Ikäihmisten yksinäisyys ja sen aiheuttamat lieveilmiöt nousevat säännöllisesti lehtien palstoille ja ministeriöiden kehittämisohjelmiin. Arvioin marraskuussa Setlementtiasunnot Oy:n kehittämää yhteisöllistä asumismallia, jonka ytimessä yhteisökoordinaattorit tukevat asukkaita, tuuppaavat heitä yhteiseen tekemiseen ja lisäävät asumisen turvallisuutta. Tavoitteena oli selvittää pystytäänkö asumismallilla lievittämään ikääntyvien yksinäisyyttä ja sen haittavaikutuksia, sekä pienentääkö malli julkisen talouden kustannuspaineita.
Tutkimustiedon pohjalta piirsin vaikutuspuun, jonka runkona olevaa palvelulupausta – Yhteisökoordinaattori rakentaa yhteisöjä – aloin testata. Puu havainnollistaa, minkälaisia juuritekijöitä asumisessa pitää pystyä rakentamaan, jotta palvelulupaus täyttyy ja siitä versovat vaikutusketjut lähtevät kasvamaan. Puun oksisto kuvaa kuinka yksittäisten ihmisten parantunut hyvinvointi ja toimintakyky voi kertautua yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi. Lehvästöön valitsin indikaattoreita, jotka kuvaavat mahdollisimman tarkasti tutkittavaa ongelmaa, joista on laadukasta ja vertailukelpoista tietoa väestötasolla, ja joiden osalta pystytään laskemaan kustannusvaikutuksia.
Keräsin kyselytutkimuksella vertailutiedot Kalasataman 55 vuotta täyttäneille suunnattujen vuokra- ja senioriasumisoikeustalojen asukkailta. Sosiaalisella pääomalla mitattuna Kalasataman asukkaat ovat varakkaimpien helsinkiläisten joukossa: Aktiivinen osallistuminen ja tiiviit ihmissuhteet heijastuvat positiivisesti myös toimintakykyyn ja palvelutarpeeseen . Etenkin eläkeläisille taloyhteisö on tärkeä; suuri osa liikkuu, harrastaa ja tapaa muita ihmisiä säännöllisesti vain talon tiloissa ja tapahtumissa. Jos asumismalli toimii samoin muissakin Setlementtiasuntojen kohteissa, se todennäköisesti ehkäisee satojen tuhansien eurojen vuosittaisia kustannuksia pelkästään 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden osalta.
Asukastyöpajojen avulla sain mukaan asukkaiden kokemuksia rikastamaan ymmärrystä naapuruston merkityksestä heidän arjessaan ja elämän muutoskohdissa. Helsinkiläisiin ikätovereihin verrattuna Kalasataman asukkaista selvästi suurempi osa asuu yksin, minkä tiedetään lisäävän yksinäisyyden kokemusta. Yhteisökoordinaattori kuitenkin auttaa uudet asukkaat alkuun, tuuppaa ja ylläpitää toimintaa, puuttuu maksuvaikeuksiin sekä sovittelee kiistoja. Vaikuttaa siltä, että asumiskonsepti on koordinaattorin, toimivien tilojen ja asukasyhteisön muodostama kolmio, josta ei voi hioa pois mitään kulmaa tasapainon järkkymättä.
”On se sellainen kolminaisuus: pitää olla toimivat yhteistilat, aktiiviset ihmiset ja se yhteisökoordinaattori, että tällaisia mahdollisuuksia saadaan tehtyä.” Asukas
Tarkemmin tutkimusta ja tuloksia on kuvattu täällä. Setlementtiasuntojen asumiskonseptin arviointi jatkuu ja syvenee keväällä, kun pureudun siihen, pystytäänkö mallilla rakentamaan syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä nuorten ja työikäisten asukkaiden keskuudessa.