Yhteiskunnallisia yrityksiä on hyvin monenlaisia, ja joskus yhteiskunnallisen yrityksen toiminta ei ainakaan ulkopuoliselle eroa suuremmin vastuullisesti toimivan perinteisen yrityksen toiminnasta. Yksi hyvin konkreettinen asia kuitenkin yhdistää kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä ja erottaa ne muista yrityksistä. Osakeyhtiömuotoinen yhteiskunnallinen yritys kirjaa yhtiöjärjestykseensä kaksi asiaa: Toimintansa yhteiskunnalliset tavoitteet, sekä rajoitetun voitonjaon periaatteen. Tässä kirjoituksessa avataan tätä toimintatapaa.
Yhtiöjärjestys on kuin osakeyhtiön perustuslaki
Yhtiöjärjestys on virallinen dokumentti, joka asettaa yhtiölle toiminnan perusraamit ja säännöt. Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestyksen pakollisia kohtia ovat pelkästään yhtiön toiminimi, toimipaikka ja toimiala. Kaikesta muusta voidaan yhtiöjärjestyksessä varsin vapaasti päättää tai jättää päättämättä.
Yhtiöjärjestys laaditaan yhtiötä perustettaessa, ja sen avulla voidaan luoda hyvät ja toimivat perustukset yhtiön toiminnalle. Sen lisäksi, että yhtiöjärjestykseen voidaan kirjata esimerkiksi hallintoa helpottavia seikkoja, voidaan sinne myös valaa jo perustamisvaiheessa yhtiön yhteiskunnallinen päämäärä ja määräys rajoitetusta voitonjaosta.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toiminnan tarkoitukseksi muu kuin pelkkä voiton tavoittelu
Suomen laki osakeyhtiöistä linjaa osakeyhtiöiden toiminnan tarkoituksesta seuraavasti:
§ 5 Toiminnan tarkoitus: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Tämä on yhteiskunnallisen yrittämisen kannalta hyvin merkittävä pykälä. Usein nimittäin ajatellaan, että osakeyhtiön on pakko tuottaa mahdollisimman suurta voittoa omistajilleen ja hieman kärjistäen tästä syystä osakeyhtiö ei edes voisi edistää muita päämääriä. Suomen laki kuitenkin toteaa varsin selkeästi, että osakeyhtiötä voidaan myös yhtiöjärjestyksellä säätää toimimaan toisin.
Yhteiskunnalliset yritykset kirjaavat yhtiöjärjestykseen yhtiön yhteiskunnallisen tavoitteen. Kirjauksen laatimiseen ei ole tarkkoja vaatimuksia tai kriteereitä, ja käytäntöjä onkin monenlaisia. Yksinkertaisimmillaan kirjaus voi esimerkiksi kuulua näin (kuvitteelliset esimerkit):
”Yhtiö tavoittelee toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä.”
”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edistää kiertotalousratkaisuja ja viisasta resurssien käyttöä.”
Kirjauksella varmistetaan, että yhteiskunnallisen yrityksen työssä yhteiskunnallinen päämäärä säilyy kirkkaana mukana hyvinä ja huonoina aikoina ja henkilöiden vaihtuessa. Yhteiskunnallinen yritys on olemassa yhteiskunnallisen tavoitteen takia ja yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen on toiminnan tärkein motiivi.
Rajoitettu voitonjako tuo pitkäjänteisyyttä
Toinen yhteiskunnallisen yrityksen yhtiöjärjestykseen tehtävä kirjaus on rajoitetun voitonjaon periaate. Tämä tarkoittaa, että yhtiö sitoutuu käyttämään voitoistaan merkittävän osuuden yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseksi. Mikäli yhtiön yhteiskunnallisia tavoitteita edistetään sen omalla toiminnalla, voitot voidaan käyttää oman toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Vaihtoehtoisesti voitot voidaan kanavoida toiselle toimijalle, jonka toiminnassa yhteiskunnallista hyvää tuotetaan. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, minkä suuruinen osuus yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen käytetään, vakiintunut määrä on vähintään puolet ( 50 % >).
Rajoitetun voitonjaon takia yhteiskunnalliset yritykset tapaavat suunnitella ja johtaa toimintaansa pitkäjänteisesti: Lyhyen aikavälin voittojen maksimointi ei ole tarpeen. Yrityksen toimintaa ei myöskään tarvitse muotoilla tai ”tehostaa” sellaiseksi, että se tuottaisi maksimaalisen voiton osakkeenomistajille. Sen sijaan yhteiskunnallinen yritys voi keskittyä kehittämään omista tuotteistaan tai palveluistaan mahdollisimman vaikuttavia.
Yhdessä yhteiskunnallisen päämäärän kirjauksen kanssa rajoitetun voitonjaon kirjaus varmistaa yrityksen sitoutumisen yhteiskunnallisen työn tekemiseen.
Yhteiskunnallinen yritys tekee kannattavaa bisnestä
Se, että yhtiö sitoutuu käyttämään vähintään puolet voitoistaan yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseksi, ei tarkoita, etteikö yhtiö voisi tuottaa tai tavoitella voittoa. Usein yhteiskunnallinen yritys -toimintamalli ymmärretäänkin väärin voittoa tavoittelemattomaksi toiminnaksi, vaikka voiton tavoittelu tai tavoittelemattomuus ei ole toimintamallin kannalta oleellisinta. Tärkeintä on, mihin mahdolliset voitot käytetään.
Osa yhteiskunnallisista yrityksistä ei tavoittele voittoa, osa tavoittelee. Kaikki kuitenkin pyrkivät tekemään toimintaansa kannattavasti, sillä vain kannattavalla toiminnalla voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus ja tätä kautta yhteiskunnalle tuotettava hyvä.
Tässä kirjoituksessa on puhuttu osakeyhtiömuotoisista yhteiskunnallisista yrityksistä. Yhteiskunnallinen yritys voidaan Suomessa perustaa mihin tahansa yhteisömuotoon, ja yhteiskunnallinen päämäärä löytyy kaikkien yhteiskunnallisten yritysten ohjaavista perusasiakirjoista. Säätiöllä ja yhdistyksellä erillisiä kirjauksia sääntöihin ei tarvitse tehdä, sillä ne ovat luonteeltaan aina yleishyödyllisiä. Osuuskuntamuotoiset yhteiskunnalliset yritykset kirjaavat sääntöihinsä yhtiöjärjestyskirjausten tyyliin toiminnan yhteiskunnallisen päämäärän, sekä kirjauksen toiminnan ylijäämän käyttämisestä yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseksi.
Eeva Toivanen
Kirjoittaja on Arvoliiton viestinnän asiantuntija