Pitkään mielenterveyden parissa työskennellyt Markus Raivio perusti Kukunori ry:n kollegansa kanssa vuonna 2012 edistämään kestävämpää ja vastuullisempaa mielenterveystyötä. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Kukunori edustaa 43:a mielenterveys-, päihde- ja kehitysvammajärjestöä. Se omistaa myös muutostoimisto Ikinorin, joka tarjoaa koulutus- ja viestintäpalveluita sekä muutosmuotoiluprosesseja.
– Yhteiskunnallinen yritys oli meille itsestään selvä valinta. Näimme, että modernin yhdistyksen pitää olla hybridi: vankka kansalaistoimintapohja yhdistettynä palvelujen myyntiin. Liiketoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa osakkeenomistajille voittoa, vaan resursoida tulevaa toimintaa, kertoo Markus.
– Strategiaamme kuuluu tehdä eri asioita kuin muut tai samoja asioita eri tavalla. Kehittämisorganisaationa tehtävämme on luoda jotain uutta ja ainutlaatuista.
Strategia on toiminut, sillä liikevaihto on kasvanut reippaasti ja henkilöstöä on tullut lisää. Markuksen työ on saanut myös kansainvälistä tunnustusta ja hänet valittiin hiljattain maailman suurimman yhteiskunnallisten yrittäjien ja muutoksentekijöiden verkosto Ashokan ensimmäiseksi suomalaiseksi jäseneksi.
Johtajan tehtävä on rakentaa verkostoja
Kukunorin visiona on tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhteen rakentamaan uutta hyvinvoinnin kulttuuria. Järjestöllä on laajat kansainväliset verkostot, joiden kanssa tehdään yhteishankkeita ympäri maailmaa.
– Ajattelen niin, että hyvä johtaminen on viestintää ja verkostojen luomista. Oman johtamiseni keskiössä on yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen, Markus sanoo.
– Johtajan työ on muuttunut ja ratkaistavat ongelmat ovat yhä monimutkaisempia. Strategisesti ja pitkäjänteisesti johtaminen edellyttää vahvaa visiota ja unelmaa siitä maailmasta, jossa ollaan sitten, kun työ on valmis.
Vastuulliseen johtajuuteen kuuluu Markuksen mielestä myös taito tunnistaa haasteita ja nähdä mahdolliset sudenkuopat.
– Arvopohja ja eettiset periaatteet mitataan silloin, kun asiat eivät mene hyvin. Vastuullisuus vaatii rohkeutta tehdä epäkohtia näkyväksi myös niinä hetkinä, kun olisi helpompi nostaa kädet pystyyn. Vastuullista johtajuutta on luontevampaa toteuttaa myös vaikeina aikoina, kun alusta asti on luotu vastuullisuutta vaalivaa toimintakulttuuria.
Kiitollisuus päällimmäisenä
Kukunori työllistää tällä hetkellä 16 työntekijää. Heille Markus haluaa tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa, kehittää sekä toteuttaa omia ideoitaan.
– Lähijohtaminen ja työpaikan ilmapiiri vaikuttavat olennaisesti yhteisölliseen luovuuteen. Olemme luoneet Kukunori code of conductin, ohjeet siihen miten kohtelemme toisiamme ja miten varmistamme mielen turvan omassa työyhteisössä. Se on meille tärkeä työkalu, hän kertoo.
Luovuutta harvemmin kuitenkaan syntyy ilman mahdollisuutta epäonnistua.
– Meillä mokaamisesta on tehty taidetta. Keräämme mokaseinälle henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden mokia. Kun kymmenen mokaa on täynnä, pidetään mokabileet.
Mokaseinä on Markuksen mukaan madaltanut kynnystä kokeilemiseen.
–On helpompi pyytää virheitä anteeksi kuin kysyä jatkuvasti lupaa kokeilla uutta. Toisaalta kaikkien ei tarvitse toistaa samoja virheitä.
Kukunorissa vastuullinen johtajuus kuuluu kaikille ja vastuuta halutaan jakaa.
– Johtajan täytyy mahdollistaa myös toisten vastuunotto. Vastuulliset tehtävät ja mahdollisuus tehdä päätöksiä itse luovat tunnetta autonomiasta, merkityksestä ja kompetenssista.
– Itselleni vastuullinen johtajuus pohjautuu kiitollisuuteen. Olen todella kiitollinen, että olen päässyt siihen asemaan, jossa saan ottaa vastuuta ja jakaa sitä myös muille.
Vastuullisuudella menestyy myös tulevaisuudessa
Markus näkee eettisessä ja arvopohjaisessa johtajuudessa kasvun ja taloudellisen kannattavuuden mahdollisuuksia.
– Rekrytoinneissa huomaa, että vastuullisuus on työnhakijoille tärkeää. Ihmiset toivovat saavansa tehdä jotain merkityksellistä ja he haluavat seistä niiden arvojen takana, joita organisaatio edustaa.
Markuksen mielestä yhteiskunnallinen yrittäminen ja yhteiskunnalliset lähtökohdat yrittäjyydessä ovat tulevaisuuden yritystoiminnan ytimessä.
– Sellaiset yritykset, joiden ydintoiminto liittyy vastuullisuuteen ja jotka pystyvät viestimään siitä, pärjäävät parhaiten. Monille yrityksille se, että taloudellisesta menestyksestä annetaan suurin osa takaisin yhteiskunnalliseen hyvään, ei ole enää kustannus tai kompensaatiota voitoista, vaan olennainen osa koko liikeideaa. Sitä kautta päästään jakamaan arvoa.
– Uskon, että ne organisaatiot, jotka pystyvät kokemaan myötätuntoa ihmisiä kohtaan, ovat tulevaisuuden menestyjäorganisaatioita.
Teksti: Maarit Laakso