Elämme haastavia aikoja, vai mitä? Koronaepidemia on vaikeuttanut julkisen sektorin taloustilannetta entisestään. Palvelujen tarve on kasvanut, kun sairastuminen, menetykset ja eristäytyminen ovat vaikuttaneet kuntalaisten hyvinvointiin.
Mikä siis neuvoksi, kun käytössä olevat resurssit eivät tahdo riittää, ja menot näyttävät kasvavan vuosi vuodelta? Olen omassa työssäni sotesektorin asiantuntijatehtävissä ja digiyrittäjänä huomannut, että tuottamalla ja hankkimalla vaikuttavia palveluja sekä hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia pystytään samaan aikaan sekä lisäämään kuntien resursseja että parantamaan palvelun laatua.
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta miten tämä oikein tehdään? Tässä neljä konstia, joista voitaisiin aloittaa:
1. Hyödynnetään soteasiakkaiden oma kuntoutuspotentiaali
Yhteiskunnallisissa yrityksissä ajatellaan, että paras vaikuttavuus syntyy, kun ihminen itse on oman elämänsä ohjaksissa. Oli kyse sitten ikäihmisestä, joka saa itse päättää omasta arjestaan, psyykkisestä sairaudesta toipuvasta, joka saa itse määritellä omat, itseä motivoivat kuntoutumistavoitteensa, tai lastensuojelun asiakasperheestä, jossa vanhempi saa vanhemmuuden taitovalmennusta itse valitsemiinsa kehityskohteisiin.
Ainoastaan vahvistamalla ihmisten oman elämän sankaruutta saadaan vaikuttavia sotepalveluja. Kukaan meistä ei innostu ulkoapäin asetetuista, itselle vieraista tai vastenmielisistä tavoitteista. Kun tukea tarvitseva saa toimia oman veneensä kipparina ja päättää reitin ja suunnan, niin tuloksia alkaa tulla. Tämä vaatii paradigman muutosta asiantuntijakeskeisestä toimintatavasta tasaveroiseen kumppanuuteen.
Soteasiakas on oman elämänsä asiantuntija ja työntekijä hänen sparraajansa, joka tuo oman ammattitaitonsa tukisuhteeseen. Toimintakulttuurin muutosta voidaan vahvistaa sellaisilla työtavoilla, joissa tilanteen kartoitus lähtee asiakkaan omasta itsearvioinnista ja yksinkertaisesta kysymyksestä – Mitä muutosta haluan?
Kuulostaako utopialta tai mahdottomalta saavuttaa? Voin perustella väitteeni motivoivan työtavan vaikuttavuudesta. Esimerkkinä voin mainita asiakkaamme Porin kaupungin, joka muutti asumispalveluissaan toimintatapaansa asiakasta motivoivaksi ja toipumisorientaatiolähtöiseksi. Tämän seurauksena saatiin 40 % asiakaskohtaiset säästöt. Toisin sanoen samoilla resursseilla voidaan vastata huomattavasti suuremman asiakasmäärän tarpeisiin. Ja mikä parasta: sekä työntekijöiden että asiakkaiden tyytyväisyys on lisääntynyt.
2. Tehdään fiksumpia hankintoja
Olen ollut mukana valmistelemassa julkisia hankintoja ja todennut käytännössä, että laadukkaiden palvelujen hankkiminen on perin haastavaa. Riippumatta siitä, kilpailutetaanko laadulla tai hinnalla, suurimpien terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritysten tarjoukset ovat yleensä kärjessä.
Kokemusteni mukaan suuryritykset pystyvät tarjoamaan palveluja jopa sellaiseen hintaan, jolla palvelun tuottaminen käytännössä on mahdotonta. Tämä onkin johtanut pahimmillaan parin vuoden takaisiin surullisiin lehtiotsikoihin ala-arvoisista palveluista. Kun taas yritetään kilpailuttaa laatupisteillä, isot toimijat lupaavat täyttää kaikki laatuvaatimukset, vaikka koko palvelua ei olisi vielä olemassakaan. Tässä kilpailussa pienempien toimijoiden on todella vaikeaa pärjätä.
En tarkoita, että suuryritysten tuottamat palvelut olisivat aina huonompia kuin pienten. Itselläni on kokemusta sekä laadukkaista että ei-niin laadukkaista palveluista hyvin eri kokoisen yritysten tuottamina. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että pörssiyrityksen ensisijainen tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa, kun taas yhteiskunnallisten yritysten ensisijainen tavoite on parantaa yhteistä hyvinvointia, jolloin suurin osa voitosta sijoitetaan yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.
Miten siis tehdä fiksumpia hankintoja?
Käänteisessä kilpailutuksessa (ranskalainen urakka) hankinnalle määritellään maksimihinta ja palveluntuottajat tarjoavat, mitä tuloksia ja minkä tasoisia palveluita he voivat sillä hinnalla tuottaa. Käänteisen kilpailutuksen kautta voidaan löytää uusia innovatiivisia tapoja kuntouttaa ja tarjota asiakaslähtöisiä palveluja. Samalla tuetaan uusia yrittäjiä, luodaan monimuotoisempia palveluja ja tarjotaan liiketoimintamahdollisuuksia useammille toimijoille. Kunnan on toki kannettava vastuunsa laadukkaista palveluista: hintaa asettaessa on huomioitava, että hinnalla on mahdollista tuottaa kelvollista palvelua.
Puitesopimukset useamman toimijan kanssa mahdollistavat sen, että jokaiselle palvelun tarvitsijalle löytyy juuri hänelle sopiva palvelu.
