Kuka on vaikuttavuuspelin hallitseva mestari?

Kuka on vaikuttavuuspelin hallitseva mestari?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Urheilumaailma on muiden elämänalueiden tapaan mennyt viime kuukausina aika lailla sekaisin. Kisoja on peruttu, sarjat keskeytetty ympäri maailman, sääntöjä mestareiden selvittämiseksi uudistetaan, osa vuoden 2020 mestareista taitaa jäädä ikiajoiksi selvittämättä. Menestyksen mittarina sarjataulukko on normaalioloissa yksiselitteinen, niin kuin urheilun kaltaisissa perinteisissä peleissä pitääkin olla. Vastustajat ja säännöt selvät, pelien ja kauden kesto yleensä hyvin tiedossa, eniten pisteitä kerännyt joukkue korjaa mestaruuspokaalin klubitalolleen.

Samaan tapaan me pyrimme arvioimaan ja kehittymään vähemmän selkeillä elämänalueilla. Tai päättymättömissä peleissä, kuten Simon Sinek viime vuoden menestyskirjassaan hyvin kuvasi. On kyseessä sitten nuorten syrjäytymisongelman ratkaiseminen, vaikeasti työllistyville uudet polut työmarkkinoille, tai keinot ehkäistä elintapasairauksia, haasteen monimuotoisuus, toimijoiden kirjo ja toimenpiteiden aikajänteet edellyttävät tarkastelua yhtä aikaa monista eri näkökulmista. Kaikessa kiinnostavuudessaan tällaiset monimutkaiset haasteet ja niiden setviminen ovat otollista maaperää ylianalysoinnille ja teoretisoinnille ja niitä helposti seuraavalle pohtimisen kierteelle ilman konkreettisia käytännön tekoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisen tasot

Edes osittaisen halvaantumisen estämiseksi ja käytännön tekojen paremmaksi linkittämiseksi varsinaisen yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen, olemme päätyneet esimerkiksi Hyvän Mitta – hankkeen ja Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen työssä kuvaamaan kolme olennaista tasoa, joista haasteen ratkaisua lähestytään.  Tasot ovat yksittäisen toimijan interventiotaso, haasteen ratkaisemisen kannalta olennaisten toimijoiden joukon ekosysteemitaso ja koko yhteiskunnan tasolla vaikuttavuutta tarkasteleva yhteiskunnallinen taso.

Kaikille tasoille on kuitenkin ajan saatossa muodostunut varsin hyviä tapoja mallintaa tarvittavia ja oletettuja vaikutuksia sekä analysoida hyvän ja huonon suorituksen, voittavan ja häviävän toimintastrategian eroja. Eri tasoilla kysytään mm. seuraavia kysymyksiä:

  1. Interventiotaso: Miten yksittäinen toimija joukkueena parantaa peliään? Mistä kilpailuetu, missä asioissa pitää tehdä yhteistyötä muiden kanssa? Mistä löydämme aidosti vaikuttavat tavat toimia? Mihin juurisyyhyn ratkaisumme keskittyy, kenen ongelmaa se ratkoo, mikä palvelun seurauksena muuttuu, ja ennen kaikkea kuka palvelusta on valmis maksamaan?
  2. Ekosysteemitaso: Ketkä ovat avainpelurit, miten järjestelmä toimii? Mitä tavoitellaan, ketkä osallistuvat, miten yhteistyöhön kannustetaan (collective impact), miten kokonaisuuden eri palat toimivat yhdessä, mitä muutoksia rakenteissa ja järjestelmissä kaivataan
  3. Yhteiskunnallinen taso: Mitä iloa tästä kaikesta on? Mitä yhteiskunta kaipaa: hyvinvointia (kenen?), talous(kasvua/säästöjä)? Mikä olisi kehityspolku, jos mitään ei tehdä? Millä arvopohjalla yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii?

Kuten avainkysymykset jo paljastavat, eri tasoilla tarvitaan eri vahvuuksilla toimivia ammattilaisia, eikä kaikkien tarvitse osata kaikkea. Yksittäinen palveluntuottaja ei kykene, eikä sen tarvitse, kyetä ratkaisemaan yhteiskunnallisen tason problematiikkaa. Mutta sen täytyy kyetä ymmärtämään toimintansa kytkentä isompaan kuvaan.

 

Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus auttaa hahmottamaan koko pelin

Jalkapallostakin löytyy vastaavat kolme tasoa interventioista ekosysteemeihin ja yhteiskunnan hyväksi – yksittäisen pelaajan juoksukilometreistä ja onnistuneista syötöistä puolustuksen ja hyökkäyksen joukkuedynamiikkaan. Edes harjaantunein silmä näe ja pysty analysoimaan kaikkea, teknologiaa ja tilastointia kehitetään jatkuvasti ihmissilmän ja -mielen tueksi. Silti pelaajan yksittäisen syötön ja lopullisen sarjasijoituksen suhde on vaikea tieteellisesti todistaa. Saati sitä, mihin joukkueen menestys viime kädessä yhteiskunnan tasolla kantaa; taloudelliseen hyvinvointiin, paikallisen tai kansallisen itsetunnon kasvuun tai kenties johonkin muuhun.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka tehtävä on vaikea, tämän perusdynamiikan ymmärtämiseen pyrkiminen ja jatkuva uuden tiedon etsiminen on jo sellaisenaan tärkeää. Yksi toimivaksi osoittautunut tapa on yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus, johon kaikki kolme toiminnan tasoa sidotaan. Sellainen työ on parhaillaan käynnissä TEM:n Vaikuttavuussijoittamisen osaamiskeskuksen ja Arvoliiton yhteistyönä osana työllisyysteemaan keskittyvän ja syksyllä käynnistyvän Impact Startup -kiihdyttämön valmistelua. Vaikuttavuuspelin mestareita löytyy Suomessa jo monelta sarjatasolta ja pelin taso menee tällä hetkellä huimin harppauksin eteenpäin.

 

Kimmo J. Lipponen

Toimitusjohtaja, ARVO

Lipponen kuuluu Vaikuttavuussijoittamisen osaamiskeskuksen ja Impact Startupin ohjausryhmiin.

 

 

 

Kirjoittaja

Kimmo J. Lipponen Kimmo J. Lipponen
kimmo.lipponen@arvoliitto.fi
twitter.com/kimmojii

Kirjoittaja on Arvoliiton toimitusjohtaja, joka edistää työkseen yhteiskunnallisten yritysten asemaa Suomessa.