Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO täyttää tänä vuonna viisi vuotta. Mitä ARVO on saanut viidessä vuodessa aikaan, miksi se oikeastaan perustettiin ja mitä seuraavaksi? Näiden kysymysten kanssa on paras kääntyä Pentti Lemmetyisen puoleen. ARVOn hallituksen puheenjohtajan lisäksi Lemmetyinen on nimittäin yksi liiton perustajista ja alullepanijoista. Suomen Setlementtiliiton puheenjohtajana hän myös tietää mitä on yhteiskunnallisten yritysten arki, jonka tarpeista syntyi aikoinaan myös ajatus ARVOsta.
Päivittelemisestä järjestäytymiseen – ARVOn synty
”On mentävä ajassa itse asiassa vielä viittä vuotta kauemmaksi, noin kahdeksan vuoden päähän Vaasaan. Paikallinen setlementti oli tuottanut vuosia kaupungille laadukkaita vanhuspalveluita hyvin toimineessa yhteistyössä. Vaasa kuitenkin kilpailutti kyseiset palvelut, ja laadun puolesta moitteettomasti toiminut yhteiskunnallinen yritys hävisi halvemman hinnan tarjonneelle Mikevalle (nykyään osa Attendoa). Seuraavalla viikolla luimme lehdestä Mikevan toimitusjohtajan haastattelun, jossa hän kertoi heidän aikovan ostaa kaikki pienet toimijat ulos markkinoilta remontoidakseen ne ´tuloskuntoisiksi´. Se pisti miettimään.”
Tällaisista kokemuksista heräsi ajatus, että yhteiskunnallisten yritysten kannattaisi yhdistää voimiaan ja etsiä yhdessä tapoja pärjätä markkinoilla arvopohjaisesti toimimalla. Syntyi ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten koalitio, josta vuonna 2014 päätettiin tehdä virallinen liitto, ARVO. ”Päätimme, ettei riittänyt, että kokoonnuimme keskenämme päivittelemään, kuinka arvopohjaiset toimijat häviävät toistuvasti.”
Alkutaipaleellaan ARVO kuului Yleiseen toimialaliittoon ja sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon, mutta muutama vuosi sitten päätettiin jatkaa täysin sitoutumattomana toimijana. ”Meillä yhteiskunnallisilla yrityksillä on kuitenkin erityinen, oma toimintaperiaate”, Lemmetyinen toteaa.
Alussa oli tärkeää löytää hyviä tekijöitä ARVOn toiminnan moottoriksi. Lemmetyisen mukaan Kimmo J. Lipposen värvääminen toimitusjohtajaksi oli tässä avainasemassa. Lipposen kovalle työlle kuuluukin ansaittu kiitos siitä, että ARVOsta on kasvanut vaikuttava ja ketterä verkosto, jolla on useissa pöydissä kokoaan suurempi painoarvo.
Liiketoiminnan selkeytystä ja painoARVOa yhteiskunnalliselle yrittämiselle
Mitä ARVO on sitten jäsenilleen antanut näiden viiden vuoden aikana, kannattiko perustaa?
”Kyllä ehdottomasti kannatti. Jos ajattelen asiaa setlementtien näkökulmasta, niin ARVO on tuonut ryhtiä liiketoiminnallemme ja myös luonut liiketoiminnallisen viitekehyksen, joka on auttanut meitä tarkentamaan omaa tekemistämme. Lisäksi pelkkä tietoisuus siitä, ettemme ole yksin ja meitä on paljon, kirittää.”
ARVO on myös onnistunut luomaan painoarvoa ihmislähtöisyydelle ja arvopohjaisuudelle liiketoiminnassa. ”Kaikessa toiminnassamme on kyse ihmisen arvosta. Siitä, että aidosti kuunnellaan ja kohdataan se ihminen. Tämä saattaa helposti profiloitua pelkäksi hyväntekeväisyydeksi, mutta ARVOn kautta me Setlementtiliitossakin olemme saaneet keinoja sen osoittamiseen, että toimintatavallamme on yhteiskunnallista arvoa ja viime kädessä myös laskettavissa oleva hintalappu.”
Yksi ARVOn tärkeistä fokuksista onkin viime vuosina ollut Hyvän Mitta -hanke, jossa pyritään luomaan prosesseja ja työkaluja toimijoiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamiseen ja osoittamiseen. Monissa yhteiskunnallisissa yrityksissä tiedetään, että niiden tekemä työ on vaikuttavaa ja kasvattaa hyvinvointia, mutta sen osoittaminen käytännössä on ollut haasteellisempaa. ”Jotta me yhteiskunnalliset yritykset voisimme kilpailutustilanteissa voittaa eri tavalla toimivat jätit, meidän täytyy pystyä artikuloimaan toimintamme edut selkeästi, ja siinä ARVOsta on suuri apu”, näkee Lemmetyinen.
