Suomen työllisyystilanne on vaikea. Erityisesti nuorten tilanne työmarkkinoilla on haastava. Maamme hallitus päätti syksyn budjettiriihessä puuttua asiaan ja lanseerata työllistymissetelin, jolla tuetaan nuorten ja nuorten aikuisten palkkaamista yrityksiin. Seteli kattaa puolet työllistettävän nuoren palkkakuluista, enintään 9 000 euroa puolen vuoden tukijaksolla.
Työministeri Matias Marttinen on tarttunut rivakasti toimeen. Asetusta laaditaan parhaillaan. Se on tarkoitus hyväksyä loppusyksystä ja seteli on käytössä heti alkuvuodesta 2026. Seteleihin on varattu 30 miljoonaa euroa, joka jaetaan työllisyysalueiden käyttöön.
Kuulostaa loistavalta. Mikä voisi mennä pieleen?
Työllistymissetelin uutisoinnissa ja valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan, että tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä yksityisille työmarkkinoille. Työllistymisseteliä voivat hakea yritykset.
YLEn 7.10. julkaisemassa uutisessa mainitaan, että seteliä ei voi saada julkisen puolen tai kolmannen sektorin työpaikkoihin, vaan ainoastaan yksityisiin yrityksiin, kaikille aloille.
Vaaran paikka on juuri tässä. Suomessa on tapana tunnistaa yrityksiksi vain osakeyhtiöt ja toiminimet. Meillä usein unohtuu se tosiasia, että yritystoimintaa voi harjoittaa myös osuuskuntana sekä osana yhdistyksen tai säätiön toimintaa. Yhteiskunnallisia yrityksiä löytyy näistä kaikista.
Yhtiömuotoon perustuvalle rajaamiselle ei ole mitään muuta syytä kuin lukkiutunut ajattelutapamme. Elinkeinotoimintaa eli yritystoimintaa on markkinoilla tapahtuva tuotteiden ja palveluiden myynti. Verottaja muistaa kyllä verottaa toimintamuodosta riippumatta, mutta tukea jaettaessa yritystoiminnan monimuotoisuus unohdetaan.
Vahva viestimme nuorten työllistymissetelin asetuksen valmistelijoille on, että mahdollisuutta hyödyntää seteliä ei saa rajata yhtiömuodon perusteella. Myös yhteiskunnallisilla yrityksillä pitää olla mahdollisuus työllistää nuoria.
Susanna Kallama
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
