Kansakuntamme yhteisessä kirjastossa maanantaina julkaistu hallitusohjelma on luettu. Kirjoitus- ja neuvottelu-urakka on ollut ilmeisen vaativa, siitä hatunnosto kaikille Säätytalolla uurastaneille. Ohjelmaa on jo ansiokkaasti ruodittu eri näkökulmista, silti muutama havainto yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta on paikallaan.
Kehumme erityisesti:
+ Hallitus lupaa kiinnittää erityistä huomiota päätösten vaikutuksiin pitkällä aikavälillä. Ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavien mittarien nostaminen perinteisten taloudellisten mittarien rinnalle on kaikkien päätösten vaikuttavuuden arvioinnin kannalta erittäin tärkeä periaate.
+ Julkisten hankintojen vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta puhutaan ohjelmassa paljon, syystäkin. Hankintalakia ja erityisesti sen soveltamista tulee pikimmiten päivittää varmistamaan laadullisten, sosiaalisten ja ekologisten kriteerien huomioonottaminen julkisissa hankinnoissa. Osaamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat erittäin tärkeitä, kuten ohjelmassa todetaan.
+ Kokonaisuudelle elintärkeä työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien,
nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on ryhmissä, joiden työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näiden ryhmien työllistäminen ja tukeminen vaatii erityisosaamista ja -panostusta, se on käytännön toimissa huomioitava.
+ Globaaleihin kehityshaasteisiin kaivataan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä kansallisille vahvuuksillemme perustuvia ratkaisuja. EU:n sosiaalinen ulottuvuus on hyvä taustatuki, samoin Pohjoismaisen yhteistyön lisääminen erityisen arvopohjaisen lähestymistapamme vahvistamiseksi. Suomella on oiva mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja suunnan näyttäjänä yritysvastuussa sekä lainsäädännön että itsesäätelyn kautta.
+ Yhteiskunnalliset yritykset ja niiden rahoitustarpeet on erikseen mainittu ensimmäisen kerran hallitusohjelma-tasolla. Olemme siitä erittäin iloisia ja ylpeitä. Jatkamme nöyrin mielin työtä sektorin kehittämiseksi, jotta olisimme jatkossakin maininnan ja tuen arvoisia.
Seuraaviin kysymyksiin toivomme jatkossa enemmän panostusta:
¤ Yksityisiä palveluntuottajia, mukaan lukien kolmannen sektorin toimijat, on rahoitus- ja toimintaperiaatteiltaan erittäin moninainen joukko. Se on elinkeinorakenteemme vahvuus. Valtiovallan tulisi pikimmiten pohtia miten moniarvoinen palvelutuotanto turvataan ja millainen palveluntuotanto-malli sopisi parhaiten eri aloille.
¤ Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sen johtaminen ja todentaminen ovat erittäin haastavia kokonaisuuksia niin julkiselle vallalle, yrityksille kuin järjestöillekin. Vaikuttavuuden johtamisen osaamiseen tulisi kiireellisesti luoda uusia koulutusohjelmia sekä palveluiden ostajille että myyjille.
¤ Ilmiöpohjaisuus on visaisten ja viheliäisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa erinomainen tapa toimia. Työ on siltä osin, varmasti kiireen takia, jäänyt kesken ja perinteiset sektorirajat ylittävää lähestymistä ja toimenpiteitä kaipaisimme lisää.
Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä kirjausten ja aikeiden laajuuteen. Jäsenistömme työ vaikuttaisi olevan myös tulevan hallituksen mielestä tärkeää: asunnottomuuden poistaminen, kiertotalouden edistäminen, vammaisten ja muiden erityisryhmien palvelut, kohtuuhintainen asuminen, syrjäytymisen vähentäminen, lapsiperheiden ja vanhusten tukeminen, iltapäivien harrastustoiminnan edistäminen ja moni muu yhteiskunnallisesti merkittävä teema saa ansaitsemansa huomion.
Vaikka talouden, ympäristön ja sosiaalisten näkökulmien yhdistäminen ei ole helppo yhtälö, työ ei saa jäädä aikeiden tasolle. Toivomme pian aloittavalta hallitukselta kykyä ryhtyä ripeästi käytännön toimiin ja rohkeutta hyödyntää monipuolista yritys- ja järjestökenttää maamme elinvoiman kannalta kriittisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.