyisen näkemyksen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa ensisijaisesti ohjaava arvo on ihmislähtöisyys. Tämä tarkoittaa, että palveluja suunniteltaessa ja tuotettaessa asiakas ei ole vain mykkä objekti, vaan itse aktiivisesti mukana toiminnan eri tasoilla. Lisäksi henkilöstön kuunteleminen ja osallistaminen yrityksen toiminnan suunnitteluun on keskeistä. Mutta voisiko tässä simppeliltä kuulostavassa ajattelussa olla myös avain paljon puhuttuihin innovaatioihin?

”Kyllä ehdottomasti voi”, vastaa Lemmetyinen. ”Yhteiskunnallisissa yrityksissä voidaan kehittää aivan uudenlaisia toiminnan muotoja juuri siksi, että on tilaa ja valmiutta kysyä ihmisiltä minkälaisia ajatuksia heillä itsellään olisi tarvitsemistaan palveluista.” Se, että saa itse päättää omista asioistaan mahdollisimman pitkälle, voikin olla esimerkiksi ikääntyvien hoivapalveluissa elämänlaadun kannalta todella merkittävää.” Sen ei tarvitse välttämättä olla muuta, kuin että saa itse päättää mihin aikaan herää, tai ottaako illalla konjakin. Tämmöiset pienet asiat saattavat olla asiakkaalle todella merkittäviä, mutta niihin ei äärimmilleen viritetty hoitokoneisto taivu.”

Suurten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen, liikkumattomuuden, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemusten ratkaisemisessa tullaan todella tarvitsemaan innovaatioita ja uusia tekemisen tapoja, ja niissä yhteiskunnalliset yritykset ovat edelläkävijöitä. Muun muassa erilaisiin kokeiluihin ja kehittämishankkeisiin lähdetään yhteiskunnallisissa yrityksissä mieluusti. ARVOnkin jäsenistä monet tekevät tiivistä yhteistyötä julkisten toimijoiden, yliopistojen tai vaikkapa pienten paikallisosuuskuntien kanssa.

Eetti & Inno hankkeen päätösseminaarissa keväällä 2018 oli tupa täynnä

Katse tulevaisuuteen

Tarve yhteiskunnalliselle yrittämiselle ei ole vähenemässä, ja ARVOkin alkaa olla jo tunnistettu toimija. Miltä siis näyttää ARVOn tulevaisuus?

”Toivoisin, että olisimme eräänlainen Arvoliike. Vaikuttava verkosto, joka kutsuu vakuuttavan työn ja uusien mahdollisuuksien kautta mukaan uusia toimijoita”, pohtii Lemmetyinen. ARVOn jäsenhankinnassa onkin ajateltu, että laadukas sisältö ja vahva asiantuntijuus vetoavat sopiviin jäseniin paremmin kuin lista ostettavia jäsenpalveluja. Lisäksi ARVO auttaa yhteiskunnallisen liiketoiminnan hyötyjen artikuloimisessa, mittaamisessa ja kehittämisessä. ”ARVOn kautta yhdessä argumentoimalla pystymme kertomaan, että yhteiskunnallinen yritys on aito ja kannattava vaihtoehto.”

Lemmetyinen toivoo, että tulevaisuudessa yhteiskunnalliset yritykset löytäisivät yhä enemmän toisiaan yhteistyön ja myös yhteisen liiketoiminnan merkeissä. Erilaisten monitoimijamallien kautta voidaan tuottaa tehokkaasti hyvää yhteiskuntaan. ”Yhteiskunnallisesta yrittämisestä voidaan tehdä ylivoimainen markkinaetu, sillä kyse ei ole yhtään vähemmästä kuin maailman parantamisesta. Haluaisin haastaa yhteiskunnallisia yrityksiä yhdessä miettimään ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin. Innostutaan toisistamme ja tehdään vastuullisesta ja vaikuttavasta liiketoiminnasta voittava malli.”

ARVO-päivässä toukokuussa 2019 ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat yhteisen ARVO-lupauksen.

 

ARVOn 5-vuotisjuhlat jäsenille 26.11. klo 16.00 alkaen Korjaamolla. Ilmoittautuminen tästä linkistä.

Kirjoittanut Eeva Toivanen

Yhteiskunnalliset yritykset työllistämisen edistäjinä – kooste seminaarista

Järjestimme maanantaina 26.8.2019 yhdessä Vates-säätiön ja Ilona-hankkeen kanssa seminaarin, jossa käsittelimme yhteiskunnallisten yritysten roolia vaikeasti työllistyvien työllistämisessä. Erilaisten muita hankalammassa asemassa työmarkkinoilla olevien ryhmien työllistäminen, työhön valmentaminen ja eri tavoin työelämään avustaminen on ollut ja on tänäkin päivänä monen yhteiskunnallisen yrityksen ydintoimintaa. Näitä erityisesti työllistämiseen keskittyviä yhteiskunnallisia yrityksiä kutsutaan myös sosiaalisiksi yrityksiksi, tai työhön integroiviksi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, englanniksi work integration social enterprise (WISE).
 

Hallituksen intresseissä on tukea yhteiskunnallisia yrityksiä

Työllistämistoimet ovat juuri nyt kuuma peruna myös laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa, kun keväällä työnsä aloittanut hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Moneen kertaan on todettu, että tavoitteen saavuttamiseksi töihin on saatava myös suuri joukko niin kutsuttuja osatyökykyisiä ja muita vaikeasti työllistyviä ryhmiä. Meitä kiinnostikin kovasti kuulla, mitä työ- ja elinkeinoministeriössä tavoitellaan osatyökykyisten työllistämisessä, ja siksi oli erittäin hienoa saada itse työministeri Timo Harakka paikalle avaamaan valtiovallan näkemyksiä.

Ministeri korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisten yritysten merkitystä hallituksen tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa: yhteiskunnallisissa yrityksissä on valtava määrä osaamista ja viisautta vaikeasti työllistyvien tukemisesta, ja sitä ministeri toivoi voitavan hyödyntää mahdollisimman laajasti seuraavan neljän vuoden aikana. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää yhteiskunnallisia yrityksiä koskevan selvityksen, jossa on tarkoitus selvittää yhteiskunnallisten yritysten tilaa Suomessa sekä kartoittaa keinoja niiden määrän lisäämiseksi ja toimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Selvitykseen liittyen järjestetään kuulemistilaisuus lokakuussa, sekä kerätään näkemyksiä avoimella Otakantaa -palvelulla. (lisätietoja TEM:n sivuilla)
 
 

Näkökulmia Euroopasta

 
EU komission erityisasiantuntija Risto Raivio avasi esityksessään Euroopan Unionin näkemyksiä yhteiskunnallisista yrityksistä ja tavoitteita työllisyyden saralla. Raivio totesi, että työllisyysaste ei ole vain Suomelle erityinen ongelma, vaan yhteinen huolenaihe kaikkialla Euroopassa. Korkea työllisyysaste on kaikkialla Euroopassa tärkeässä osassa kestävän talouskehityksen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointijärjestelmien kestävyyden takaamisessa.

Raivion mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat työvoimapoliittisesti äärimmäisen sopivasti sijoittuneet toimimaan ja vaikuttamaan sekä työvoiman kysyntään että tarjontaan. Yleinen väärinymmärrys myös EU-tasolla on, että yhteiskunnalliset yritykset olisivat vaikuttamassa vain työvoiman kysyntään luomalla erityisiä työpaikkoja ja lisäämällä kysyntää erityisryhmien työlle. Monet yhteiskunnalliset yritykset kuitenkin toimivat myös tarjonnan puolella, eli niiden kautta hiotaan työelämään tarvittavia taitoja ja tuetaan erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä työllistymisessä avoimille markkinoille.

Raivio katsoo, että yhteiskunnalliset yritykset ovat jo bisnesmallinsa puolesta hyvässä asemassa vaikuttaakseen työllisyysasteen kasvattamiseen: ovathan yhtäläiset mahdollisuudet ja osallisuus ydinelementtejä yhteiskunnallisen yrityksen konseptissa.
 
 
Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija, yhteiskunnallista yrittämistä väitöskirjassaan käsitellyt Harri Kostilainen esitteli puheenvuorossaan erilaisia esimerkkejä yhteiskunnallisten yritysten toimintakentistä Euroopasta. Kostilaisen mukaan EU-maissa on vaihtelevia käytäntöjä yhteiskunnallisten yritysten tukemiseen. Joissain maissa yhteiskunnallisille yrityksille on taattu erityisasema laissa ja joissain maissa kuten Suomessa, ei yhteiskunnallisiin yrityksiin ole valtion taholta suunnattu mitään erityistoimia.

Lakirakennelmia tärkeämpänä Kostilainen pitää kuitenkin yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemien kehittämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi neuvonta- ja koulutustoimintaa, yhteiskunnallisen yrityksen konseptin ottamista mukaan erilaisiin yrittäjyyden koulutuslinjoihin, sekä toimivaa yhteiskunnallisten yritysten ja potentiaalisten rahoittajien verkostoa. Euroopasta löytyy rohkaisevia esimerkkejä; esimerkiksi Skotlanti on ilmoittanut olevansa ”maailman yhteiskunnallinen yritys -ystävällisin alue”, ja siellä yllä kuvailtu ekosysteemi on saatu toimivaksi.

Ekosysteemiin panostamisen lisäksi Kostilainen näkee tärkeänä yhteiskunnallisen yrityksen yleisen tunnettuuden kasvattamisen. Konsepti on vielä Suomessa huonosti tunnettu etenkin kuluttajien keskuudessa ja määritelmiä on monia. Yhteiskunnallisen yrityksen merkki on hyvä työkalu tunnettuuden lisäämiseen, mutta myös lisää hyviä esimerkkejä ja yhteistä viestimistä tarvittaisiin. Tärkeää olisi suunnata viestiä etenkin kuntiin ja julkiselle puolelle, jotta julkisissa hankinnoissa voitaisiin huomioida paremmin yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteitä.
 
Eurooppaan tähyävän osion päättivät lyhyet kansainväliset esittelyterveiset European Network of Social Enterprises (ENSIE)´n hallituksen jäseneltä Xavier Robertilta sekä CEFEC Social Firms Europen pääsihteeri Vasi Gafiucilta. Eurooppalaisissa verkostoissa toimiminen on erittäin tärkeää tiedonvaihdon ja yhteisen EU-tason vaikuttamisen kannalta.
 
 

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

 
Silta-Valmennusyhdistyksen toimitusjohtaja Kimmo Kumlander aloitti katsauksen Suomen tilanteeseen terävällä puheenvuorolla tiiviimmän yhteistyöverkoston puolesta. Suomeen on aikojen saatossa syntynyt valtava määrä erilaisia järjestöjä ja säätiöitä, jotka kukin ovat tottuneet ajamaan omien eturyhmiensä asioita ja ottamaan vastuuta niiden työllistämisen tukemisesta. Toimintaa on tuettu vahvasti julkisella rahalla, ja matkalla on saavutettu hienoja menestystarinoita. Kumlander kuitenkin näkee, että tulevaisuudessa avustusrahoitteisen hanketoiminnan rinnalle pitäisi nousta kasvavissa määrin yhteiskunnallista liiketoimintaa, joka myös pystyisi viemään kestävää työllisyystoimintaa eteenpäin.

Perinteisesti järjestöissä ja säätiöissä on tehty valtavasti erilaisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita, joista monessa on saatu aikaan hyödyllisiä innovaatioita ja toimivia malleja. Kumlanderin mukaan näitä onnistumisia ei kuitenkaan riittävästi skaalata tai viedä eteenpäin, ja hankkeissa tehty työ jää usein hyödyntämättä hankkeen päätyttyä. Yksittäisistä hankkeista ja toisista erillään tehtävästä säilyttävästä työstä pitäisi Kumlanderin mielestä siirtyä sosiaalisten innovaatioiden mallintamiseen ja kuvaamiseen niin, että ne olisivat helpommin skaalattavissa ja hyödynnettävissä monipuolisemmin. Hänkin peräänkuulutti toimivampaa ja yhtenäisempää yhteiskunnallisten yritysten ja yhteistyökumppaneiden ekosysteemiä – tiiviimpi yhteistyö, yhteinen tiedonkeruu ja -jakaminen olisivat kaikkien etu.
 
 
ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen avasi puheenvuorossaan yritysvastuun yleistä kehitystä ja yhteiskunnallisten yritysten asemoitumista siinä. Perinteisesti yritysvastuuta on tehty kolmesta syystä:

  1. Laki pakottaa (totellaan lakeja, täytetään sääntelyn vaatimukset)
  2. Joku vaatii (yrityksen sidosryhmät kuten asiakkaat tai yhteistyökumppanit odottavat vastuullisuutta)
  3. Itse haluaa (yritys tahtoo toimia vastuullisesti ja proaktiivisesti tuottaa hyvää yhteiskuntaan)

Yhteiskunnalliset yritykset kuuluvat oman perustehtävänsä mukaisesti kolmanteen ryhmään ja ovat siksi omalla työllään ja esimerkillään muovaamassa vastuullisen liiketoiminnan käytäntöjä. Aito vastuullisuus rakentuukin aina oman ydintekemisen ympärille. Toimintamalli on erittäin ajankohtainen, sillä sosiaalinen vastuu on vasta nousemassa ympäristövastuun rinnalle. Todellista yhteiskunnallista muutosta tehdään useamman toimijan yhteistyöllä, siksi alan yhteistyöverkostoja tarvitaan kipeästi.

ARVO pyrkii omalla työllään ja yhteishankkeiden avulla tukemaan yhteiskunnallisten yritysten osaamisen kehittämistä mm. vaikuttavuuden johtamisen ja todentamisen työkalujen, johtamis- ja laatujärjestelmän sekä tulevaisuudessa myös erityisen ’Vaikuttavuuskiihdyttämön’ avulla.
 
