Blog Entries

ARVOn jäsenten etäpäivässä esillä koronakriisin yritystukien epäkohdat ja yhteiskunnallisten yritysten kasvu

27.4.2020 tehtiin pienimuotoista historiaa, kun Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry järjesti ensimmäisen webinaarinsa ja etävuosikokouksensa. Iltapäivän aikana käytiin läpi jäsenyritysten tilannetta koronakriisin keskellä. Helppoa ei ole ollut kenellekään, mutta positiivisiakin asioita löytyi. Osa yhteiskunnallisista yrityksistä on kuitenkin edelleen jäämässä kaikkien koronakriisiin rakennettujen yritystukien ulkopuolelle. Valtionhallinnon olisi syytä puuttua tähän epäkohtaan ripeästi.  

ARVO-webinaariksi ja etävuosikokoukseksi muuttunut ARVO-päivä sujui (toimiston iloiseksi yllätykseksi) mallikkaasti, linjoilla oli edustettuna reilu 30 yhteiskunnallista yritystä ja keskustelua käytiin hyvässä yhteishengessä. 

 

Vuosikertomus tiivistää ARVOn vuoden 2019 

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström, jonka vankalla kokemuksella etäkokous sujui vaivattomasti. ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen esitteli ARVOn vuoden 2019 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. ARVOn toiminta nojasi viime vuonna vankasti Oikein Hyvää Bisnestä -strategiaan, jolla jatketaan myös tänä vuonna. Viime vuoden kohokohtia olivat Hyvän Mitta -hankkeen päätösseminaari ja materiaalipaketin julkaisu sekä Impact Startup –vaikuttavuuskiihdyttämön rakentamisen aloittaminen. Koko vuosikertomus on ladattavissa tämän artikkelin lopussa.

Oikein Hyvää Bisnestä.

Kasvua yhteiseksi hyväksi 

Iltapäivän webinaariosuudessa tutkija, yhteiskunnallisen yrittämisen moniottelija Saila Tykkyläinen piti erinomaisen luennon yhteiskunnallisten yritysten kasvusta vuoden 2019 väitöskirjatutkimukseensa pohjaten. Ajankohtaisesti esiin nousi muun muassa, että Tykkyläisen tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisilla yrityksillä on potentiaalia kasvaa myös talouden matalasuhdanteiden aikana, ja kasvu vaatii lähes aina yhteistyötä ja kumppanuuksia. 

Erityisen tärkeää kasvusuunnitelmaa tehdessä on Tykkyläisen mukaan asettaa myös mitattavia vaikuttavuustavoitteita, sillä yhteiskunnallisen yrityksen kasvussa on aina kyse myös yhteiskunnallisten vaikutusten ja vaikuttavuuden kasvusta. Niinpä webinaarin tärkeimmäksi opiksi voitaneen nostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen on talouslukujen lisäksi asetettava tavoitteet, mittarit ja strategia myös vaikuttavuuden kasvulle. Lisää Tykkyläisen tutkimuksesta voi lukea hänen omassa Vaikuttavan yrityksen blogissaan.  

 

Kriisistä noussut esiin myös positiivisia asioita

Webinaarissa ARVOn Kimmo Lipponen kysyi jäsenistöltä, mitä positiivisia asioita koronakriisin keskellä on mahdollisesti noussut esiin. Kaikki osallistujat olivat löytäneet tästä poikkeuskeväästä myös hyvää, vastauksissa nousi esiin muun muassa: 