ARVOlla ja jäsenillä oli yhteinen ständi vuoden 2017 Kuntamarkkinoilla
Innovaatioita ja erilaisia ajatusmalleja – yhteiskunnallisen yrityksen valtit
Yhteiskunnallisista yrityksistä keskustellessa päästään nopeasti arvoihin, sillä pohjimmiltaan koko konseptissa on kyse niistä. Pentti Lemmetyisen näkemyksen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa ensisijaisesti ohjaava arvo on ihmislähtöisyys. Tämä tarkoittaa, että palveluja suunniteltaessa ja tuotettaessa asiakas ei ole vain mykkä objekti, vaan itse aktiivisesti mukana toiminnan eri tasoilla. Lisäksi henkilöstön kuunteleminen ja osallistaminen yrityksen toiminnan suunnitteluun on keskeistä. Mutta voisiko tässä simppeliltä kuulostavassa ajattelussa olla myös avain paljon puhuttuihin innovaatioihin?
”Kyllä ehdottomasti voi”, vastaa Lemmetyinen. ”Yhteiskunnallisissa yrityksissä voidaan kehittää aivan uudenlaisia toiminnan muotoja juuri siksi, että on tilaa ja valmiutta kysyä ihmisiltä minkälaisia ajatuksia heillä itsellään olisi tarvitsemistaan palveluista.” Se, että saa itse päättää omista asioistaan mahdollisimman pitkälle, voikin olla esimerkiksi ikääntyvien hoivapalveluissa elämänlaadun kannalta todella merkittävää.” Sen ei tarvitse välttämättä olla muuta, kuin että saa itse päättää mihin aikaan herää, tai ottaako illalla konjakin. Tämmöiset pienet asiat saattavat olla asiakkaalle todella merkittäviä, mutta niihin ei äärimmilleen viritetty hoitokoneisto taivu.”
Suurten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen, liikkumattomuuden, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemusten ratkaisemisessa tullaan todella tarvitsemaan innovaatioita ja uusia tekemisen tapoja, ja niissä yhteiskunnalliset yritykset ovat edelläkävijöitä. Muun muassa erilaisiin kokeiluihin ja kehittämishankkeisiin lähdetään yhteiskunnallisissa yrityksissä mieluusti. ARVOnkin jäsenistä monet tekevät tiivistä yhteistyötä julkisten toimijoiden, yliopistojen tai vaikkapa pienten paikallisosuuskuntien kanssa.
Eetti & Inno hankkeen päätösseminaarissa keväällä 2018 oli tupa täynnä
Katse tulevaisuuteen
Tarve yhteiskunnalliselle yrittämiselle ei ole vähenemässä, ja ARVOkin alkaa olla jo tunnistettu toimija. Miltä siis näyttää ARVOn tulevaisuus?
”Toivoisin, että olisimme eräänlainen Arvoliike. Vaikuttava verkosto, joka kutsuu vakuuttavan työn ja uusien mahdollisuuksien kautta mukaan uusia toimijoita”, pohtii Lemmetyinen. ARVOn jäsenhankinnassa onkin ajateltu, että laadukas sisältö ja vahva asiantuntijuus vetoavat sopiviin jäseniin paremmin kuin lista ostettavia jäsenpalveluja. Lisäksi ARVO auttaa yhteiskunnallisen liiketoiminnan hyötyjen artikuloimisessa, mittaamisessa ja kehittämisessä. ”ARVOn kautta yhdessä argumentoimalla pystymme kertomaan, että yhteiskunnallinen yritys on aito ja kannattava vaihtoehto.”
Lemmetyinen toivoo, että tulevaisuudessa yhteiskunnalliset yritykset löytäisivät yhä enemmän toisiaan yhteistyön ja myös yhteisen liiketoiminnan merkeissä. Erilaisten monitoimijamallien kautta voidaan tuottaa tehokkaasti hyvää yhteiskuntaan. ”Yhteiskunnallisesta yrittämisestä voidaan tehdä ylivoimainen markkinaetu, sillä kyse ei ole yhtään vähemmästä kuin maailman parantamisesta. Haluaisin haastaa yhteiskunnallisia yrityksiä yhdessä miettimään ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin. Innostutaan toisistamme ja tehdään vastuullisesta ja vaikuttavasta liiketoiminnasta voittava malli.”
ARVO-päivässä toukokuussa 2019 ensimmäiset jäsenistä allekirjoittivat yhteisen ARVO-lupauksen.
ARVOn 5-vuotisjuhlat jäsenille 26.11. klo 16.00 alkaen Korjaamolla. Ilmoittautuminen tästä linkistä.
Kirjoittanut Eeva Toivanen