 

Käytännön esimerkkejä työllistämisen edistämisestä

Seminaarin lopuksi saimme kuulla kolmen ARVOn jäsenen käytännön työstä vaikeasti työllistyvien työllisyyden tukemisessa.
 

Live Palvelut ja Ammattiopisto Live: Esteitä poistamassa, uutta luomassa – Täältä töihin

Kehitysjohtaja Miika Keijonen esitteli Invalidisäätiön Live-brändin alla toimivat Ammattiopisto Liven, joka on pääkaupunkiseudun suurin ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Opisto tarjoaa erityisopetusta, yksilöllistä ohjausta sekä tukea opintoihin ja työllistymiseen vuosittain noin tuhannelle opiskelijalle.

Sekä Live Palvelut, joka on valmennus- ja asiantuntijatalo, jonka toiminta on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen. Live Palveluilta saa monipuolisia palveluita, joiden tavoitteena on työllistyminen, työssä jaksaminen tai takaisin työelämään palaaminen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti elinkeinoelämän, kuntien, kaupunkien ja viranomaisten kanssa.

Lisäksi Keijonen kertoi Invalidisäätiön ja Liven viime vuosien panostuksista palveluiden vaikuttavuuteen ja vaikuttavuuden johtamiseen.
 
 

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö: Se on mahdollista – työvalmentajan tuella työelämään

KVPS:n työllistämiskokemuksia olivat esittelemässä kokemusasiantuntijat, työvalmentaja Anne-Riitta Sola ja STM:n Paikka auki -ohjelman avulla työllistynyt toimitilahuoltaja Henna Mäkelä. KVPS on osallistunut Nuorten ystävät ry:n koordinoimaan Paikka auki -avustusohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tarjoamalla mahdollisimman monelle henkilölle työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Ohjelma pyrkii vahvistamaan ohjelmassa mukana olevien järjestöjen edellytyksiä toimia vastuullisina työnantajina ja rohkaisee heitä palkkaamaan työelämän ulkopuolella olevia nuoria tai osatyökykyisiä henkilöitä järjestön töihin. Mäkelän ja Solan kokemukset työvalmentajan tuella työllistymisestä olivat erittäin positiivisia ja rohkaisevia.
 
 

Kuntoutussäätiö: Tie työelämään -verkkopalvelu

Tie työelämään on verkkopalvelu osatyökykyisten tueksi. Se sisältää kattavasti ja ajantasaisesti tietoa ammattilaisten, osatyökykyisten ja yritysten käyttöön. Sivustolla huomioidaan sekä työelämässä mukana olevan että kohti työelämää pyrkivän osatyökykyisen tilanne, keinot ja ratkaisut. Sivustoa ja sen käyttöä oli Kuntoutussäätiöstä esittelemässä tutkija Marja Heikkilä.
 
 

Kaiken kaikkiaan seminaaripäivämme 26.8. oli erittäin onnistunut, ajatuksia herättävä ja antoi mielestämme hyviä eväitä eteenpäin jatkamiseen. Kiitämme erityisesti Invalidisäätiötä auditorion lainasta, lämmin kiitos myös Vates-säätiölle ja Ilona-hankkeelle järjestely-yhteistyöstä!

Tilaa ARVOn uutiskirje, niin saat jatkossakin tietoa vastaavista tapahtumista ja yhteiskunnallisen yrittämisen viimeisimmistä kuulumisista!
 
 

Yhteistyöllä yhteiskunnallisesti vaikuttavia innovaatiota

Suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten yhteistyöverkostot toimivat hyvin ja muodostavat toimialat ylittäviä kumppanuuksia perinteisten yritysten kanssa. Yhteiskehittämistä tarvitaan, sillä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset ovat Suomessa monia eurooppalaisia maita tuntemattomampia yhteiskunnallisen talouden edistämistoimien puuttuessa.

 

Yhteiskunnallisten yritysten rooli korostuu liike-elämässä vastuullisuuden ja etiikan noustessa yhä keskeisimmiksi teemoiksi. Yhteiskuntamme tarvitsee monenlaista yrittämistä, ja yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on edistää yhteiskunnallisia päämääriä liiketoiminnan keinoin. Taloudellisen voiton maksimointi ei ole näiden yritysten keskeisin motiivi. Monet uudet teknologiat, kuten tekoäly tai robottiteknologia, vaativat yrityksiltä harkintaa niin liiketoiminnan kuin innovaatioprosessien etiikan ja yhteiskunnallisten seurauksien ja vaikutuksien suhteen.

 

Maailmalta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä yhteiskunnallisten yritysten tukemiseksi

Voitaisiinko yhteiskunnallisesti vastuullista ajattelua edistää tukemalla yhteiskunnallisten ja voittoa tavoittelevien yritysten yhteistyötä ja innovaatioiden yhteiskehittämistä?

Kyllä voidaan, todetaan juuri valmistuneessa eurooppalaisessa Euroopan komission Small and Medium-sized Enterprises Executive Agencyn (EASME) selvityksessä.

Miltä kuulostaa yhteiskunnallisten yritysten hautomo, riskipääomasijoitus yhteiskunnalliseen yritykseen tai sisäinen sosiaalinen yrittäjyys voittoa tavoittelevissa yrityksissä?

Nämä ja muita hyviä käytäntöjä löytyy useista maista, joissa sosiaalinen talous sektorina on pitkälle kehittynyt, kuten Iso-Britanniassa. Lisäksi voittoa tavoittelevien yritysten yhteiskuntavastuun korostaminen on luonut paljon hyviä käytäntöjä yhteiskunnallisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön esimerkiksi USA:ssa ja Brasiliassa.

 

Yhteistyö erilaisten toimijoiden kesken nähdään Suomessa tärkeänä

Kymmenen EU-maan vertailussa suomalaiset yhteiskunnalliset toimijat ovat melko hyvin vakiintuneet elinkeinoelämään, erityisesti säätiöt, joilla on pitkä historia suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä huolimatta kasvu junnaa Suomessa paikallaan, ja yhteiskunnalliset yritykset kasvavat hitaammin kuin isompien EU-maiden talouksissa. Yhteistyön luomista vaikeuttavat rajalliset resurssit sekä ristiriitaiset tavoitteet ja arvolupaukset. Usein puhutaan sekä rahallisten että henkilöresurssien puutteesta yhteiskunnallisten yritysten ollessa pieniä toimijoita.

Vaikka yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välisessä yhteistyössä havaitaan Euroopan laajuisesti paljon haasteita, suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset näkevät yhteistyön muiden elinkenoelämän toimijoiden kanssa tärkeäksi. Toimintojen skaalaaminen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen motivoivat yhteistyöhön. Myös yhteiskunnallisten toimijoiden saama tunnustus ja näkyvyys edistävät yhteistyön aloittamista. Isommat yhteiskunnalliset yritykset hakeutuvat puolestaan yhteistyöhön kehittääkseen uusia innovaatioita, mutta tällä tavoitellaan harvoin uuden yrityksen perustamista. Yhteiskunnallisia startup-yrityksiä tarvittaisiin Suomeenkin enemmän.

 

Samoissa ekosysteemeissä toimiminen hyödyttää kaikkia

Kenen kanssa suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset solmivat yhteistyökumppanuuksia?

Tärkeimmäksi kumppaniksi koettiin toinen yhteiskunnallinen yritys. Parhaiten verkottuneita ovat kuitenkin ne yhteiskunnalliset yritykset, jotka tekevät yhteistyötä perinteisten voittoa tavoittelevien yritysten kanssa. Ekosysteemiajattelun mukainen toimia-aloja ylittävä ja monimuotoinen yhteistyö tarjoaa kiinnostavia kumppanuuksia yhteiskunnallisille yrityksille.

Pitkäkestoinen, luottamukseen ja yhteisiin päämääriin kohdistuva yhteistyö yhteiskunnallisten ja perinteisten voittoa tavoittelevien yrityksen kesken sekä samoissa ekosysteemeissä toimiminen luovat olosuhteet molemminpuoliseen oppimiseen eettisyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuullisuudesta. Kun osapuolet omaksuvat hyvät käytännöt toisiltaan, johtaa yhdessä tekeminen parhaimmillaan yhteiskunnallisesti vaikuttaviin innovaatioihin, niin teknologialähtöisiin kuin palveluinnovaatioihinkin.

Vuodesta 2011 on Euroopassa edistetty sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä ’The Social Business Initiativen’ toimesta. Juuri valmistunut selvitys on osa tätä aloitetta. Eurooppalaiset tukikäytännöt eroavat paljon: edistyneissä maissa sosiaalisen talouden toimintaan on säädetty lakeja, toisissa maissa tukitoimet kohdistuvat ainoastaan osuuskuntien kehittämiseen, joissain maissa yhteiskunnallisia yrityksiä ei puolestaan tueta lainkaan.

 

Nina Rilla

Mika Naumanen

Maria Lima-Toivanen

 

Kirjoittajat ovat VTT:n erikoistutkijoita. VTT oli mukana yhteiskunnallisten yritysten ja perinteisten yritysten välistä yhteistyötä kymmenessä EU-maassa tutkineessa hankekonsortiossa. Kirjoittajiin voi olla yhteydessä sähköpostitse, osoitteet muotoa etunimi.sukunimi@vtt.fi .

 

 

Yhteiskunnalliset yritykset työllistämisen edistäjinä

Osatyökykyisten työllisyyttä on Suomessa pyritty helpottamaan sekä erikoistyöllistämisen keinoin, että avoimille työmarkkinoille tapahtuvia siirtymiä tukemalla, missä keinoina on ollut mm. palkkatuki, työhönvalmennus, ja työpankkikokeilu.

Lähtökohtaisesti työllistyminen avoimille työmarkkinoille on valtaosalle osatyökykyisistä paras ratkaisu, mutta avoimelle työmarkkinalle tapahtuvien siirtymien lisäämisen rinnalla on myös tilaa muille toimintamalleille.

Monissa maissa onkin keskitytty työelämään integroivien yhteiskunnallisten yritysten ja sosiaalisten yritysten toimintamallien ja -edellytysten kehittämiseen, jossa hyödynnetään vaihtelevasti mm. julkisten hankintojen työllistämispotentiaalia, yhteiskunnan erimuotoista taloudellista tukea, julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömalleja sekä osatyökykyisten työllistämisen kiintiömallia.
 

Ilona-hanke etsii ja testaa työllisyyttä edistäviä malleja

Ilona- sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön -hankkeessa etsitään innovatiivisia työllistymisen reittejä niille henkilöille, joiden työllistyminen on erityisen haasteellista, keskittyen juurikin yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyviin malleihin sekä parempien toimintaedellysten luomiseen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle.

Hankkeessa arvioidaan erilaisten kansainvälisten, osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa, sekä testataan uudenlaisia menetelmiä kohti työllistymistä. Kokeiluissa korostuvat toimintakyvyn edistämiseen liittyvät innovatiiviset ryhmämuotoiset kokeilut sekä kohdennetut koulutukset.

Kun etsitään keinoja, millä tavoin saadaan tuotettua uutta työvoimaa ja osaavaa henkilökuntaa suureen tarpeeseen, selvää on, että tämä vaatii erittäin joustavia ja tarpeeseen vastaavia, räätälöityjä koulutuksellisia ratkaisuja.
 

Sosiaalinen yrittäjyys väylänä työhön

Ilona -hankkeen kansainvälinen yhteistyökumppani de Biehal, belgialainen sosiaalinen yritys, hakee omassa hankkeessaan ratkaisua siihen, miten sosiaaliset yritykset voivat osaltaan tarjota ratkaisuja sosiaali -ja terveysalan ja erityisesti vanhustenhoidon työvoimapulaan.

Kokeiluissa hoitohenkilökunnan tehtävänkuvat puretaan osiin ja räätälöidään uusiksi kokonaisuuksissa, jolloin koulutettu henkilökunta voi keskittyä koulutusta vastaaviin tehtäviin muiden tehtävien soveltuessa taas työntekijöille, joilla ei ole välttämättä tiettyä koulutusta, mutta muita taitoja, tietoa ja kokemusta.

Sosiaalinen yrittäjyys voi toimia vaihtoehtoisena toimintamallina työllistymiselle ja tarjota räätälöityjä polkuja kohti työllistymistä. Näiden mahdollisuuksien testaamista jatkamme Ilona- hankkeessa motivoituneina.

 

Ilona –sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön –hanke on ESR-rahoitteinen hanke ajalle 1.11.2018-31.10.2021. Hankkeen päätoteuttajana on Silta-Valmennusyhdistys yhdessä Vates-säätiön, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen, Diakin ja THL:n kanssa.

www.ilonahanke.net

 

 

ARVO, Vates-säätiö ja Ilona-hanke järjestävät 26.8.2019 klo 12.30 – 16.00 seminaarin osatyökykyisten työllistämisestä. Näkökulma on erityisesti työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten (WISE), mukana on puhujia Suomesta ja ulkomailta. Tilaisuuden avaa työministeri Timo Harakka. Seminaari on Invalidisäätiön auditoriossa osoitteessa Tenholantie 10, Helsinki. Tila on esteetön.

Katso päivän ohjelma kokonaisuudessaan Vatesin sivuilla. Maksuttomaan seminaariin mahtuu 140 henkilöä ilmoittautumisjärjestöyksessä.  Ilmoittautuminen tästä linkistä Tervetuloa!

 
 

Vuoden vaikuttavin ARVO-teko -kilpailu käynnissä!

EHDOTA VOITTAJAA!

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko 2019

Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoina, Suomessakin on tuhansia yhteiskunnallista missiota edistäviä yrityksiä ja yhteisöjä. Me haluamme löytää ja palkita niistä parhaat!

Etsimme jälleen Vaikuttavin ARVO-teko -kilpailulla konkreettisia tekoja, jotka ratkovat yhteiskunnallisia ongelmia liiketoiminnan keinoin. Haussa on yritys, yhteisö, innovaatio tai toimintatapa, joka on onnistunut yhdistämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä vastuullisen ja tuloksellisen liiketoiminnan.

