Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet ovat moninaisempia kuin kenties koskaan elinaikanamme; lastensuojelu huutaa lisää resursseja, suuri osa nuorista on vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle suoraan koulun penkiltä, moni keski-ikäinen on ajanut itsensä henkisesti ja fyysisesti loppuun, aikuisiän diabetes uhkaa kasvaa kansantaudiksi, vanhukset elävät yhä useammin yksin, omaishoitajat ovat uupumassa työtaakkansa alla – vaikeavammaisten perusoikeuksista tai mielenterveyspotilaiden ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttamisesta puhumattakaan.
Samalla kun julkinen sektorimme kamppailee rahojen riittämisen kanssa, kuuluu kaduilta ja kabineteista myös hyviä uutisia. Eettinen johtaminen ja vastuullisuus alkavat olla perusvaatimuksia lähes kaikessa yritystoiminnassa. Toisaalta innovatiivinen kolmas sektori osaa yhdistää perinteisesti vahvan järjestötoimintamme uusiin rahoitus- ja palvelutuotantomalleihin.
Parhaana toimijana yhteiskuntamme viheliäisimpien ongelmien ratkaisemiseksi esitetään milloin julkista sektoria, milloin järjestöjä, milloin yrityksiä. Ratkaisijat eivät kuitenkaan löydy mistään yksittäisestä sektorista, kuten eivät mistään yksittäisestä poliittisesta ideologiastaankaan. Vallitseva toimiala- ja sektorivetoinen ajattelutapa ei valitettavasti kohtaa yksittäistä ihmistä arjen ongelmissa parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka yhteiskuntamme on pelottavan lokeroitunut, esimerkkejä perinteiset sektorirajat ylittävistä malleistakin onneksi löytyy.
Yksi tällainen toimintamalli on yhteiskunnallinen yritys, joka yhdistää uudella tavalla liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Yhteiskunnalliset yritykset tekevät bisnestä, jonka perimmäisenä tavoitteena on rakentaa hyvää elämää kaikille.
Yhteiskunnallisen yrittämisen toimintafilosofia pohjautuu siihen, että ne ratkaisevat yhteiskunnallisia ongelmia liiketoiminnan keinoin. Liiketoiminnan taloudellisia mittareita ohjaa kohtuullisuus, yrityksen arvomaailmaa yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Idea ei sinällään ole uusi, mutta toimintatapana ainakin Suomessa yllättävän vähän tunnettu.
Yhteiskunnalliset yritykset innostavat ja kiinnostavat
Yhteiskunnallisten yritysten liitto, ARVO, lanseerattiin tasan kuusi kuukautta sitten. Meitä oli selvästikin odotettu, sillä vastaanotto on ollut joka suunnalla erittäin positiivista ja innostunutta. Hyvinkin erityyppiset toimijat ovat kanssamme samaa mieltä siitä, että liiketoimintamallilla, jossa yhdistyvät yhteiskunnallinen päämäärä, ongelmien ratkaisu, julkisen sektorin kustannusten säästäminen ja yhteisen hyvän tuottaminen, on tärkeä rooli yhteiskunnallisten haasteidemme ratkaisemisessa. Yhteiskunnallisia yrityksiä pidetään mallina, joka on kiinni tässä ajassa.
Toiveet, unelmat ja hyvän elämän tavoittelu inspiroivat useimpia meistä. Kun ne yhdistetään taloudellisesti kestävällä pohjalla olevaan liiketoimintaan, hyötyvät niin yksittäiset ihmiset, yhteisöt kuin yhteiskunta kokonaisuudessaankin. Ajattelutapa ei ole millään muotoa yhteiskunnallisten yritysten yksinoikeus. Toimintafilosofiana se saa toivottavasti lisää tuulta siipiensä alle kaikentyyppisessä yritystoiminnassa, joka pyrkii uudenlaisen arvon luontiin.
Aikamme Arvo-yritys ratkaisee yhteiskunnallisia haasteita, tekee liiketoimintaansa tuloksekkaasti ja tuottaa näin yhteiskunnalle sekä taloudellista arvoa että sellaista arvoa, jota on rahalla mahdoton mitata. Se on poikkeuksellisen hieno toimintaperiaate.
Tai kuten Victor Hugo asian ilmaisi: idea, jonka aika on tullut.