Eilen alkoi yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta juhlistava Pride-viikko. Yhä useammat yritykset, organisaatiot ja julkiset toimijat vetävät sateenkaariliput salkoon, päivittävät somekuvansa asianmukaisin kuosein ja ovat julkisesti tukemassa Pridea. Niin tekevät myös monet ARVOn jäsenorganisaatiot ja tästä olemme iloisia.
Pride ei kuitenkaan ole pelkkää juhlaa, ja sen sanoma täytyy pitää mielessä myös tämän viikon jälkeen. Karnevaalin lisäksi Pride sisältää yhteiskunnallisen vaatimuksen: kaikkien ihmisten pitäisi olla keskenään yhdenvertaisia eikä kenenkään tulisi joutua syrjityksi seksuaalisen suuntautumisensa, sukupuolensa tai sukupuolettomuutensa takia. Yritykset ja organisaatiot voivat tällä saralla tehdä paljon: työnantajina, palveluntarjoajina, viestijöinä ja markkinoijina niillä on laaja-alaiset mahdollisuudet vaikuttaa syrjimättömyyden toteutumiseen ja diversiteetin lisääntymiseen.
Luvataan miten toimitaan ja toimitaan kuten luvattiin
Yllä olevaa mantraa olemme toistaneet jäsentemme ARVO-Lupauksen yhteydessä. Kuten Johtaja on Media! Oy:n toteuttamassa arvotutkimuksessakin havaittiin, lähes kaikilla organisaatioilla on virallisesti arvot, mutta käytäntöön niitä soveltaa lopulta varsin harva. ARVO-Lupauksen yhteydessä korostimme, että se sisältää myös lupauksen toimeenpanosta ja jälkikäteisarvioinnista: toimittiinko kuten luvattiin?
Samaa periaatetta voisi hyvin soveltaa myös yhdenvertaisuuslupauksiin. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaithan määrittelevät, että kaikilla yli 30 työntekijän organisaatioilla tulee olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Usein näitä suunnitelmia ei kuitenkaan laatimisen jälkeen sovelleta päivittäisessä työssä ja ne jäävät hyviksi aikeiksi. Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on hyvä ja tärkeä ensiaskel. Toisena askeleena rohkaisemme kaikkia organisaatioita ja yrityksiä arvioimaan, miten suunnitelma on käytännössä pantu toteen, kuinka vaikuttavia toimet ovat ja mitä voitaisiin kehittää edelleen. Inspiraatiota tähän prosessiin voi ottaa esimerkiksi Hyvän Mitta -hankkeen vaikuttavuusketjusta.
Pieniä ja suuria tekoja syrjimättömyyden eteen
Mitä organisaatio sitten voi ihan käytännössä tehdä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi ja sateenkaariväen paremmin huomioimiseksi? Apua ja neuvoja on halukkaille saatavilla runsaasti: FIBS, Seta, Accenture ja IBM julkaisivat tänä keväänä mainion ”Sateenkaariväki työelämässä ja asiakkaina” -oppaan, joka on tehty nimenomaan yritysten tarpeisiin. Lisäksi neuvoja saa muun muassa Tasa-arvovaltuutetun ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta sekä Seta Ry:ltä. Myös ARVO haluaa tukea jäseniään näiden teemojen kanssa ja siksi olemme mukana muun muassa tasa-arvoista työelämää edistävässä WeAll-hankkeessa.
Helposti liikkeelle voi lähteä esimerkiksi pohtimalla kieltä: Onko organisaatiossa ja sen viesteissä käytetty kirjoitettu tai puhuttu kieli sellaista, ettei se sulje ketään pois? Entä onko kuvasto sellaista, että se kutsuu kaikkia tulemaan palveluiden käyttäjäksi? Muun muassa näihin lupaamme ARVOssakin kiinnittää tulevaisuudessa yhä tarkempaa huomiota.
Yhdenvertaisuutta vahvistavat toimenpiteet organisaatiossa eivät ole keneltäkään pois, mutta saattavat hyvinkin todennäköisesti lisätä kaikkien hyvinvointia ja työympäristön viihtyisyyttä, kun jokainen saa vapaasti olla sellainen kuin on. Tutkimus osoittaa, että moninaisuuden ja sateenkaariväen erityistarpeet huomioivissa yrityksissä työntekijät voivat paremmin ja ovat luovempia sekä tehokkaampia.
Yhteiskunnalliset yritykset suunnannäyttäjinä?
Yhteiskunnallisissa yrityksissä korostetaan kaikessa toiminnassa ihmislähtöisyyttä ja arvopohjaisuutta. Siksi myös jäsentemme ARVO-Lupauksen ensimmäinen kohta on Vastuu ihmisestä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, ja siinä todetaan muun muassa näin: Arvostamme asiakkaitamme, henkilöstöämme ja yhteisöjä, joissa toimimme. Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja pidämme huolta henkilöstöstämme. Nähdäksemme asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien arvostamiseen kuuluu olennaisesti jokaisen hyväksyminen omana itsenään. Kaikille turvallisen työympäristön takaaminen taas on mitä suurimmissa määrin henkilöstöstä huolehtimista.
Yhteiskunnalliset yritykset tekevät usein työtä erilaisten vähemmistöjen ja heikommassa asemassa olevien hyväksi. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset, asunnottomat ja liikuntarajoitteiset ihmiset ovat jäsentemme asiakasryhmiä. Monesti henkilö saattaa kuulua useampaan kuin yhteen vähemmistöön ja myös sateenkaariväkeä on kaikissa ryhmissä.
Tiedämme, että jäsenorganisaatioissamme jokainen asiakas pyritään kohtamaan tasavertaisesti ja heidän omia näkemyksiään kuulemaan monin eri tavoin. Siksipä uskomme, että yhteiskunnallisissa yrityksissä on jo valmiina erinomainen pohja toteuttaa myös parasta mahdollista sateenkaariväen huomioivaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikkaa, ja varmasti toteutetaankin jo. Rohkaisemme jäseniämme olemaan edelläkävijöitä, pohjimmiltaan kyse on ihmisARVOsta!
Eeva Toivanen
Kirjoittaja on Arvoliiton viestinnän asiantuntija ja intohimoinen tasa-arvon puolustaja.