MISTÄ PALKITAAN?

Konkreettinen teko. Etsimme konkreettisia tekoja, jotka ratkaisevat yhteiskunnan ongelmia, lisäävät ihmisten hyvinvointia, parantavat ympäristön tilaa tai jollain muulla tavoin tuottavat liiketoiminnallaan yhteiskuntaan positiivista jalanjälkeä.

Vaikuttavuus. Palkittava toimija voi olla pieni tai suuri ja sillä voi olla yksi tai useampia vaikutuksen kohteita. Teolla täytyy kuitenkin olla kasvumahdollisuuksia, ja vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan uskottavasti.

Annamme arvoa myös idean rohkeudelle ja innovatiivisuudelle.

KENELLE KILPAILU ON TARKOITETTU?

Palkittava voi olla pieni tai suuri yritys tai yhteisö, kampanja, innovaatio tai toimintatapa.

Yhteistyöhankkeissa tunnustus voidaan jakaa useiden toteuttajien kesken.
Jos palkittava teko on yritys, sen ei tarvitse olla ARVOn jäsen, eikä sillä tarvitse olla Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, tärkeintä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus!

KUKA VOI EHDOTTAA PALKITTAVAA?

Ehdotuksen voi tehdä kuka tahansa. Yritys tai yhteisö voi ehdottaa palkinnon saajaksi myös itseään, omia hankkeitaan tai yhteistyökumppaneidensa hankkeita. Myös yksittäiset ihmiset voivat tehdä ehdotuksia.

MIHIN MENNESSÄ EHDOTUKSET PITÄÄ JÄTTÄÄ?

Ehdotukset palkinnon saajaksi pitää jättää 20. syyskuuta mennessä. Lomake ehdotusten jättämiseen on alempana tällä sivulla.

MITEN PALKITTAVA VALITAAN?

Palkinnon saajan valitsee raati, jolla on vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijuutta.

MILLOIN PALKINNON SAAJA JULKISTETAAN?

Palkinnon saaja julkistetaan  ja palkitaan 26.11.2019.

 

1. EHDOKAS VUODEN VAIKUTTAVIMMAKSI ARVO-TEOKSI

2. LYHYT ORGANISAATION KUVAUS

3. YHTEISKUNNALLINEN TAVOITE

4. KÄYTETTY LIIKETOIMINTAMALLI

5. YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN TODENTAMINEN
(KÄYTETYT MITTARIT, ASIAKASPALAUTE JNE. )

6. VASTUULLISEN JOHTAMISEN JA TASA-ARVON EDISTÄMISEN KÄYTÄNNÖT

7. YHTEYSHENKILÖ(T)

Haussa jälleen vuoden vaikuttavin ARVO-teko!

 

ARVO etsii taas Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa. Nyt jo viidettä kertaa järjestettävällä kilpailulla halutaan löytää yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi.

Kilpailu on avoin kaikille, sekä pienille että suurille toimijoille, toimialasta riippumatta. Palkittavalla teolla täytyy kuitenkin olla kasvumahdollisuuksia, ja teon yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan uskottavasti.

”Yhteiskunnallisilla yrityksillä, järjestöillä ja monilla muilla vahvan mission pohjalta toimivilla on tärkeä rooli yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa. Vaikuttavin ARVO-teko -kilpailulla haluamme tuoda esille parhaita esimerkkejä siitä, miten innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan tuottaa positiivisia vaikutuksia; säästetään yhteisiä varoja ja lisätään ihmisten hyvinvointia. Arvopohjainen ja vaikuttava liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

”Työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen on äärimmäisen tärkeää, ja me ARVOssa olemme aktiivisesti mukana luomassa Suomeen malleja ja työkaluja, joilla yhteisöt voivat todentaa vaikuttavuuttaan”, Lipponen sanoo.

 

EHDOTUKSIA VOITTAJAKSI VOI JÄTTÄÄ 20. SYYSKUUTA SAAKKA

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko-kilpailu alkaa joka vuosi Arvon päivänä 3. heinäkuuta. Kilpailu järjestetään nyt viidettä kertaa.

Kuka tahansa voi jättää ehdotuksia palkinnon saajaksi. Ehdotusten takaraja on 20. syyskuuta. Yritykset ja yhteisöt voivat ehdottaa kilpailuun myös itseään. Ehdotukset jätetään lomakkeella täällä.

Kilpailun voittaja julkistetaan ja palkitaan 26.11.2019.

 

AIEMMAT PALKINNON SAAJAT

2018: Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma
Kunniamaininnat: Invalidisäätiön Live Palveluiden Ponnahduslauta takaisin työelämään -kehittämishanke ja WAU ry:n maksuttomat ja liikunnalliset matalan kynnyksen kerhot.

2017: HUS:n Painonhallintatalo.fi
Kunniamaininnat: Autismisäätiön työllisyyttä edistävät palvelut ja Nicehearts ry.

2016: SOS-Lapsikylän kehittämä Varkauden malli.
Kunniamaininta: Y-säätiön M2-Kodit päätöksestään alentaa kaikkien asuntojensa vuokria.

2015: TeamPlanet
Kunniamaininnat: HelppoAsu ja Laajasalon nuorten kesätyöprojekti (Osuuskunta Ehta, Saaremme lähiosuuskunta, Laajasalo-Degerö Seura ry)

Lue lisää kisasta ja ehdota omaa suosikkiasi täällä. 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo – ARVOja parhaimmillaan

Eilen alkoi yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta juhlistava Pride-viikko. Yhä useammat yritykset, organisaatiot ja julkiset toimijat vetävät sateenkaariliput salkoon, päivittävät somekuvansa asianmukaisin kuosein ja ovat julkisesti tukemassa Pridea. Niin tekevät myös monet ARVOn jäsenorganisaatiot ja tästä olemme iloisia.

Pride ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa, ja sen sanoma täytyy pitää mielessä myös tämän viikon jälkeen. Karnevaalin lisäksi Pride sisältää yhteiskunnallisen vaatimuksen: kaikkien ihmisten pitäisi olla keskenään yhdenvertaisia eikä kenenkään tulisi joutua syrjityksi seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuolensa tai sukupuolettomuutensa takia. Yritykset ja organisaatiot voivat tällä saralla tehdä paljon: työnantajina, palveluntarjoajina, viestijöinä ja markkinoijina niillä on laaja-alaiset mahdollisuudet vaikuttaa syrjimättömyyden toteutumiseen ja diversiteetin lisääntymiseen.

 

Luvataan miten toimitaan ja toimitaan kuten luvattiin

Yllä olevaa mantraa olemme toistaneet jäsentemme ARVO-Lupauksen yhteydessä. Kuten Johtaja on Media! Oy:n toteuttamassa arvotutkimuksessakin havaittiin, lähes kaikilla organisaatioilla on virallisesti arvot, mutta käytäntöön niitä soveltaa lopulta varsin harva. ARVO-Lupauksen yhteydessä korostimme, että se sisältää myös lupauksen toimeenpanosta ja jälkikäteisarvioinnista: toimittiinko kuten luvattiin?

Samaa periaatetta voisi hyvin soveltaa myös yhdenvertaisuuslupauksiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaithan määrittelevät, että kaikilla yli 30 työntekijän organisaatioilla tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Usein näitä suunnitelmia ei kuitenkaan laatimisen jälkeen sovelleta päivittäisessä työssä ja ne jäävät hyviksi aikeiksi. Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on hyvä ja tärkeä ensiaskel. Toisena askeleena rohkaisemme kaikkia organisaatioita ja yrityksiä arvioimaan, miten suunnitelma on käytännössä pantu toteen, kuinka vaikuttavia toimet ovat ja mitä voitaisiin kehittää edelleen. Inspiraatiota tähän prosessiin voi ottaa esimerkiksi Hyvän Mitta -hankkeen vaikuttavuusketjusta.

 

Pieniä ja suuria tekoja syrjimättömyyden eteen

Mitä organisaatio sitten voi ihan käytännössä tehdä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja sateenkaariväen paremmin huomioimiseksi? Apua ja neuvoja on halukkaille saatavilla runsaasti: FIBS, Seta, Accenture ja IBM julkaisivat tänä keväänä mainion ”Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina” -oppaan, joka on tehty nimenomaan yritysten tarpeisiin. Lisäksi neuvoja saa muun muassa Tasa-arvovaltuutetun ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta sekä Seta Ry:ltä. Myös ARVO haluaa tukea jäseniään näiden teemojen kanssa ja siksi olemme mukana muun muassa tasa-arvoista työelämää edistävässä WeAll-hankkeessa.

Helposti liikkeelle voi lähteä esimerkiksi pohtimalla kieltä: Onko organisaatiossa ja sen viesteissä käytetty kirjoitettu tai puhuttu kieli sellaista, ettei se sulje ketään pois? Entä onko kuvasto sellaista, että se kutsuu kaikkia tulemaan palveluiden käyttäjäksi? Muun muassa näihin lupaamme ARVOssakin kiinnittää tulevaisuudessa yhä tarkempaa huomiota.

Yhdenvertaisuutta vahvistavat toimenpiteet organisaatiossa eivät ole keneltäkään pois, mutta saattavat hyvinkin todennäköisesti lisätä kaikkien hyvinvointia ja työympäristön viihtyisyyttä, kun jokainen saa vapaasti olla sellainen kuin on. Tutkimus osoittaa, että moninaisuuden ja sateenkaariväen erityistarpeet huomioivissa yrityksissä työntekijät voivat paremmin ja ovat luovempia sekä tehokkaampia.

 

Yhteiskunnalliset yritykset suunnannäyttäjinä?

Yhteiskunnallisissa yrityksissä korostetaan kaikessa toiminnassa ihmislähtöisyyttä ja arvopohjaisuutta. Siksi myös jäsentemme ARVO-Lupauksen ensimmäinen kohta on Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, ja siinä todetaan muun muassa näin: Arvostamme asiakkaitamme, henkilöstöämme ja yhteisöjä, joissa toimimme. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja pidämme huolta henkilöstöstämme. Nähdäksemme asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien arvostamiseen kuuluu olennaisesti jokaisen hyväksyminen omana itsenään. Kaikille turvallisen työympäristön takaaminen taas on mitä suurimmissa määrin henkilöstöstä huolehtimista.

Yhteiskunnalliset yritykset tekevät usein työtä erilaisten vähemmistöjen ja heikommassa asemassa olevien hyväksi. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset, asunnottomat ja liikuntarajoitteiset ihmiset ovat jäsentemme asiakasryhmiä. Monesti henkilö saattaa kuulua useampaan kuin yhteen vähemmistöön ja myös sateenkaariväkeä on kaikissa ryhmissä.

Tiedämme, että jäsenorganisaatioissamme jokainen asiakas pyritään kohtamaan tasavertaisesti ja heidän omia näkemyksiään kuulemaan monin eri tavoin. Siksipä uskomme, että yhteiskunnallisissa yrityksissä on jo valmiina erinomainen pohja toteuttaa myös parasta mahdollista sateenkaariväen huomioivaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikkaa, ja varmasti toteutetaankin jo. Rohkaisemme jäseniämme olemaan edelläkävijöitä, pohjimmiltaan kyse on ihmisARVOsta!

 

 

Oodi Osallistavalle ja Osaavalle Suomelle

Kansakuntamme yhteisessä kirjastossa maanantaina julkaistu hallitusohjelma on luettu. Kirjoitus- ja neuvottelu-urakka on ollut ilmeisen vaativa, siitä hatunnosto kaikille Säätytalolla uurastaneille. Ohjelmaa on jo ansiokkaasti ruodittu eri näkökulmista, silti muutama havainto yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta on paikallaan.
 
 

Kehumme erityisesti:

 
+ Hallitus lupaa kiinnittää erityistä huomiota päätösten vaikutuksiin pitkällä aikavälillä. Ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavien mittarien nostaminen perinteisten taloudellisten mittarien rinnalle on kaikkien päätösten vaikuttavuuden arvioinnin kannalta erittäin tärkeä periaate.
 
+ Julkisten hankintojen vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta puhutaan ohjelmassa paljon, syystäkin. Hankintalakia ja erityisesti sen soveltamista tulee pikimmiten päivittää varmistamaan laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioonottaminen julkisissa hankinnoissa. Osaamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat erittäin tärkeitä, kuten ohjelmassa todetaan.
 
+ Kokonaisuudelle elintärkeä työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien,
nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on ryhmissä, joiden työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näiden ryhmien työllistäminen ja tukeminen vaatii erityisosaamista ja -panostusta, se on käytännön toimissa huomioitava.
 
+ Globaaleihin kehityshaasteisiin kaivataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä kansallisille vahvuuksillemme perustuvia ratkaisuja. EU:n sosiaalinen ulottuvuus on hyvä taustatuki, samoin Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen erityisen arvopohjaisen lähestymistapamme vahvistamiseksi. Suomella on oiva mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja suunnan näyttäjänä yritysvastuussa sekä lainsäädännön että itsesäätelyn kautta.
 
+ Yhteiskunnalliset yritykset ja niiden rahoitustarpeet on erikseen mainittu ensimmäisen kerran hallitusohjelma-tasolla. Olemme siitä erittäin iloisia ja ylpeitä. Jatkamme nöyrin mielin työtä sektorin kehittämiseksi, jotta olisimme jatkossakin maininnan ja tuen arvoisia.
 
 

Seuraaviin kysymyksiin toivomme jatkossa enemmän panostusta:

 
¤ Yksityisiä palveluntuottajia, mukaan lukien kolmannen sektorin toimijat, on rahoitus- ja toimintaperiaatteiltaan erittäin moninainen joukko. Se on elinkeinorakenteemme vahvuus. Valtiovallan tulisi pikimmiten pohtia miten moniarvoinen palvelutuotanto turvataan ja millainen palveluntuotanto-malli sopisi parhaiten eri aloille.
 
