Näissä kohtaamisissa on avautunut ikkuna, josta kurkistaa uuden ajan yrittäjän mielenmaisemaan. Tapaamiset ovat opettaneet paljon. Niistä nousee esiin erilaisia ja erikokoisia yhdistäviä tekijöitä. Nostan tässä blogissa esille neljä havaintoa, jotka eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, mutta jotka toistuvat usein, ja joihin huomaan palaavani yhä uudelleen ja uudelleen.
Yhteiskunnallisissa yrityksissä on toimeen tarttumisen voimaa
Lähiympäristössä, omassa maassamme ja maailmassa on paljon epäkohtia ja niitä on helppo sormella osoitella. Pitäisi tehdä sitä ja pitäisi tehdä tätä. Paljon vaikeampaa on vastata kysymykseen: miten? Miten jotakin haittaa tai ongelmaa vähennetään? Miten jokin ongelma korjataan tai poistetaan? Mitä sitten konkreettisesti tehdään? Minulle yhteiskunnalliset yritykset edustavat parhaimmillaan tätä. Ne etenevät ilmiöiden ihmettelystä ja voivottelupuheesta ratkaisukeskeiseen käytännön tekemiseen ja toimeenpanoon. Keskiössä on positiivinen muutos.
Liikeideoita yhteisöllisyyden edistämiseen
On ollut hieman yllättävääkin huomata, kuinka monet liikeideat perustuvat yhteisöjen vahvistamiseen ja yhteisöille tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Uusilla ratkaisuilla pyritään parantamaan ihmisten elinoloja, rakentamaan mielekkäämpää arkea ja siten lisäämään elämänlaatua ja hyvinvointia. Tällaisten yhteisöpalveluiden eräs tunnuspiirre näyttäisi olevan, että ratkaisuja ei enää kehitetä kaukaa ja yksilön tarpeisiin, vaan niitä kehitetään lähellä ja yhdessä.
On syntymässä totutusta poikkeavia konsepteja alueiden ja kortteleiden suunnitteluun, lähiruoan hyödyntämiseen, taide- ja kulttuuritarjonnan monipuolistamiseen, yhteisötilojen avaamiseen tai vaikkapa paikalliseen tarvikkeiden ja materiaalien kierrätykseen sekä uudelleen käyttöön. Ihmiset kutsutaan mukaan toimintaan, hommia mietitään porukalla, tarjotaan työtä ja harjoittelupaikkoja. Samalla vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä.
Aivan kuin ajattelussamme olisi tapahtumassa jokin liikahdus. Voisiko olla niin, että tavaroiden ja hyödykkeiden kulutuksen sijaan painopiste ja kuluttajien kiinnostus ovat siirtymässä vielä enemmän hyvinvointia edistäviin ja ylläpitäviin aineettomampiin palveluihin, kokemuksellisuuteen ja merkityksellisyyteen?
Hyvä renki? Teknologia terveyttä ja hyvinvointia tukemassa
Yhteiskunnallisissa yrityksissä on paljon kiinnostusta teknologian hyödyntämiseen. Neuvonta- ja ohjauspalveluihin tulleissa yhteydenotoissa teknologiaan perustuvat liikeideat ovat keskittyneet pääosin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Teknologian avulla voidaan uudistaa, täydentää, lisätä ja tuottaa puuttuvia palveluita sekä tarjota niitä helpommin eri kohderyhmille.
Monet liikeideoista hyödyntävät alustaratkaisuja. Yhteiskunnalliset yritykset ovat kehittämässä malleja matalan kynnyksen neuvontaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin siten, että ne ovat paremmin saavutettavia ja yhdenvertaisempia. Vertaistuki digitalisoituu. Verkosta saa apua saa mielen ja jaksamisen pulmiin. On avattu myös uudenlaisia palveluita yksinäisyyden ehkäisyyn ja kaveritoimintaan.
Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös esimerkiksi luoville aloille. Sen avulla voidaan paitsi tehdä taidetta, myös tavoittaa uusia yleisöjä ja kohderyhmiä. Virtuaalisilla tapahtumilla voidaan pienentää liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja kuitenkin mahdollistaa maantieteellisistä etäisyyksistä riippumaton yhteisöllisten elämysten kokemus. Teknologian potentiaalista on hyödynnetty vasta pieni osa hyvinvoinnin edistämisessä.
Vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen on tärkeää
Yhteiskunnallisen yritystoiminnan ytimessä on kysymys siitä, miten, kuinka paljon ja kuinka kestävästi yrityksen toiminta parantaa yhteiskuntaa. Monet tahot vaativat näyttöjä vaikuttavuudesta ja myös kuluttajat ovat siitä yhä enemmän kiinnostuneita. Pelin henkeen kuuluu, että toiminnasta kerrotaan avoimesti ja läpinäkyvästi. Siksi ei ole ihme, että neuvonta- ja ohjauspalveluiden yksi kestoteema on ollut vaikuttavuuden mittaaminen. Tähän toivotaan lähes poikkeuksetta tukea ja välineitä.
Suuremmat ja kauemmin toimineet yhteiskunnalliset yritykset ovat tässä työssä useimmiten pidemmällä kuin pienet ja vasta aloittavat. Oppi matkan varrelta on, että ajattelun kääntäminen vaikuttavuusmoodiin vie aikaa, mutta siitä ei pidä tehdä ylitsepääsemätöntä kummajaista. Hyvin rakennettu vaikuttavuusketju palvelee monella tapaa. Se toimii johtamisen, palvelujen suunnittelun ja arvioinnin sekä viestinnän apuvälineenä.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) yksi päätehtävistä on ollut suunnitella, käynnistää ja tarjota yhteiskunnallisille yrityksille tai sellaisiksi aikoville valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut.
Osaamiskeskuksesta saa sparrausta omaan liikeideaan, neuvoja yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen, tukea vaikuttavuuden mittaamiseen, rahoituslähteiden kartoittamiseen sekä osatyökykyisten työllistämiseen. Palvelut ovat avoinna, maksuttomia ja kaikkien yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kiinnostuneiden saatavilla.
Suunnitteilla olevien yhteiskunnallisten yritysten liikeideat ovat liittyneet sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen, työllistämistoimiin, kiertotalouteen ja uudelleen käyttöön sekä koulutukseen.
Lisätietoa osaamiskeskuksen toiminnasta, palveluista, yhteiskunnallisista yrityksistä ja esimerkiksi yrittäjätarinoista löydät osoitteesta yyo.fi.
Tom Tarvainen
ohjelmajohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry