Hanaholmenin, Alfred Kordelinin säätiön, Brita Maria Renlundin muistosäätiön ja ARVOn yhteistyössä järjestämä seminaari kokosi yhteen runsaasti yhteiskunnallisia yrittäjiä, sijoittajia, säätiökenttää ja muita asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista etsimään uusia tapoja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Tilaisuuden suosio ja vilkas keskustelu osoittivat, että teema kiinnostaa kasvavassa määrin.
Keskeinen viesti kuultiin ruotsalaista Utfallsfondenia edustavan Jenny Carencon keynote-puheenvuorossa: julkinen rahoitus ei enää riitä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Vaikuttavuussijoittaminen on olennainen osa kestävää tulevaisuutta, tarjoamalla keinon yhdistää taloudelliset tuotot mitattaviin sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin. Todellinen vaikuttavuus syntyy nimenomaan mitattavuudesta, vaikka erityisesti sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata.
Seminaarissa kuultiin myös konkreettisia esimerkkejä onnistuneista vaikuttavuusmalleista. Mikrofonden Ruotsissa on rahoittanut yli 160 yhteiskunnallista yritystä. Suomessa S-pankki tarjoaa erilaisia vaikuttavuussijoittamisen tuotteita, kuten SIB-hankkeita, joissa on tuloksellisesti tuettu muun muassa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Icehearts kertoi omasta vaikuttavuusajattelustaan, joka vaatii jatkuvaa suunnittelua, kehittämistä ja resursseja.
Päivän päättäneessä paneelikeskustelussa todettiin, että monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu vaatii monitahoisen ekosysteemin, jonka luomiseen tarvitaan toisiaan täydentävästi julkista rahoitusta, vaikuttavuussijoittamista ja säätiöiden rahoitusta. Esiin nousi myös tarve uusille rahoitusinstrumenteille, jotka sijoittuvat vaikuttavuussijoittamisen ja hyväntekeväisyyden välimaastoon.