¤ Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sen johtaminen ja todentaminen ovat erittäin haastavia kokonaisuuksia niin julkiselle vallalle, yrityksille kuin järjestöillekin. Vaikuttavuuden johtamisen osaamiseen tulisi kiireellisesti luoda uusia koulutusohjelmia sekä palveluiden ostajille että myyjille.
 
¤ Ilmiöpohjaisuus on visaisten ja viheliäisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa erinomainen tapa toimia. Työ on siltä osin, varmasti kiireen takia, jäänyt kesken ja perinteiset sektorirajat ylittävää lähestymistä ja toimenpiteitä kaipaisimme lisää.
 
Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä kirjausten ja aikeiden laajuuteen. Jäsenistömme työ vaikuttaisi olevan myös tulevan hallituksen mielestä tärkeää: asunnottomuuden poistaminen, kiertotalouden edistäminen, vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelut, kohtuuhintainen asuminen, syrjäytymisen vähentäminen, lapsiperheiden ja vanhusten tukeminen, iltapäivien harrastustoiminnan edistäminen ja moni muu yhteiskunnallisesti merkittävä teema saa ansaitsemansa huomion.
 
Vaikka talouden, ympäristön ja sosiaalisten näkökulmien yhdistäminen ei ole helppo yhtälö, työ ei saa jäädä aikeiden tasolle. Toivomme pian aloittavalta hallitukselta kykyä ryhtyä ripeästi käytännön toimiin ja rohkeutta hyödyntää monipuolista yritys- ja järjestökenttää maamme elinvoiman kannalta kriittisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.
 
 
 

ARVO-Lupaus kertoo sitoumuksesta vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen

Yhteiskunnallisten yritysten toimintatapa eroaa muista usein siinä, että arvot, eettisyys ja yhteiskunnallisen hyvän tekeminen ovat toiminnan ydin ja tärkein suunnannäyttäjä. Tästä kaikkia ARVOn jäseniä yhdistävästä pohjasta haluamme jäsentemme kanssa kertoa ARVO-päivässä 23.5 julkaistulla jäsenten yhteisellä ARVO-lupauksella.

ARVO-lupaus kertoo vahvasta ja julkisesta sitoutumisesta yhteiskunnalliseen työhön. Yhteiskunnallisissa yrityksissä kaikki tekeminen lähtee suoraselkäisestä vastuullisuudesta ja välittämisestä.

Lupausta työstäessämme monet jäsenet toivoivat, että toisimme vielä enemmän esiin ihmislähtöisyyttä sekä aitoa halua kohdata ja kuunnella, siksi ”Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta” on lupauksen ensimmäinen ja kenties painavin pykälä. Jäsenorganisaatioissamme ollaan valmiita kuuntelemaan henkilöstöä, asiakkaita, asiakkaiden läheisiä ja paikallisyhteisöjä. Me näemme, että tämä on myös liiketoimintaetu ja usein mahdollisuus toiminnan ketterään kehittämiseen.

ARVO-lupauksessa näkyvät yhteiskunnallisen yrityksen peruspilarit: toiminnan ensisijainen tarkoitus on yhteiskunnallinen, toiminnan voitoista yli puolet käytetään yhteiskunnalliseen tarkoitukseen, hallinto, veronmaksu ja taloudenpito on läpinäkyvää sekä vastuullista, ja yhteistyö nähdään mahdollisuutena vaikuttavuuden kasvattamiseen.
 
Tämän lupauksen takana seisomme jäsentemme kanssa ylpeinä:
 

1. Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta

Toimintamme päämäärä on yhteiskunnallinen. Tämä tarkoittaa, että tuotamme toiminnallamme ensisijaisesti inhimillistä ja yhteiskunnallista hyvää. Arvostamme asiakkaitamme, henkilöstöämme ja yhteisöjä, joissa toimimme. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja pidämme huolta henkilöstöstämme. Onnistuneet asiakaskohtaamiset vaativat niin asiakkaan ja hänen läheistensä, henkilöstön kuin paikallisyhteisönkin kuuntelemista.
 

2. Vastuullinen talous

Käytämme valtaosan taloudellisesta tuloksestamme yhteiskunnallisen päämäärämme mukaiseen toimintaan. Emme pyri taloudellisen voiton lyhytnäköiseen maksimointiin, sillä vastuullisen yrityksen raha on kärsivällistä ja tukee niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävän yhteiskunnan rakenteita. Kotimaisina toimijoina kannamme vastuumme verovelvollisina. Emme tee yhteistyötä laittomasti toimivien yritysten kanssa, ja kieltäydymme pimeän työn tekemisestä tai teettämisestä.
 

3. Vastuu ympäristöstä

Kannamme vastuumme toimintamme vaikutuksista ympäristöön ja hidastamme omalta osaltamme ilmastonmuutosta. Kierrätämme tehokkaasti ja panostamme kestäviin ratkaisuihin. Tuemme toimillamme ja markkinoinnillamme kestävän kehityksen yleisiä periaatteita.
 

4. Avoimuus ja hyvä hallinto

Kaikki liiketoimintamme on rehellistä, avointa ja hyvän hallintotavan mukaista. Olemme viestinnässämme läpinäkyviä ja totuudenmukaisia. Raportoimme toiminnastamme ja taloudestamme avoimesti ja ymmärrettävästi.
 

5. Vaikuttavuus syntyy yhteistyöllä

Yhdessä toimimalla voimme tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Muutosten aikaansaaminen vaatii monen toimijan yhteistä panosta. Pidämme tärkeänä henkilöstön keskinäistä, asiakkaiden ja henkilöstön sekä muiden yritysten, yhteisöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyötä.

 
Ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat lupauksen ARVO-päivässä 23.5 juhlallisin menoin. Jatkamme allekirjoituskiertuetta kesän ja syksyn aikana ja paneudumme jokaiseen lupauksen kohtaan vielä syvällisemmin tässä blogissa jäsentemme kanssa.

 

Ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat ARVO-Lupauksen ARVO-päivässä 23.5.

ARVO-Päivä 23.5: Arvotoimijoiden kokoontuminen

Klo 13-17, Suomen Diakoniaopiston auditorio (Alppikatu 2, Hki). Ilmoittautumiset sähköpostitse info@arvoliitto.fi

Lämpimästi tervetuloa ARVO-päivään!

ARVOn jäsenten omassa päivässä on luvassa tähtipuhuja ulkomailta, tuoreita tutkimustuloksia arvo-johtamisesta, AIMS- johtamis- ja laatujärjestelmän ennakkojulkistus sekä yhteisen tulevaisuutemme suunnittelua.

Brittiläisen Cordant Groupin hallituksen puheenjohtaja Phillip Ullmann päätti vuonna 2017 muuttaa henkilöstöalalla toimivan miljardibisneksensä yhteiskunnalliseksi yritykseksi ja on luvannut avata tätä päätöstä ja yrityksensä arvolähtöistä toimintaa meille tarkemmin.  Luvassa varmasti erittäin kiinnostava puheenvuoro yhteiskunnallisen yrittämisen puolesta! Lisätietoja vieraastamme esimerkiksi täällä.

Seuraavaksi saamme kuulla keskeisiä tuloksia Tradekan ja Diakoniasäätiö Foiben tilaamasta Sote-johtamisen arvot -tutkimuksesta Johtaja on Media! Oy:n Jukka Saksen esittelemänä.

ARVOn strategia -työpajassa mietimme yhdessä ARVOlle suuntaa ja tavoitteita seuraaville vuosille. Miten ARVO voisi olla paremmin yrityksenne tukena? Mitä toivoisit ARVOn tekevän tulevaisuudessa? Jäsenten näkemykset ovat ensiarvoisen tärkeitä, tulehtan jakamaan ajatuksesi!

Päivän lopuksi jäsenistö saa ensimmäisenä kuulla johtamis- ja laatujärjestelmä AIMS:in pilottihankkeen tuloksista Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvisen johdolla.  AIMS:n tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevaa johtamista ja hanke toteutetaan yhdessä Suomen Laatukeskuksen kanssa.

Ja mitäpä olisi jäsenpäivä ilman verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa samanmielisten kollegoiden kanssa! Päivä päättyy vapaaseen verkostoitumiseen virvoketarjoilun kera.

 

Tervetuloa! Ilmoittutuminen sähköpostitse info@arvoliitto.fi, tulkaa isommallakin porukalla!

 

Innostunein terveisin,
ARVO-tiimi

ARVO-yhteisö kasvoi kahdella: Tervetuloa joukkoon Palloliitto ja Salibandyliitto!

Huhtikuun alussa vaikuttava verkostomme sai joukkueeseensa kaksi kovaa vahvistusta, kun Suomen suurimpiin kuuluvat lajiliitot Suomen Palloliitto ja Suomen Salibandyliitto liittyivät ARVOn jäseniksi. Yhteensä nämä kaksi liikuttavat lähes miljoonaa suomalaista viikossa, eikä niiden yhteiskunnallista merkitystä voi vähätellä.

”Kahden merkittävän liikuntatoimijan mukaantulo monipuolistaa entisestään ARVOn jäsenten kirjoa. Se on myös osoitus siitä, että yhteiskunnallinen yritystoiminta kattaa monenlaisia eri toimialoja ja toimintamalleja. Yhteistä kaikille on kaupallisen toiminnan yhdistäminen yhteiskunnallista hyvää tavoittelevaan päämäärään”, toteaa ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

”Jalkapalloa jokaiselle” – Palloliiton missio

”Olemme yksi maamme suurimpia ja merkittävimpiä elämänkouluja ja liikutamme viikkotasolla yli puolta miljoonaa henkilöä, joista valtaosa on lapsia ja nuoria. Toiminnassamme on mukana yli 80 000 vapaaehtoista. Tavoitteemme on vastuullisuuden lisäksi kasvattaa vaikuttavuuttamme ja uskomme, että mukanaolo ARVOn toiminnassa antaa meille verkostoja ja osaamista tämänkin päämäärämme vahvistamiseksi”, toteaa Palloliiton apulaispääsihteeri Timo Huttunen.

Palloliitto nimeää yhdenvertaisuuden yhdeksi kärkiperiaatteistaan. Liiton tavoite on, että jokaisella Suomessa asuvalla yksilöllä on oikeus ja mahdollisuus osallistua jalkapallotoimintaan sukupuoleen, etniseen taustaan, uskontoon tai muuhun taustaan katsomatta, omalla tasollaan ja tavallaan. ”Toimintamme laajuus antaa meille samalla erittäin suuren vastuun, joka meidän tulee toimintamme laadulla ja vahvalla arvopohjalla kantaa.” Huttunen sanoo.

”Love the way you play” – Salibandyliitto ja monipuoliset mahdollisuudet

Suomen Salibandyliitto on ottanut visiokseen, että salibandy tarjoaa monipuolisimmat mahdollisuudet pelata ja urheilla. Liiton tavoitteena on, että yhä useampi voi ottaa lajin omakseen ja löytää oman tapansa pelata, oli se sitten huipputasolla Suomessa ja maailmalla tai höntsätason sählyharrastuksen parissa. Salibandyliitto haluaa olla aktiivinen toimija suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa sekä kansainvälisessä salibandy-yhteisössä.

”Haluamme olla mukana kehittämässä ARVO-liiton ja sen jäsenten kanssa johtamis- ja laatujärjestelmiä sekä vaikuttavuuden arviointiin ja raportointiin liittyviä menetelmiä ja toimintatapoja. Haluamme olla mukana ARVO-liiton ympärille ja vaikutuspiiriin syntyvissä verkostoissa ja tuoda oman panoksemme niiden kehittämiseen sekä omamme että vertaisverkostojen jäsenten toiminnan kehittämiseen ja osaamiseen lisäämiseen”, kertoo Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.

Sekä Palloliitto että Salibandyliitto sopivat erinomaisesti mukaan joukkoomme, ja pystymme varmasti tukemaan molempia tärkeiden missioiden toteuttamisessa!

Haluamme laadukasta palvelua vanhuksille, lapsille ja muille heikommassa asemassa oleville. Miten se tehdään?

Viime päivinä on puhuttu paljon vanhustenhoidon laadusta ja ennen kaikkea sen puutteesta. Kyseessä ei silti pitäisi olla yksityinen vs. julkinen -asettelu, molemmissa voidaan toimia hyvin tai huonosti. Kaikkia yksityisiä toimijoita on turha syyllistää: toiminnan tavoitteita, voitonjakoperiaatteita, arvojen käytännön toteuttamisen ja asiakkaiden tarpeiden huomioimisen tapoja on yhtä monta kuin on yrityksiäkin.

Kriittinen tarkastelu on kaikkien toimijoiden suhteen tarpeen ja syyttelyn sijaan on paikallaan miettiä hetki ratkaisuja. Siksi tässä pari ajatusta jatkokeskusteluja virittämään.

  1. Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutettaessa

Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Palveluita kilpailuttaessa pitää ottaa aidosti huomioon ratkaisun inhimilliset arvot ja pitkäaikaiset vaikutukset.

Paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella yksilöllisistä tarpeista käsin ja tarjota tarpeenmukaisia kokonaisratkaisuja, jotka vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja myös palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa. Tämä vaatii saumatonta perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Näin olemassa olevia resursseja käytetään huomattavasti nykyistä järkevämmin ja vaikuttavammin. Tästä syntyy myös taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä.

  1. Palvelutuotannossa tarvitaan erilaisia toimijoita

Sekä isoilla että pienillä toimijoilla tulisi olla markkinoilla menestymisen mahdollisuuksia. Hankintalainsäädännön soveltaminen ei saa muodostaa paikallisille, kokonaisvaltaisesti inhimillistä hyvinvointia ja osallisuutta kehittäville toimijoille esteitä esimerkiksi ohjaamalla hankintoja pelkästään isojen palveluntuottajien suuntaan. Nykykäytännöillä näin näyttää valitettavasti käyvän ja uudet, innovatiiviset, elämänlaatua parantavat ratkaisut jäävät hintakilpailun jalkoihin.