3. Seurataan palvelujen vaikuttavuutta
Julkinen sektori käyttää vuosittain 35 miljardia euroa julkisiin hankintoihin, joista iso osa suuntautuu palveluihin. Tähän asti sote-palveluntuottajien toiminnan vaikuttavuutta on pystytty vertailemaan hyvin heikosti. Kunnissa palveluja on kilpailutettu suoritteiden, ei vaikuttavuuden näkökulmasta.
Hyvin määritellyt vaikutusten hankinnan kannusteet tuottavat parhaan hinta-laatusuhteen ja tehostavat myös verovarojen käyttöä. Jotta vaikuttavuutta voidaan oikeasti mitata, hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota tavoitteiden asettamiseen ja edistymisen seurantaan.
Ei myöskään riitä, että mitataan vain mittaamisen vuoksi. Toiminnan tulee olla tavoitteellista myös yksilötasolla. Kun tavoitteet ovat mitattavia ja yksilön omia, niihin myös päästään. Kun yksilökohtaisia tavoitteita arvioidaan, on olennaista seurata muutosta hyvinvoinnissa suhteessa lähtötasoon ja omiin yksilöllisiin tavoitteisiin.
Vaikuttavuutta on mitattava seuraamalla edistymistä suhteessa asiakkaan omiin tavoitteisiin
Koska asiakasryhmät ovat heterogeenisia, ei ole järkeä käyttää homogeenisia mittareita toiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Eri yksiköiden väliset erot voivat olla varsin suuria. Jos esimerkiksi mielenterveyskuntoutumisen ainoana mittarina on asiakkaan siirtyminen kevyemmin tuettuun palveluun, ovat kaksi yksikköä, jossa toisessa on nuoria vasta sairastuneita ihmisiä ja toisessa pitkään sairastaneita, iäkkäitä, myös somaattisesti sairaita ihmisiä, varsin eri asemassa. Kun vaikuttavuutta mitataan seuraamalla yksilöllisten tavoitteiden toteutumista ryhmätasolla, saadaan vertailukelpoista tietoa toiminnan vaikuttavuudesta silloinkin, kun asiakaskunta on heterogeeninen. Kun tähän yhdistetään digitalisaation tuomat mahdollisuudet, saadaan tietoa graafisessa muodossa tiedolla johtamisen tueksi.
4. Tuetaan vaikuttavuutta digitalisaation avulla
Näistä tarpeista sai alkunsa Arvoliitossa mukana oleva yritykseni LivingSkills. Haastamme soteammattilaiset muuttamaan omaa toimintatapaansa asiakasta voimauttavaksi ja motivoivaksi. Vahvuuksien näkyväksi tekeminen ja asiakkaan aito osallistaminen onnistuu digitaalisen motivaatiotyökalun avulla. Samalla saadaan vaikuttavuustietoa, jonka avulla kunnat ja tulevat sote-alueet voivat mitata hoivaan, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisevään työhön sijoittamiaan panostuksia.
Markkinoilla on runsaasti muitakin toinen toistaan innovatiivisempia digitaalisia palveluja, mutta niiden hyödyntäminen on vielä vähäistä. Yksi syy tähän lienee se, että jokaisen sovelluksen erikseen kilpailuttaminen koetaan työläänä.
Digitaalisten palvelujen yhteishankinnat säästävät aikaa ja vaivaa
Tämänkin voi tehdä fiksummin. Myös digitaalisia palveluja on mahdollista kilpailuttaa suurempina yhteishankintoina. Myös niitä voidaan hankkia puitesopimuksella. Tilaaja voi tehdä puitesopimuksen vaikka kaikkien tarjoajien kanssa (jolloin ei yleensä pelkoa markkinaoikeudesta) tai määritellä monenko palveluntarjoajan kanssa tekee sopimuksen. Puitesopimushan ei velvoita ostamaan mitään, mutta mahdollistaa ostamisen, jolloin tilaaja saa hankittua mitä haluaa ilman erillisiä kilpailutuksia.
Myös tässä voidaan hyödyntää käänteistä kilpailutusta. Jos halutaan tehdä useita pienehköjä hankintoja eri palveluntuottajilta, hankinnan voisi tehdä esimerkiksi siten, että järjestetään käänteisnen kilpailutus, missä määritellään enimmäissumma, jolla ostetaan kultakin palveluntuottajalta. Palveluntuottajat määrittelevät silloin, mitä tällä rahalla heiltä saa. Kilpailutuksessa voidaan myös määritellä minimivaatimukset (esim. kelpoisuusvaatimukset, tietosuojan toteutuminen ym.) sekä paremmuusjärjestyskriteeristö, joka perustuu esimerkiksi kunkin palvelun soveltuvuuteen, käytettävyyteen ja monikäyttöisyyteen kunnan palveluissa. Osana hankintaa voisi olla myös pitchaustilaisuus, jossa palveluntuottajat esittelevät tuotteitaan.
Kaisa Nyberg
toimitusjohtaja
LivingSkills Oy
Blogikirjoitus on osa Arvoliiton kuntavaalien alla julkaistavaa #ihmislähtöisetpalvelut -blogisarjaa, jossa yhteiskunnalliset yritykset kertovat toimintafilosofiastaan ja tavastaan tuottaa eettisesti kestäviä, vaikuttavia palveluita.
Tutustu Arvoliiton kuntavaaliteemoihin tästä.
Lue Arvoliiton kaikki kuntavaaliblogiartikkelit tästä.