  • Digiloikka.  Jäsenyrityksissä on otettu nopealla tahdilla käyttöön aivan uusia digitaalisia työkaluja ja alustoja, sekä laajennettu vanhojen käyttöä.  
  • Etäpalveluiden kehitys. Useampi jäsenyritys oli onnistuneesti siirtänyt aiemmin pelkästään fyysisesti paikan päällä toteutettavia palveluita etäkanaviin. Etäpalveluiden toimivuus ja mahdollisuudet olivat yllättäneet monet, henkilöstön into tarttua uuteen nähtiin tällä saralla suurena voimavarana. 
  • Etäpalvelut tuoneet uusia asiakkaita.  Joillekin asiakkaille etäpalvelut ovat olleet helpommin lähestyttäviä ja myös välimatkojen merkitys poistuu etäpalveluissa. Osallistumismahdollisuuksien laajentumisessa nähtiin myös tapa lisätä yhdenvertaisuutta niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin suuntaan. 
  • Innovaatiot ja uudet ideat.  Etäpalveluiden lisäksi myös muita uusia ideoita ja innovaatioita syntyy poikkeustilanteessa poikkeuksellisen paljon. 
  • Yhteisöllisyys.  Henkilöstön yhteishenki on kasvanut ja porukka hitsautunut entistä tiiviimmin yhteen. Yhteisöllisyys niin oman organisaation sisällä kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa on lisääntynyt. 
  • Ekologisuus.  Kriisin toivottiin avanneen silmiä myös huonojen ja turhien työkäytäntöjen suhteen. Turha matkustaminen ja kokoukset ovat jääneet pois. On huomattu, että ekologisemmin toimiminen on mahdollista. 
  • Perustehtävä on kirkastunut.  Poikkeustilassa ylimääräinen ”sälä” on jäänyt pois ja oman organisaation perustehtävä näyttäytyy kirkkaampana. Vastuu ihmisestä ja yhteiskunnasta on noussut entistä vahvemmin esiin ja yhteiskunnallinen perustehtävä motivoi puskemaan eteenpäin. 

 

Osa yhteiskunnallisista yrityksistä putoaa edelleen tukijärjestelmien väliin

Koronakriisiä helpottamaan rakennetut valtion yritystuet jättävät suuren osan säätiö– ja yhdistysmuotoisista yhteiskunnallisista yrityksistä tuen ulkopuolelle, vaikka niiden liiketoiminta kärsii tilanteesta yhtä lailla. Tämä näkyi myös webinaarissa, jossa 45 % osallistujista kertoi, ettei heidän organisaationsa pysty hakemaan mitään valtion yritystuista.  

Palveluliiketoimintaa pyörittävät säätiöt ja yhdistykset on tällä hetkellä rajattu kategorisesti esimerkiksi Business Finlandin jakamien tukien ulkopuolelle. Vaikka ELY-keskusten tukia on poikkeuksellisesti osin avattu järjestöille ja säätiöille, rajaus alle viiden työntekijän yrityksiin, toimialarajaukset ja vaatimukset voiton tavoittelusta sulkevat edelleen suurimman osan toimijoista pois. Esimerkiksi ARVOlainen yhteiskunnallinen yritys, autismikirjon ihmisille erilaisia palveluita tuottava Autismisäätiö on joutunut koronan takia sulkemaan päivätoimintayksiköitä ja lopettamaan osan ryhmämuotoisesta palvelutoiminnasta. Autismisäätiö työllistää 350 henkeä, eikä voi hakea tukea ELY-keskukselta tai Business Finlandilta.

Toisin kuin saatetaan luulla, nämä toimijat eivät voi käyttää liiketoimintansa pelastamiseen esimerkiksi Veikkauksen tuotoista jaettavia avustusrahoja. Säätiöiden ja yhdistysten palveluliiketoiminta on markkinaehtoista ja kilpailee esimerkiksi Kelan ja kuntien kilpailutuksissa yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Nykyisessä tilanteessa kuitenkin yhtiömuoto ratkaisee, voiko tälle liiketoiminnalle hakea tukea. Yksinkertaistettuna kuntoutuspalveluita myyvä Kuntoutus Oy voi hakea tukea, mutta samaa toimintaa pyörittävä Kuntoutus Ry ei.  

Yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluita usein heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille, kuten esimerkiksi vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja syrjäytymisuhassa oleville nuorille. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää näitä yrityksiä. Markkinaehtoista liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset on päästettävä valtion korona-yritystukien piiriin tai niille on kehitettävä jokin oma tukimuoto.  

 

ARVOn vuosikertomus 2019

Lisätietoja: Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi, puh. 040 758 7247