Haaste ei ole helppo, inhimillisille arvoille ja hyvälle hoidolle on vaikea määritellä hintaa. Terveen järjen käyttö ja erilaisten tarpeiden huomioiminen kilpailutuksissa olisi silti vähintäänkin toivottavaa. Uskomme, että aktiivisella yhteistyöllä kuntapäättäjät ja erilaiset palveluiden tuottajat voivat löytää entistä vaikuttavampia ratkaisuja edistämään inhimillistä hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä.Eikä kaikkea edes pitäisi kilpailuttaa, kuten esimerkiksi Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi hyvin nostaa esiin.

  1. Yhteiskunnalliset yritykset ovat hyviä kumppaneita

Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin ajureita ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Ne rakentavat ihmislähtöisiä, asiakkaiden ja heidän lähipiirinsä osallisuutta lisääviä ratkaisuja sitoutuessaan tuottamaan pitkäkestoisesti palveluja.

Toiminnan laadulliseen ja inhimilliseen vaikuttavuuteen panostetaan erityisesti, sillä valtaosa liiketoiminnan taloudellisesta tuotosta palautuu yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen ja palveluiden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset yritykset vahvistavat paikallisten yhteisöjen tuottavuutta kutsuessaan mukaan myös muita paikallisia toimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöjä. Niillä on usein merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevässä työssä ja kansalaistoiminnan (vapaaehtoistyö, asukastilat jne.) järjestämisessä. Näiden rooli palvelujen vaikuttavuuden kannalta on merkittävä. Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset ovat kotimaisia toimijoita, jotka maksavat veronsa aina Suomeen.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä osallistetaan sekä työntekijöitä että asiakkaita ja heidän lähiomaisiaan kehittämään palvelua vastaamaan elämäntilanteen mukaan muuttuviin tarpeisiin. Monet yhteiskunnalliset yritykset ovat kiistatta maan parhaita erityisryhmien arjen, palvelutarpeen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijoita.

 

Hyviä esimerkkejä siis löytyy, katsokaa vaikka mitä Heinolan Jyränkölässä, Tampereen Kontukodissa, SOS-Lapsikylässä, Helsingin Diakonissalaitoksessa, ASPAssa ja monessa muussa yhteiskunnallisessa yrityksessä tehdään. Yhteiskunnalliset yritykset ovat valmiita ottamaan vastuuta suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Se on näiden yritysten omistajien tahto ja mielestämme myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

 

Pentti Lemmetyinen,
puheenjohtaja,  ARVO

Kimmo J. Lipponen,
toimitusjohtaja, ARVO

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma palkittiin Vuoden Vaikuttavimpana ARVO-tekona

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma voitti Vuoden 2018 Vaikuttavin ARVO-teko -palkinnon.

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO myönsi palkinnon nyt neljättä kertaa teolle, jonka liiketoiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi.

Kunniamaininnat saivat tänä vuonna Invalidisäätiön Live Palveluiden Ponnahduslauta takaisin työelämään -kehittämishanke sekä WAU ry:n maksuttomat ja liikunnalliset matalan kynnyksen kerhot.

”Palkintoraati oli ehdokkaiden korkean tason takia erittäin vaikean tehtävän edessä” toteaa palkintoraadin puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen. ”Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma nousi kuitenkin voittajaksi teeman yhteiskunnallisen merkittävyyden, Väestöliiton tutkimustietoon ja vaikuttavuuteen perustuvan toimintatavan sekä pilotin erinomaisen muokattavuuden ansiosta. Ohjelma auttaa merkittävästi työn ja perheen yhteensovittamisessa ja helpottaa ihmissuhteita rasittavaa kiirettä ja painetta.”

ARVOn toimitusjohtajan Kimmo J. Lipposen mukaan hakijoita Vaikuttavin ARVO-teon saajaksi oli tänä vuonna ennätysmäärä: ”Hakijoiden taso oli erinomainen. Palkinto on selvästi löytänyt paikkansa. Olemme iloisia, että pystymme tunnustuksen avulla nostamaan esiin liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden yhdistäviä toimintamalleja. Se työ ansaitsee tulla yhä enemmän näkyväksi.”

Palkinnon vastaanotti Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko ja hankepäällikkö Lassi Köppä. Kokko ja Köppä ovat kiitollisia siitä, että Väestöliiton pitkäaikainen työ palkitaan.

”Väestöliitto on kymmenen vuotta sitten aloittanut tämän työn. Erityisesti tänä syksynä tämä teema on ollut aktiivisesti esillä lehdistössä. Työn ja muun elämän tasapaino on ihan ydinasioita”, sanoo Köppä.

Perheystävällisyys on keskeinen tasa-arvokysymys

Väestöliiton kehittämä Perheystävällinen työpaikka -ohjelma lanseerattiin syksyllä 2017. Ohjelma auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita kehittymään perheystävällisiksi tarjoamalla asiantuntevan ja vaiheistetun kehittämisohjelman työpaikoille. Se haastaa työnantajia tekemään konkreettisia muutoksia perheen ja työn yhteensovittamisen tukemiseksi.

Ohjelmassa onnistunut työpaikka tai organisaatio palkitaan Perheystävällinen työpaikka -tunnustuksella. Sen on saanut nyt yhteensä seitsemän työpaikkaa, muun muassa DNA ja Tutoris. Ohjelmassa on mukana yli kymmenen yritystä ja organisaatiota, jotka ovat aktiivisesti matkalla kohti tunnustusta.

Palkinto myönnettiin Väestöliitolle, koska perheystävällisyys on keskeinen hyvinvointi- ja työelämän tasa-arvokysymys. Väestöliitto on onnistuneesti löytänyt siihen uudenlaisen ratkaisumallin yhteistyössä eri sektoreita edustavien kumppanien kanssa. Ohjelmassa mukana olleet yritykset ovat raportoineet muun muassa sairauspoissaolojen määrän laskusta, rekrytointihyödyistä ja henkilöstön tyytyväisyyden lisääntymisestä.

Kunniamaininnat Invalidisäätiölle ja WAU RY:lle

Kunniamaininnalla palkittiin Invalidisäätiön Live Palveluiden Ponnahduslauta takaisin työelämään -hanke. Hankkeen verkostokumppaneina toimivat työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma.

Hankkeen tavoitteena oli työllistää korkeakoulutettuja mielenterveyskuntoutujia takaisin työelämään. Hankkeeseen valitut 21 kuntoutujaa saivat totutella rauhassa takaisin työelämään 1–2 vuoden työkokeilujen ajan. Heidän viikoittainen työaikansa ja työtehtävänsä yrityksissä muokattiin yksilöllisesti.

Hankkeeseen osallistuneista kuntoutujista 48% kuntoutui työkykyiseksi ja 9,5% asiakkaista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Asiakkaista 42,5% jäi hankkeen päättyessä selvittämään tilannettaan kuntoutustuen turvin. Ilman hankkeen yksilöllistä työhön paluun tukea ei työllistymisiä olisi todennäköisesti tapahtunut.

Invalidisäätiön kunniamaininnan vastaanottivat säätiön asiakkuuspäällikkö Annika Lipponen, kehitysjohtaja Miika Keijonen, sekä kouluttaja Marita Kokkonen.

”Live Palveluiden ja koko Invalidisäätiön strategiana on mahdollistaa ihmisille polku työelämään. Tässä hankkeessa strategiamme tuli erinomaisesti eläväksi uudelle kohderyhmälle uudenlaisella toimintatavalla”, sanoo Keijonen.

”On ollut hyvin voimaannuttava hanke”, sanoo Lipponen.

Myös WAU ry palkittiin kunniamaininnalla. Se on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka päämääränä on toimia suomalaisten lasten ja nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä tuomalla ilmaista, laadukasta ja turvallista toimintaa lasten ja nuorten koulupäiviin. Liikuntakerhoja järjestetään lasten omilla kouluilla, mukaan lukien useat kylä- ja sairaalakoulut.

WAUn tavoitteena syksylle 2018 on järjestää kerhoja ja liikunnallisia välitunteja yli 40 eri paikkakunnalla, noin 300 koululla, noin 400 kerhon tai välitunnin verran. Toiminta pyrkii tavoittamaan viikoittain noin 10 000 lasta.

WAU ry:n kunniamaininnan vastaanotti markkinointipäällikkö Katri Einamo ja tiiminvetäjä Anu Pikkarainen.

”Tämä on hieno tunnustus meidän kymmenvuotisesta työstä ja kaikesta siitä, mitä meidän organisaatiomme on saanut aikaan”, kiittää Einamo.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoitteleville ryhdytään luomaan omaa johtamis- ja laatujärjestelmää

Uusi järjestelmä auttaa palveluntuottajia vaikuttavuuden johtamisessa ja julkisia hankkijoita käyttämään vero-eurot palveluihin, jotka ovat pitkällä aikavälillä viisaimpia ja vaikuttavimpia.   

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ja Suomen Laatuyhdistys ry eli Laatukeskus ryhtyvät yhdessä kehittämään yhteiskunnallisille yrityksille ja muille vaikuttavuustoimijoille räätälöityä vaikuttavuuden johtamis- ja laatujärjestelmää.

Tuleva järjestelmä ja sen työkalut mahdollistavat myös sen, että kunnat ja kaupungit pystyvät nykyistä helpommin tekemään vaikuttavuusperusteisia hankintoja, eli käyttämään yhteisiä vero-euroja sellaisten palveluiden hankkimiseen, jotka pitkällä aikavälillä saavat aikaan paljon hyvää ja tulevat kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

”Vaikuttavuuden johtamisjärjestelmälle on huutava tarve”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo. ”Osa kunnista ja kaupungeista haluaa jo nyt tarkastella julkisia hankintoja tehdessään vaikuttavuutta, ja tulevaisuudessa innovatiivisten ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen tekeminen kasvattaa suosiotaan entisestään. Tarvitaan järjestelmä, jonka avulla yhteiskunnallisten toimijoiden vaikuttavuutta voidaan arvioida systemaattisesti”, Lipponen sanoo.

Tuleva johtamis- ja laatujärjestelmä auttaa myös yhteiskunnallisia toimijoita arvioimaan kokonaisvaltaisesti omaa toimintaansa ja kehittämään sitä entistä vaikuttavammaksi.

”Järjestelmän arviointimallista on tarkoitus luoda kolmiportainen. Olemme erittäin iloisia, että pääsemme kehittämään eri portaiden kriteeristöä yhdessä Laatukeskuksen ammattilaisten kanssa ja ainakin Hyvän Mitta -hankkeen ja muut vaikuttavuuden arvioinnin opit otetaan ahkeraan käyttöön”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

Kehitystyöhön otetaan mukaan alusta alkaen 4–6 pilottiorganisaatiota. Järjestelmän on tarkoitus olla pilotointivaiheessa jo tulevan talven ja kevään aikana.

Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen on tyytyväinen ARVOn kanssa alkaneesta strategisesta yhteistyöstä. ”Suomen kokoisessa maassa tämän kaltaisten yhteistyöverkostojen merkitys on suuri. Nyt kehitettävä uusi järjestelmä rakennetaan kansainvälisen EFQM-johtamismallin pohjalta. Mallin avulla on mahdollista sekä arvioida että kehittää hyvin kokonaisvaltaisesti oman organisaation toimintaa. Tämä mahdollistaa vastuullisuuden ja vaikuttavuuden systemaattisen kehittämistyön”, Tani Järvinen kertoo.

Uusi johtamis- ja laatujärjestelmä on osa Reilu Palvelu -merkin jatkokehitystyötä. Järjestöomisteisten sote-palvelutuottajien yhteinen Reilu Palvelu -merkki siirtyi ARVOn hallintaan vajaat puolitoista vuotta sitten.

Lisätietoja:

Kimmo J. Lipponen, ARVO, p. 040 7587 247, www.arvoliitto.fi

Tani Järvinen, Laatukeskus, p. 040 844 5767, www.laatukeskus.fi,

Lisätietoja EFQM-johtamismallista: www.efqm.org

 

Vaikuttavin kuntahankkija -palkinto myönnettiin Tampereen kaupungille

Suomalaisen Työn Liitto ja Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO palkitsivat yhdessä ensimmäistä kertaa kunnan, joka on huomioinut hankinnoissaan erityisesti niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Palkinto jaettiin tänään Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä -seminaarissa Suomen Kuntatalolla. Palkinnon kriteereinä on, että kunta on huomioinut yhteiskunnallisia vaikutuksia omissa hankintalinjauksissaan ja että kunta on edistänyt yhteiskunnallista yrittäjyyttä omissa hankinnoissaan.

Vaikuttavin kuntahankkija -palkinnon tavoitteena on nostaa esille kuntia, jotka ovat esimerkillisesti huomioineet hankinnoissaan niiden kauaskantoisempia, yhteiskunnallisia vaikutuksia joko sosiaalisesta, eettisestä, ympäristö- tai taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on herättää keskustelua julkisten hankintojen vaikuttavuudesta ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä valintatekijänä.

