Tilaisuudessa käytännön esimerkkejä yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta esittelivät Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi, Jyränkölän Setlementin toimitusjohtaja Kari Hahl sekä Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala. Esitykset havainnollistivat konkreettisesti yhteiskunnallisten yritysten roolia resilienssin vahvistajina.
Yhteiskunnalliset yritykset tarttuvat käytännönläheisesti paikallisiin haasteisiin, kuten työttömyyteen, asunnottomuuteen, syrjäytymiseen ja ympäristöongelmiin. Ennakoiva toiminta vahvistaa yhteiskunnan kykyä kestää ja sopeutua kriiseihin.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat myös merkittäviä talouden vakauttajia, totesi ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama puheenvuorossaan. Ne luovat pitkäjänteistä arvoa ja vahvistavat taloudellista kestävyyttä sen sijaan, että tavoittelisivat lyhyen aikavälin voittoja. Yksi keskeinen tunnuspiirre on, että yli puolet voitoista käytetään yhteiskunnallisen mission edistämiseen. Näin hankinnoista syntyvä raha ei valu pois palvelujärjestelmästä, vaan kiertää takaisin sen kehittämiseen.
Lisäksi yhteiskunnalliset yritykset kehittävät innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin ja turvaavat palveluja myös heikommassa asemassa oleville ihmisille, joita muut toimijat eivät välttämättä tavoita. Samalla ne vahvistavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä, joita tarvitaan kriisien kohdatessa.
Yhteiskunnallisten yritysten potentiaalin hyödyntäminen edellyttää poliittisia toimia
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin, mitä päätöksenteossa tulisi tehdä, jotta yhteiskunnallisten yritysten potentiaali saadaan Suomessa täysimääräisesti käyttöön. Keskusteluun osallistuivat kansanedustaja Hanna Sarkkinen (Vas.), Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry:n toimitusjohtaja Mari Kokko, SunUra Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Laitinen, kansanedustaja Tiina Elo (Vihr.), kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP) sekä Suomen Setlementtiliiton puheenjohtaja Ritva Viljanen.
Monissa Euroopan maissa yhteiskunnallisilla yrityksillä on oma oikeudellinen asema tai yhtiömuoto, mutta Suomessa lainsäädäntö ei niitä vielä tunnista. Niiden merkitystä suomalaiselle elinkeinoelämälle ei myöskään täysin ymmärretä, vaikka Suomessa toimii noin 5 000 yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät 85 000 ihmistä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 10 miljardia euroa.
Keskeisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin julkisten hankintakäytäntöjen uudistaminen siten, että ne huomioivat paremmin laadun ja vaikuttavuuden. Myös valtiontukisääntelyn joustavampi tulkinta sekä rahoituksen ja verotuksen ennakoitavuus nähtiin tärkeinä. Ratkaisevaa on kuitenkin, että yhteiskunnallisten yritysten rooli ja arvo tunnistetaan nykyistä laajemmin.
Tilaisuus sai osallistujilta erittäin myönteistä palautetta erityisesti asiantuntevista puheenvuoroista, napakoista alustuksista ja sujuvasta paneelikeskustelusta. Laajaa poliittista edustusta eri puolueista pidettiin tärkeänä. Osallistujat toivoivat jatkossa enemmän vuorovaikutusta yleisön kanssa sekä näkökulmia yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkityksestä nuorille. Samalla viestinä päättäjille korostui toive siitä, että yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan Suomessa nykyistä määrätietoisemmin.
Kirjoittajat: Maarit Laakso, ARVO ry ja Nina Kaipio, Suomen Setlementtiliitto
