Vastuullisuudessa huomio kiinnittyy toiminnan ekologisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vastuullisuus ihmisiin liittyen on tasa-arvoa, reilua kohtelua ja yhteisöllisyyttä. Vastuullisuuteen kuuluu myös hyvä hallinto eli eettisesti kestävä johtaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys.
Etenkin yhteiskunnallisiksi yrityksiksi tunnustautuville toimijoille vastuullisuus luo kivijalan, jonka päälle rakentuu toiminnan ydin eli vaikuttavuus.
Tämä tarkoittaa konkreettisia tuloksia sen suhteen, miten toimija edistää valitsemaansa yhteiskunnallista päämäärää.
Haasteeksi nousee useimmiten vaikuttavuuden eli yhteiskunnalliseen päämäärään liittyvien saavutusten raportointi: miten todentaa onnistumista? Miten kertoa niin sidosryhmille kuin yleisöllekin, miten organisaatio on onnistunut saavuttamaan yhteiskunnalliset tavoitteensa? Ja miten osoittaa, että yhteiskunnalliseksi luokiteltavien päämäärien saavuttaminen on edes osin organisaation tekemien toimenpiteiden aikaansaannosta?
Haaste on todellinen, mutta ei mahdoton.
Ratkaisevaa ovat toimivat mittarit ja luotettava tiedonkeruu. On tavoiteltava uskottavia lukuja ja vaikutusketjuja, joiden taustalla on pätevä muutoksen teoria.
Viime kädessä datan toimivuuden ratkaisee se, pystyykö kuulija ymmärtämään ja luottamaan siihen. Erityisen tärkeänä pidän vaikuttavuuden todentamista toimittaessa julkisella rahoituksella – on vastuutonta käyttää yhteisiä verovaroja muuhun kuin vaikuttavaan tekemiseen. Siksi vaikuttavuuden osoittamisen pitäisi olla kriteerinä myös julkisissa hankinnoissa ja projektirahoituksen myöntämisessä. Esimerkkejä tällaista pyrkimyksistä on jo, mutta ei tarpeeksi. Uskon, että tämän suhteen osaaminen lisääntyy, kun hyvinvointialueet vakiinnuttavat toimintaansa.
Meillä Dilassa yhteiskunnallinen päämäärämme on toimia hyvän elämän puolesta – eli toisin sanoen eriarvoistavia ja syrjiviä mekanismeja vähentäen ja torjuen. Kokemus osallisuudesta on ymmärtääksemme hyvä mittari näiden päämäärien onnistumisen todentamiseksi: osallisuuden kokemus on osa hyvää elämää ja kokemus osattomuudesta puolestaan kertoo syrjään jäämisestä. Osallisuuden kokemukselle on olemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rakentama luotettava mittari. Kun sitä käytetään systemaattisesti, saadaan dataa, joka kertoo muutoksesta. Kun mittaukset kertovat osallisuuden kokemuksen lisääntymisestä, voidaan perustellusti väittää, että olemme toimineet hyvän elämän puolesta.
Tähtäämällä sekä vastuulliseen että vaikuttavaan tekemiseen luodaan kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin. Vaikuttavuudesta kertominen ei ole kuitenkaan ainoastaan lukuja, vaan tapa kertoa tarinaa – tarinaa siitä, miten tekeminen ja toiminta voi toimia voimana hyvän puolesta. Kun vastuullisuus ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä, syntyy aidosti merkityksellistä toimintaa.
Tuija Åstedt
toimitusjohtaja
Lahden Diakonialaitos
Tutustu Lahden Diakonialaitoksen toimintaan tästä >>
Kirjoitus on osa Vieraskynä-sarjaa, jossa ARVOn jäsenet jakavat ajatuksiaan ajankohtaisista teemoista.