”Olemme iloisia voidessamme myöntää palkinnon kunnalle, joka on tehnyt esimerkillistä ja pitkäjänteistä työtä huomioimalla omien hankintojensa yhteiskunnallisia vaikutuksia. Haluamme palkinnolla myös edistää yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaedellytyksiä, mihin kunnat ja kaupungit voivat omilla toimillaan vaikuttaa merkittävästi. Arvioimme esimerkiksi hankintastrategioita ja sitä, miten työllisyyteen, yrittäjyyteen ja tulosperusteiseen hankintaan on otettu niissä kantaa”, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

”Hyvinvointivaltiomme perusrakenteet tarvitsevat tuekseen mahdollisimman monimuotoista yritys- ja kansalaisjärjestötoimintaa. Koska vaikuttavuusperusteiset julkiset hankinnat ovat avainasemassa vastuullisten ja vaikuttavien palveluiden varmistamisessa, halusimme palkita näiden hankintojen suomalaisen edelläkävijän”, lisää ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Ensimmäistä kertaa myönnettävä palkinto osoitettiin Tampereen kaupungille ja sen vastaanottivat Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ohjelmajohtaja Regina Saari ja kehitysjohtaja Mika Itänen. Palkintoraati kiinnitti eritoten huomiota siihen, miten Tampereen kaupunki on ottanut laajasti palveluissa käyttöön työllisyyspalvelut ja innovatiiviset, vaikuttavat hankinnat. Tampereen kaupunki kehittää innovatiivisia, vaikuttavuusperusteisia hankintoja systemaattisesti yhdessä kumppaniensa kanssa ja pilotoi uusia palveluita. Tampereen kaupunki on ollut myös edelläkävijä yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten edistämisessä.

”Olemme otettuja huomionosoituksesta, joka rohkaisee meitä jatkossakin toimimaan innovatiivisesti hankintakentällä. Vaikuttavuusperusteinen hankinta on osoittautunut toimivaksi kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluissa isoillakin volyymeilla, noin 1700 asiakasta päivittäin. Sosiaalisten kriteerien käyttö hankinnoissa sopii lähes kaikille toimialoille, kunhan tahtoa ja kumppanuuksia löytyy. Tuorein mahdollisuus Tampereella on vuosikausia kestävä raitiotiehanke. Mallia kehitetään työllisyyspalvelujen, koulutustoimijan ja raitiotie-allianssin kanssa. Positiivista kannustinjärjestelmää voidaan hyödyntää, kun allianssi alihankkijoineen ottavat työttömiä työnhakijoita tai opiskelijoita työmaalle aitoon ympäristöön näyttämään osaamistaan”, kertoo kehitysjohtaja Mika Itänen.

Kärkikolmikossa Vaikuttavin kuntahankkija -palkinnon saajiksi olivat myös Espoo ja Jyväskylä. Molemmat kaupungit ovat omissa hankintalinjauksissaan huomioineet Tampereen tavoin yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tehneet arvokasta työtä yhteiskunnallisten vaikutusten huomioimiseksi erilaisten yhteistyömuotojen, projektien, sisäisten ohjeistuksien ja viestinnän kautta.

Vaikuttavin kuntahankkija -palkinnon myöntäjät, ARVO ja Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys-merkki, edistävät molemmat tahoillaan liiketoimintaa, joka yhdistää uudella tavalla yritystoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Liittojen jäsenet ovat kotimaisia, vastuullisia toimijoita, jotka tuottavat yhteiskuntaan monenlaista hyvää ratkomalla liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

Palkintoraatiin kuuluvat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala ja ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

Lisätietoja:

Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, tero.lausala@suomalainentyo.fi, 050 407 2623
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi, p. 040 758 7247

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia Avainlippu-, Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. Liitto on arvoyhteisö, johon kuuluu yli 3 900 yritys- ja yhteisöjäsentä www.suomalainentyo.fi.

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO on yhteiskunnallisten yritysten ja muiden vaikuttavuustoimijoiden aktiivinen verkosto. ARVO edistää vastuullista liiketoimintaa, joka yhdistää uudella tavalla yritystoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. www.arvoliitto.fi

Soteuttamo 2.0 -kiertue lähtee liikkeelle 25.9.2018 Kajaanista

Sitran kehittämästä Soteuttamo-konseptista on jalostettu Soteuttamo 2.0 -kiertue. Kiertue käy syksyn 2018 aikana lähes 20 paikkakunnalla.

Tilaisuudet ovat avoimia matalan kynnyksen tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat voivat luoda kumppanuuksia ja rakentaa alueellista elinvoimaa yli toimiala- ja sek-torirajojen.

Kiertueen tarkoituksena on lisätä sote- ja hyvinvointialan PK-yritysten valmiuksia pärjätä, kun toimintaympäristö muuttuu vauhdilla.

Lisäksi TEM ja Sitra pilotoivat syksyn ja ensi vuoden alkupuolella kahdella alueella sote-kiihdyttämöä sote-alan PK-yrityksille ja järjestöille. Kiihdyttämön tavoitteena on tukea toimijoiden kasvua ja liiketoimintaa.

Soteuttamo- ja Kiihdyttämötoiminnassa ovat mukana TEM:n ja Sitran lisäksi Arvoliitto, Suomen Yrittäjät, Hyvinvointialan liitto ja Soste.

Soteuttamo 2.0 -tilaisuuksien päivämäärät löydät osoitteesta www.soteuttamo.fi Aikataulu päivittyy sitä mukaa, kuin tilaisuuksien ohjelmat valmistuvat.

Taas etsitään Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa

ARVO etsii jälleen Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa. Nyt jo neljättä kertaa järjestettävällä kilpailulla halutaan löytää yrityksiä ja yhteisöjä, joiden toiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi.

Kilpailu on avoin kaikille, sekä pienille että suurille toimijoille, toimialasta riippumatta. Palkittavalla teolla täytyy kuitenkin olla kasvumahdollisuuksia, ja teon yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää pystyä todentamaan uskottavasti.

”Yhteiskunnallisilla yrityksillä, järjestöillä ja monilla muilla vahvan mission pohjalta toimivilla on tärkeä rooli yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa. Vaikuttavin ARVO-teko -kilpailulla haluamme tuoda esille parhaita esimerkkejä siitä, miten innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan tuottaa positiivisia vaikutuksia; säästetään yhteisiä varoja ja lisätään ihmisten hyvinvointia. Arvopohjainen ja vaikuttava liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

”Työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen on äärimmäisen tärkeää, ja me ARVOssa olemme aktiivisesti mukana luomassa Suomeen malleja ja työkaluja, joilla yhteisöt voivat todentaa vaikuttavuuttaan”, Lipponen sanoo.

Ehdotuksia voittajaksi voi jättää 27. elokuuta saakka

Vuoden Vaikuttavin ARVO-teko-kilpailu alkaa joka vuosi Arvon päivänä 3. heinäkuuta. Kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa.

Kuka tahansa voi jättää ehdotuksia palkinnon saajaksi. Ehdotusten takaraja on 27. elokuuta. Yritykset ja yhteisöt voivat ehdottaa kilpailuun myös itseään. Ehdotukset jätetään lomakkeella täällä.

Kilpailun voittaja julkistetaan syyskuussa.

Aiemmat palkinnon saajat

2017: HUS:n Painonhallintatalo.fi
Kunniamaininnat: Autismisäätiön työllisyyttä edistävät palvelut ja Nicehearts ry.

2016: SOS-Lapsikylän kehittämä Varkauden malli.
Kunniamaininta: Y-säätiön M2-Kodit päätöksestään alentaa kaikkien asuntojensa vuokria.

2015: TeamPlanet
Kunniamaininnat: HelppoAsu ja Laajasalon nuorten kesätyöprojekti (Osuuskunta Ehta, Saaremme lähiosuuskunta, Laajasalo-Degerö Seura ry)

Lue lisää kisasta, ja ehdota omaa suosikkiasi täällä.

Arvovallankumous on nyt käynnistynyt!

Arvovallankumous-päivä veti Helsingin yliopiston Tiedekulman pullolleen väkeä. Tilaisuudessa julkaistiin Eetti & Inno -tutkimushankkeen tulokset ja Arvovallankumous-kirja.

Pitkään jatkunut odotus päättyi vihdoin, kun tänään iltapäivällä päivänvalon näkivät sekä Eetti & Inno -tutkimushankkeen tulokset että Arvovallankumous-kirja.

Iltapäivän aikana kuultiin myös inspiroivia puheita aina paradokseista ja innovaatioista oppimiseen ja johtamisen ideologiaan.

Mutta mitä siitä jäi yleisömme mieleen? Johanna Lassy, Antti Hautamäki, Pia Hytönen ja Juha-Pekka Halmeenmäki kertovat!

Antti Hautamäki, tutkimusprofessori (emeritus) ja dosentti. Yksi Arvovallankumous-kirjan kirjoittajista.

1. Miltä nyt tuntuu, kun kirja on julkaistu?

Tuntuu mahtavalta. Kirja on houkutteleva ulkonäöltään, joten siihen on toivottavasti helppo tarttua. Kirjoittajina on joukko hyviä tutkijoita, jotka ovat kirjoittaneet vetävästi ja yleistajuisesti. Tämä on tosi arvokasta.

2. Mitä päivän arvokeskustelusta jäi mieleen?

Eetti & Inno -hanke esiteltiin oikein hyvin ja perusviestit, kuten yhteiskunnallisten yritysten asiakaskeskeisyys, nousivat hienosti esille. Mieleen jäi myös professori Anna-Maija Lämsän puheenvuoro paradokseista. Puheessa nousivat esille jännitteet asioiden takana. Olisi pyrittävä mieluummin sekä-että- kuin joko-tai-ratkaisuihin. Alf Rehnin puheenvuoro oli ravisteleva. Innovaatioita ei voi rakentaa mekaanisesti valmiilla sapluunoilla, vaan on oltava herkkä tilanteelle.

3. Yllättikö joku asia?

Olen seurannut hanketta läheisesti, mutta tänään se esitettiin vielä paremmin kuin osasin kuvitellakaan! Näimme persoonallisia ja eläviä esityksiä.

Johanna Lassy, viestinnnän asiantuntija, Y-säätiö

1. Mitä päivän arvokeskustelusta jäi mieleen?

Ainakin Alf Rehnin hyvä kiteytys siitä, että arvoja pitää tsekata silloin tällöin. Arvot eivät voi olla vain ulkokultaa. Niiden pitää olla toimintaan ja tekemiseen nivottua.

2. Oliko päivän annissa jotain yllättävää?

Viestinnän näkökulmasta mietin, millainen liike tästä voisi syntyä. Tilaisuudessa oli hyvä pöhinä, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

3. Mitä aiot viedä tästä päivästä omaan työhösi?

Ainakin ihmiskeskeisyys jäi mieleen. Kun puhutaan ihmiskeskeisyydestä niin se ulottuu paitsi asiakkaisiin, myös työyhteisöön.

 

 

 

 

 

 

 

Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, FinFami

1. Mitä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen?

Paljon ajatuksia siitä, että arvovallankumousta todella tarvitaan. Tarvitsemme rohkeaa arvokeskustelua, niin koko yhteiskunnassa kuin yritysten ja järjstöjen sisälläkin. Peiliin katsomista: monesti pidämme arvoja itsestäänselvyyksinä, mutta toeutuvatko ne teoissamme? Ovatko ne muutakin kuin sanahelinää? Edustan järjestökenttää, ja voin sanoa, että järjestömaailmankin pitäisi uskaltaa katsoa peiliin ja muuttua.

2. Yllättikö joku yhteiskunnallisten yritysten 7 vahvuudessa, jotka täällä julkaistiin?

Minuun teki vaikutuksen se, kuinka yhteiskunnallisissa yrityksissä, kuten täällä esillä olleessa Aspa Palvelut Oy:ssä asiakkaat, otetaan mukaan paitsi omaa elämäänsä koskevien päätösten tekemiseen myös yritysten arvojen määrittelyyn.

3. Mitä viet täältä mukanasi omaan työhösi?

Ajatukseni pyörivät tämän päivän jälkeej sanoissa osallisuus, ihmislähtöisyys ja kokemusasiantuntijuus. Haluaisin edistää esimerkiksi ihmislähtöistä sotea ja arvokeskustelua siitä, miten siinäkin voitaisiin edistää aitoa mukana olemista.

***

Juha-Pekka Halmeenmäki

1. Mitä päivästä jäi mieleen?

Alf Rehnin puheenvuoro herätti myös minussa runsaasti ajatuksia. Lisäksi on tietysti aina mielenkiintoista kuulla case-esimerkkejä siitä, miten muut toimijat tekevät asioita.

2. Yllättikö joku asia yhteiskunnallisten yritysten 7 vahvuudessa?

Ei varsinaisensti, olen pyörinyt näissä ympyröissä jo niin kauan. Olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnallisten yritysten vaikuttava työ tunnetaan huonosti. Siinä Arvoliitto on onneksi onnistunut viemään asioita pikkuhiljaa eteenpäin ja tehnyt näitä teemoja pikkuhiljaa tunnetummaksi ja avannut keskustelua laajemmalle, niin että yhteiskunnalliset yritykset eivät enää puhu vain keskenään.

Tutustu Eetti & Inno -hankkeen tutkimuksen tiivistelmään
Osta Arvovallankumous-kirja

EETTI & INNO: Yhteiskunnallisilla yrityksillä on 7 vahvuutta

Hankkeen vetäjä Soilikki Viljanen: ”Vielä on paljon tekemistä, että vahvuudet ja yritysten hyvä työ tunnettaisiin yhteiskunnassa laajemminkin.”

Talvella 2016 alkanut EETTI & INNO -tutkimushanke on tullut vaiheeseen, jossa tutkijat voivat julkaista ensimmäisiä johtopäätöksiä tutkimuksen löydöksistä – ja ne ovat yhteiskunnallisille yrityksille varsin mieluisia.

Soilikki Viljasen vetämässä tutkimushankkeessa löydettiin 7 erityispiirrettä, jotka korostuvat yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa. Niitä ovat: ihmisläheisyys, korkea asiakastyytyväisyys, työn merkityksellisyys, innovaatiot, eettisyys, asiakkaan osallistaminen ja osallistuminen sekä eettinen johtaminen.

”Kutsumme näitä piirteitä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksiksi”, Soilikki Viljanen kertoo. ”Emme väitä, etteivätkö nämä piirteet voisi näkyä muidenkin kuin yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa. Mutta tutkimissamme yhteiskunnallisissa yrityksissä kaikki nämä piirteet toteutuvat ja kietoutuvat toisiinsa, ja se on mielestämme erityistä.”

 

Eettisen toiminnan pohjana on asiakkaan aito kohtaaminen

Tutkimuksen mukaan kaikki lähtee yhteiskunnallisissa yrityksissä liikkeelle siitä, että yrityksissä pidetään äärimmäisen tärkeänä asiakkaan kohtaamista. Asiakasta ja hänen toiveitaan kuunnellaan, ja hänen annetaan itse tehdä omaan elämäänsä kuuluvat päätökset.

”Asiakasta ei ajatella potilaana, kuten perinteisesti terveys- ja hoivapalveluissa. Yhteiskunnallisissa yrityksissä ei päätetä asioita asiakkaan puolesta, vaan pidetään häntä yhdenvertaisena ja itsenäisenä ihmisenä, jolla on itsemääräämisoikeus omista asioistaan”, Soilikki Viljanen kertoo.

”Monissa yhteiskunnallisissa yrityksissä asiakkaina ovat haavoittuvaisessa asemassa yhteiskunnassa olevat ihmiset, kuten nuoret, vammaiset, kuntoutettavat ja vanhukset. Eettisyys velvoittaa yritystä ja sen henkilöstöä puolustamaan hyvää ja oikeudenmukaista elämää ja edistämään jokaiselle ihmiselle itsearvoisesti kuuluvaa ihmisarvoa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet yllättivät tutkijankin

Yksi tutkimuksen löydöksistä, ja yhteiskunnallisten yritysten ehdottomista vahvuuksista, on se, että asiakkailla on yritysten toiminnassa erittäin tärkeä rooli. He osallistuvat paitsi omien palveluidensa ja ryhmätoiminnan suunnitteluun, myös itse yrityksen toiminnan kehittämiseen. Heillä on kokemusasiantuntijan tehtävä esimerkiksi silloin, kun yrityksen strategiaa uudistetaan tai kun yrityksessä pohditaan kuinka sen palveluita kannattaisi kilpailuttaa. Asiakkaat pääsevät siis kertomaan, mitä he palveluilta haluavat.

”Vaikka tunsinkin yhteiskunnallisten yritysten työtä jo entuudestaan, minut yllätti erityisesti tämä asia. Se, miten keskeinen rooli asiakkaalla on siinä, millaiseksi yrityksen palvelut muokkaantuvat”, Soilikki Viljanen tunnustaa.

 

Kohtaaminen ja vaikutusmahdollisuudet poikivat korkeaa asiakastyytyväisyyttä

Se, että asiakkaat kokevat tulevansa kohdatuksi ja kuulluksi, sekä pääsevät vaikuttamaan oman elämänsä asioihin, näkyy yhteiskunnallisissa yrityksissä myös korkeana asiakastyytyväisyytenä.

”Monelle on ollut iso asia se, että häneen luotetaan, hän saa vastuuta ja pääsee näin toteuttamaan itseään. Asiakkaan elämä on saanut aivan erilaisen suunnan ja esimerkiksi terveyden koetaan kohentuneen. Asiakkaat kokevat, että palvelu lisää omia toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa elämässä eteenpäin pääsyn – parhaimmillaan niin, että asiakas on löytänyt opiskelu- tai työpaikan”, Viljanen kertoo.

Asiakkaiden mukaan heille on yhteiskunnallisessa yrityksessä saadun palvelun myötä mahdollistunut täysarvoinen elämä. He ovat oppineet erilaisia taitoja, kuten ajanhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Itsetunto on kohentunut, ja he ovat löytäneet kavereita.

”Nämä ovat asioita, joilla on valtava positiivinen vaikutus yksittäisen ihmisen ja hänen lähipiirinsä elämään. Se, että yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat tuottamaan näin laadukkaita palveluita aikana, jolloin julkisessa keskustelussa korostuvat lähinnä negatiiviset asiakaskokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista, on valtavan iso asia ja hyvä työ ansaitsisi tulla paremmin tunnetuiksi”, Viljanen toteaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhteiskunnallisia innovaatioita syntyy kolmella eri tasolla

Yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat työssään luomaan myös innovaatioita: sekä arjen innovaatioita (esimerkiksi yövuorossa oleva koira, joka kiertää muistisairaiden vanhusten luona ja tuo heille turvaa), kumppanuusinnovaatioita (esim. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos) että strategisia innovaatioita (esim. Asunto ensin -malli).

”Innovaatiot ovat seurausta siitä, että yritysten henkilökunta on niin sitoutunut edistämään asiakkaidensa hyvinvointia. Yrityksissä etsitään jatkuvasti keinoja siihen, että palveluista saataisiin luotua kullekin asiakkaalle entistä sopivampia ja vaikuttavampia.”

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 55 henkilöä, jotka kuuluvat yhteiskunnallisten yritysten johtoon, niiden henkilökuntaan ja asiakkaisiin.

Tutkimukseen osallistui 8 yhteiskunnallista yritystä: Aspa Palvelut Oy, Autismisäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallinen konserni, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kierrätysverkko Oy, Setlementtiasunnot, Suomen Olympiakomitea ja Y-Säätiö.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on tutkittu isoja yhteiskunnallisia yrityksiä, niiden toiminnan keskeisiä periaatteita ja innovatiivisuutta.

 

Lue lisää tiivistelmästä, johon tutkimuksessa löydetyt yhteiskunnallisten yritysten vahvuudet on koottu.

Lue Soilikki Viljasen blogaus: Yhteiskunnallisella yrityksellä on 7 erityisvahvuutta

Lue lisää EETTI & INNO -hankkeesta

 

EETTI & INNO -hanketta ovat tukeneet Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) säätiö sr., Tradeka ja Työsuojelurahasto.

Tutkimus on tehty tiiviissä yhteistyössä työelämän tasa-arva edistävän WeAll-hankkeen kanssa.

Arvovallankumous-kirja nyt ennakkotilaajan hintaan

Arvovallankumous-kirja julkaistaan 31. toukokuuta. Hanki kirja omaksesi jo nyt – saat sen puoleen hintaan!

Arvoliiton Eetti & Inno -tutkimushankkeen tulokset julkaistaan 31. toukokuuta. Hanke selvitti, mitä annettavaa yhteiskunnallisilla yrityksillä on tämän päivän Suomelle. Samassa tilaisuudessa päivänvalon näkee aihepiiriä käsittelevä kirja Arvovallankumous (Edita).

Kirjan 16 artikkelia ovat olleet kirjoitamassa mm. yrittäjä ja tietokirjailija Tapio Aaltonen, henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä sekä innovaation, designin ja johtamisen professori Alf Rehn. Artikkelit käsittelevät yhteiskunnallista yrittämistä, eettisyyttä ja innovatiivisuutta eri näkökulmista.

Kirjan normaalihinta on 34 euroa, mutta ennakkotilaajat saavat teoksen puoleen hintaan eli 17 eurolla ( + postikulut). Early bird -hinta on voimassa 30.5.2018 saakka. Saat alennuksen koodilla ARVO. Alennus tulee näkyviin ostoskorissa sen jälkeen, kun olet syöttänyt koodin.

Kirjat lähetetään tilaajille 31.5.2018.

Tilaa kirja omaksesi nyt!

Oletko jo mukana arvovallankumouksessa?

Aloitamme arvovallankumouksen torstaina 31. toukokuuta, kun Eetti & Inno -hankkeen vastuullinen vetäjä Soilikki Viljanen esittelee tutkimuksen tulokset ensimmäistä kertaa. Ilmoittaudu mukaan!

Arvoliiton Eetti & Inno -tutkimushanke selvitti, mitä uutta annettavaa yhteiskunnallisilla yrityksillä on tämän päivän Suomelle. Selvisi mm. se, että yhteiskunnalilsissa yrityksissä asiakas on kaiken keskiössä. Tästä syntyy arjen innovaatioita, entistä laadukkaampia palveluita ja todella korkeaa asiakastyytyväisyyttä.

Mitä muuta selvisi? Tule ottamaan siitä selvää torstaina 31. toukokuuta klo 14 – 17! Hankkeen vastuullinen vetäjä Soilikki Viljanen esittelee tutkimuksen tulokset ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Samalla julkaistaan aihepiiriä käsittelevä Arvovallankumous-kirja (Edita).

Mukaan kannattaa ilmoittautua rivakasti, sillä paikat täyttyvät nopeasti!

Ilmoittaudu tästä!

Aamukahvit ARVOn tyyliin

ARVO järjestää jäsenilleen kevään aikana kaksi aamiaistilaisuutta. Ensimmäisten aamukahvien teemana oli Hyvän Mitta -hanke.

Toukokuussa ARVOn jäsenillä on mahdollisuus kokoontua saman aamiaispöydän ääreen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus keskustelulle ja sparrailulle. Tänään keskiviikkona pureuduttiin Hyvän Mitta -hankkeeseen.

Hyvän Mitan hankepäällikkö Katja Anoschkin avasi aamun tilaisuuden kertaamalla hankkeen ykkösvaiheen tulokset ja valottamalla sitä, mitä hankkeessa on tällä hetkellä meneillään.

Hyvän tekeminen ei yksinään riitä, vaan on tiedettävä, mikä auttaa parhaiten. Tavoitteena on tehdä hyvää oikein ja todistetusti, Anoschkin tiivisti hankkeen ytimen.

Aamupalalla tarjoiltiin myös konkretiaa hankkeen etenemisestä, kun HDL-säätiön Outi Kuikanmäki esitteli yhden Hyvän Mitan toisen vaiheen pilottihankkeista. Pilottijakson aikana HDL Hoiva ja A-Klinikka kehittävät yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Kukaan ei putoa -konseptia Tampereen huumehoidon palvelukokonaisuudessa. Tavoitteena on mm.  ehkäistä pyöröovi-ilmiötä, joka syntyy, kun asiakas lähetetään erikoissairaanhoitoon uudelleen arvioitavaksi. Hankkeen onnistumiselle on myös asetettu selkeät mittarit, joita Kuikanmäki avasi tilaisuudessa.

 

Jatkoa seuraa

Pöydän ääressä oltiin tyytyväisiä aamun antiin. Lyhyessä ajassa ehdittiin käydä läpi painava paketti asiaa vaikuttavuudesta. Myös keskustelu kävi vilkkaana koko aamupalan ajan.

Kevään mittaan ARVOn jäsenille on vielä toisetkin aamukahvit. Keskiviikkona 23.5. aamiaispöytä on jälleen katettuna klo 8.30 – 10, ja teemana on Eetti & Inno -hanke. Tutkimushankkeessa selvitettiin, mitä annettavaa yhteiskunnallisilla yrityksillä on tämän päivän Suomelle, ja nyt hankkeen loppu häämöttää: tutkimuksen tulokset julkaistaan 31.5. järjestettävässä tilaisuudessa.

Jäsenet, merkatkaa siis seuraava aamupala jo kalenteriin! Tarjolla on takuulla kiinnostavaa keskustelua ja tutkimustuloksia jokaiselle yhteiskunnalliselle yritykselle. Kutsu saapuu jäsenille sähköpostitse.

Vuoden paras opinnäytetyö käsittelee innovaatioiden merkitystä yhteiskunnallisissa yrityksissä

Viime vuoden parhaaksi yhteiskunnallista yritystoimintaa käsitelleeksi opinnäytetyöksi on valittu Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun KTM Outi Lehtosen pro gradu ”Merkityksellinen innovaatiotoiminta: yhteiskunnallisten yritysten johtajien jäsennyksiä innovaatiotoiminnan merkityksestä”.
Lue lisää…

Katja Anoschkin Hyvän Mitan hankepäälliköksi

VTM Katja Anoschkin on valittu Hyvän Mitta -hankkeen vetäjäksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.2.2018. Katja siirtyy hanketta koordinoivan ARVOn palvelukseen Espoon järjestöjen yhteisö EJY:stä, jossa hän toimi kehittämispäällikönä.

Hyvän Mitta -hanke on vaikuttavuuden arvioinnin edelläkävijä Suomessa. Syksyllä 2017 käynnistyneessä toisessa vaiheessa Me-säätiö, Sitra, OKM, STEA, Valtioneuvoston kanslia, Opetushallitus, Kela ja ARVO, kehittävät uusia työkaluja vaikutusten arviointiin ja näkyväksi tekemiseen.

Hyvän Mitan toisessa vaiheessa otetaan uusi, entistä kunnianhimoisempi askel yhteismitallisen ja vertailukelpoisen vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Hankkeeseen valitaan 4-5 vaikuttavuuslähtöistä pilottia, joiden tuloksellisuutta arvioidaan vajaan kahden vuoden ajan. Piloteissa korostuvat ennaltaehkäisevien palveluiden kustannusvaikuttavuuden arviointi sekä digitaalisten sovellusten ja tekoälyn mahdollistamat hyödyt.

”Olen valmis laittamaan itseni 100% likoon Hyvän Mitan tavoitteiden saavuttamiseksi!”

 

”Katja tuo hankkeeseen kipeästi kaivattua verkostojohtamisen ja yhteiskehittämisen osaamista. Katjalla on myös laaja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sekä julkisen sektorin vaikuttavuusperusteisten ohjausjärjestelmien ymmärrys. Olemme erittäin iloisia saadessamme Katjan Hyvän Mitan tiimiin”, sanoo ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.

”Olen innoissani mahdollisuudesta olla tekemässä historiallista työtä vaikuttavuuden arvioinnin edistämiseksi. Olen valmis laittamaan itseni 100% likoon Hyvän Mitan tavoitteiden saavuttamiseksi!” toteaa Katja Anoschkin.

”Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja vaikuttavuusjohtaminen ovat asioita, joiden parissa meidän täytyy olla parempia tulevaisuudessa. Yksin tätä työtä ei tehdä, vaan haastan jokaisen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevan toimijan mukaan jakamaan omaa osaamistaan ja luomaan vaikuttavampia hyviä tekoja!” Katja jatkaa.

Ensimmäinen vaihe kokosi yhteen vaikutusten arvioinnin malleja ja menetelmiä

 

Toukokuussa 2017 päättyneessä ensimmäisessä vaiheessa saatiin konkreettisia käytännön esimerkkejä ja tärkeitä jatkokehittämisen työkaluja 13 erilaisessa hankkeessa osallistuville toimijoille itselleen, sidosryhmille ja rahoittajille. Prosessi onnistui kokoamaan Suomessa kipeästi kaivattuja esimerkkejä käytössä olevista vaikutusten arvioinnin malleista ja menetelmistä.

 

Lue lisää:

www.hyvanmitta.fi
Hyvän Mitan ykkösvaihe ohi – Vinkit ja opit tarkoitettu kaikkien käyttöön

Tervetuloa, uudet jäsenet!

ARVOn rivit ovat jälleen täydentyneet uusilla jäsenillä. Nyt toivotamme joukkoomme tervetulleeksi Paralympiakomitean, Kalliola Oy:n ja SOS-Lapsikylän!

Mitä uusilla jäsenillämme on ensi vuoden agendalla? Entä miksi he halusivat liittyä ARVOn jäseneksi? Paralympiakomitean pääsihteeri Tero Kuorikoski, Kalliola oy:n projektipäällikkö Hanna Hauta-aho ja SOS-Lapsikylän sidosryhmäjohtaja Tuomo Valve vastaavat.

 

Mikä sai kiinnostumaan ARVOn jäsenyydestä?

Hanna Hauta-aho: ”Kalliola oy toimii yhteiskunnallisen yrityksen toimintaperiaatteiden mukaan. Kalliola oy tarjoaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita ainutlaatuisella osaamisella. Palvelut koostuvat muun muassa lastensuojelusta, päihde- ja mielenterveystyöstä sekä maahanmuuttajatyöstä. ARVOn tavoin yhdistämme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja kestävän liiketoiminnan. ARVOn jäsenyys on luonteva tapa laajentaa verkostoja ja edunvalvontakumppanuuksia.”

Tuomo Valve: ”SOS-Lapsikylässä koemme ARVOn jäsenyyden arvokkaaksi ennen kaikkea sen kautta saatavien hyvien verkostojen ja uusien kumppanuusmahdollisuuksien vuoksi. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palvelujen lisäksi SOS-Lapsikylä tekee monipuolista kehittämis- ja vaikuttamistyötä, jotta lasten ja perheiden tarpeet otettaisiin yhteiskunnassa paremmin huomioon. Juuri tässä tehtävässä uskomme ARVOn jäsenyyden tuovan meille lisäarvoa.”

Käytännön näkökulmasta jäseneksi liittyminen oli kevyttä, eikä vaatinut järjestöltä suuria ponnistuksia.

Tero Kuorikoski, Paralympiakomitean pääsihteeri

Tero Kuorikoski: ”ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen otti minuun yhteyttä jäsenyyteen liittyen. ARVOn toiminta alkoi kiinnostaa, sillä Paralympiakomitealle on tärkeää se, miten voimme toiminnallamme tehdä tästä yhteiskunnasta parempaa paikkaa. Oli siis mielekästä lähteä mukaan. Käytännön näkökulmasta jäseneksi liittyminen oli kevyttä, eikä vaatinut järjestöltä suuria ponnistuksia.”

 

Mitä teillä on agendalla nyt alkaneena vuonna? Mitä odotatte arvolaisuudelta?

Tuomo Valve: ” Vuonna 2018 alkaa SOS-Lapsikylässä uusi strategiakausi, joka on vahvasti kasvupainotteinen. Kasvua haetaan paitsi lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluista, niin myös aiempaa enemmän ennaltaehkäisevistä palveluista. Alkavana vuonna tulemme jatkamaan työmme vaikuttavuuden esiin nostamista ja vaikuttavien lapsiperheiden tukipalveluiden kehittämistä. Olemassa olevien palveluiden lisäksi kehitämme yhä enemmän myös digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuja lapsiperheiden tueksi. Toivomme ARVOn jäsenyyden avaavan meille uusia yhteistyö- ja kumppanuusmahdollisuuksia tavoitteessamme toimia lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen avun asiantuntijana ja palvelujärjestelmän uudistajana.”

Alkavana vuonna tulemme jatkamaan työmme vaikuttavuuden esiin nostamista ja vaikuttavien lapsiperheiden tukipalveluiden kehittämistä. Olemassa olevien palveluiden lisäksi kehitämme yhä enemmän myös digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuja lapsiperheiden tueksi.

Tuomo Valve, SOS-Lapsikylän sidosryhmäjohtaja

Hanna Hauta-aho: ”Vuoden alussa astui voimaan uusi organisaatiorakenne, joka mahdollistaa paremmin nykyisten palveluiden kehittämisen. Luomme uusia setlementtiratkaisuja vahvistamalla liiketoimintaosaamista, arvioimalla jatkuvasti toiminnan vaikuttavuutta ja toimimalla lähellä asiakkaita. Kalliola oy toimii vahvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, joten tarvitsemme avoimia ja aktiivisia foorumeita, joissa yhdessä kehittäminen ja organisaatioiden rajat ylittävä yhteistyö on mahdollista.

Kalliola oy:n ensisijaisena tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja kaltaistemme, järjestötaustaisten yritysten kannattaa ehdottomasti tehdä keskenään tiivistä yhteistyötä. ARVOn jäsenyys voi osaltaan tukea Kalliola oy:n tunnettavuutta ja asemaa osana yhteiskunnallisten yritysten rintamaa.”

Kalliola oy:n ensisijaisena tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja kaltaistemme, järjestötaustaisten yritysten kannattaa ehdottomasti tehdä keskenään tiivistä yhteistyötä.

Hanna Hauta-aho, Kalliola oy:n projektipäällikkö

Tero Kuorikoski: ”Meidän alkuvuoden agendallamme on erityisesti maaliskuussa järjestettävät paralympialaiset. Ne tulevat varmasti tänäkin vuonna näkymään monille suomalaisille ja liikuttamaan monia.
ARVOn jäsenyydeltä odotamme alati kasvavaa verkostotoimintaa. Olisi hienoa, jos ARVO järjestäisi tapahtuman, joka kokoaa yhteen ihmisiä eri järjestöistä keskinäiseen sparraukseen ja pallottelemaan ideoita järjestötyöstä. Tärkeää on myös päästä kertomaan omasta toiminnastamme tälle verkostolle, jonka ARVOn jäsenyyden kautta saamme.”

 

Haluaisitteko tekin mukaan kasvavaan joukkoomme?

Tarjoamme jäsenillemme asiantuntijaverkoston ja edunvalvontatyön lisäksi tunnettuutta ja asiantuntija-apua vastuulliseen johtamiseen, vaikuttavuuden todentamiseen sekä rahoitusratkaisuihin.

Arvo-liitolla on kolme jäsenyyskategoriaa: varsinaiset jäsenet, yhteisöjäsenet ja kannatusjäsenet. Jäsenyrityksemme toimivat monilla eri toimialoilla. Ota yhteyttä (kimmo.lipponen@arvoliitto.fi tai puh. 040 758 7247) ja kerromme mielellämme lisää jäsenyyksien hyödyistä!

Parhaalle yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevälle opinnäytetyölle 1000 €!

Oletko tehnyt yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevän opinnäytetyön? Tai tiedätkö sellaisen tekijän? Ilmianna itsesi tai tuttusi 31.12.2017 mennessä! Palkitsemme parhaan työn 1000 eurolla.

Etsimme yhdessä FinSERNin ja Yhteiskunnallinen yritys -merkin kanssa opinnäytetyötä, joka käsittelee yhteiskunnallisia yrityksiä.

Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat liiketoimintansa avulla yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia ja edistävät yhteiskunnallisia tavoitteita. Ne käyttävät ainakin puolet voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.

Työn tieteenalaa ei ole rajattu ja opinnäytetyön teemat voivat käsitellä yhteiskunnallista yritystoimintaa eri näkökulmista ja eri menetelmillä.

Parhaan opinnäytetyön kirjoittaja valitaan tammikuussa 2018, ja hänet palkitaan paitsi maineella ja kunnialla, myös 1000 euron rahapalkinnolla! Voittajan valitsee FinSERNin, Yhteiskunnallinen yritys -merkin ja ARVOn muodostama työryhmä. Kiinnitämme arvioinnissa huomiota työn innovatiivisuuteen, hyödyllisyyteen, tuoreeseen näkökulmaan ja tutkimuksen laadukkaaseen toteutukseen.

Voit lähettää hakemuksesi ja kysyä lisätietoja 31.12.2017 saakka sähköpostitse harri.kostilainen@diak.fi.

Katso tarkemmat tiedot kilpailusta.

Vaikuttava joukkomme sai uusia jäseniä

ARVOn joukkoihin liittyivät Impactor Consulting Osk ja Epiqus. Kannatusjäsenenä mukaan tuli Tradeka.

– Impactor Consulting Osk liittyi ARVOn jäseneksi, koska haluamme edistää talouden muutosta kestävämpään ja inhimillisempään suuntaan. Autamme yhteiskunnallisia yrityksiä kehittämään yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan ketterästi ja jatkuvasti parantaen. Näin vaikuttavuudesta tehdään kilpailuetu markkinoilla. ARVOssa olemme osa vaikuttavien toimijoiden yhteisöä, kertoo Impactor Consulting Oskin perustajaosakas Kristiina Ullgrén.

Myös Epiquksen osakas Jussi Nykänen ja Tardekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä odottavat ARVOn jäsenyydeltä yhteistyön voimaa.

– Liiketoimintamme perustuu ekosysteemiajatteluun: me rahoitamme yhteiskunnallisten ongelmien ehkäisyä ja tarvitsemme käytännön toiminnassa hyvin monenlaista osaamista. ARVOn kautta uskomme saavamme hyviä kontakteja monenlaisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin, mikä auttaa meitä kasvattamaan toimintamme yhteiskunnallista vaikutusta. Samalla oma osaamisemme kasvaa mikä auttaa liiketoiminnan jatkokehittämisessä. Uskomme, että monimutkaisissa asioissa hyviä tuloksia saadaan vain yhteistyöllä, Nykänen kommentoi.

– Tradekan voitonjakolupauksen mukaisesti lahjoitamme keskimäärin vähintään 10 % verojen jälkeisestä tuloksesta yleishyödyllisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin tarkoituksiin. Vaikutusmahdollisuutemme ovat kuitenkin yksin toimiessa rajalliset. Siksi on tärkeää tehdä töitä ja keskustella muiden kanssa. Tätä keskustelua ja yhteistä vaikuttamista Tradeka on toteuttanut muun muassa ARVOn kannatusjäsenyydellä, Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä jatkaa.

 

Haluaisitteko tekin mukaan kasvavaan joukkoomme?

 

Uusien tulokkaiden myötä jäsenmäärämme kasvoi 50 yritykseen. Tarjoamme jäsenillemme asiantuntijaverkoston ja edunvalvontatyön lisäksi tunnettuutta ja asiantuntija-apua vastuulliseen johtamiseen, vaikuttavuuden todentamiseen sekä rahoitusratkaisuihin.

Arvo-liitolla on kolme jäsenyyskategoriaa: varsinaiset jäsenet, yhteisöjäsenet ja kannatusjäsenet. Jäsenyrityksemme toimivat monilla eri toimialoilla. Ota yhteyttä (kimmo.lipponen@arvoliitto.fi tai puh. 040 758 7247) ja kerromme mielellämme lisää jäsenyyksien hyödyistä!

 

Hyvän mitta jatkaa toiseen vaiheeseen

Hyvän mitan toisessa vaiheessa luodaan malleja vaikuttavuusperusteisten sopimusten mahdollistamiseksi, vaikuttavuustiedon keräämiseen ja kouluttamiseen.

Haluamme osoittaa tärkeän työn tulokset ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ymmärrettävästi, yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti, dataa ja digitaalisuutta hyödyntäen.

ARVOn kanssa mukana ottamassa hyvästä mittaa: Me-säätiö, Stea, Valtioneuvoston kanslia, Sitra, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kela.

Pistä seurantaan ARVOn Twitter– ja Facebook-tilit sekä hästäg #HyvänMitta. Kerromme pian lisää!

 

Lue lisää:

 

Hyvän mitan ykkösvaihe ohi – Vinkit ja opit on tarkoitettu kaikkien käyttöön

www.hyvänmitta.fi

ARVO on mukana Soteuttamon kick off -tilaisuudessa 30.10.

ARVO järjestää yhdessä SOSTEn ja Sitran kanssa Soteuttamon kick off -tilaisuuden. Järjestötoimijoille suunnattu tilaisuus järjestetään 30.10. klo 13–16 SOSTEn tiloissa Helsingissä (Yliopistonkatu 5).

Sitran ja kuntatoimijoiden organisoima Soteuttamo tarjoaa sparrausta sosiaali- ja terveysalan uudistamiseen ja verkostojen kehittämiseen. Sparrauksessa keskitytään vahvistamaan järjestölähtöisten toimijoiden uudistumiskykyä. Soteuttamon tavoitteena on luoda tiivistä vuorovaikutusta eri sote-alan toimijoiden välille.

Sitra järjestää keväällä 2018 kaksi sparrauspäivää jatkoon valituille toimijoille. Tilaisuudessa annetaan lisätietoa jatkotyöskentelyyn hakeutumisesta.

ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen kertoo tilaisuudessa siitä, miten eri toimijat voivat yhdessä luoda yhteiskunnallista hyvää ja taloudellista arvoa. Puheenvuoroja kuullaan myös SOSTElta, Finsote Consultingilta, Työ-ja elinkeinoministeriöltä ja Sitralta.

Löydät lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen SOSTEn sivuilta. Ilmoittaudu mukaan 25.10. mennessä.